Gênesis 39

Joseph en Egypte. Tenté de la femme de Potiphar.

1 Or quand on eut amené Joseph en Egypte, Potiphar, Eunuque de Pharaon, Prévôt de l’hôtel, Egyptien, l’acheta de la main des Ismaélites, qui l’y avaient amené. 2 Et l’Eternel était avec Joseph ; et il prospéra, et demeura dans la maison de son maître Egyptien. 3 Et son maître vit que l’Eternel était avec lui, et que l’Eternel faisait prospérer entre ses mains tout ce qu’il faisait. 4 C’est pourquoi Joseph trouva grâce devant son maître, et il le servait. Et son maître l’établit sur sa maison, et lui remit entre les mains tout ce qui lui appartenait. 5 Et il arriva que depuis qu’il l’eut établi sur sa maison, et sur tout ce qu’il avait, l’Eternel bénit la maison de cet Egyptien à cause de Joseph ; et la bénédiction de l’Eternel fut sur toutes les choses qui étaient à lui, tant en la maison, qu’aux champs. 6 Il remit donc tout ce qui était à lui entre les mains de Joseph, sans entrer avec lui en connaissance d’aucune chose, sinon du pain qu’il mangeait. Or Joseph était de belle taille, et beau à voir. 7 Et il arriva après ces choses, que la femme de son maître jeta les yeux sur Joseph, et lui dit : Couche avec moi. 8 Mais il le refusa, et dit à la femme de son maître : Voici, mon maître n’entre en aucune connaissance avec moi des choses qui sont dans sa maison, et il m’a remis entre les mains tout ce qui lui appartient. 9 Il n’y a personne dans cette maison qui soit plus grand que moi, et il ne m’a rien défendu que toi, parce que tu es sa femme ; et comment ferais-je un si grand mal, et pécherais-je contre Dieu ? 10 Et quoiqu’elle en parlât à Joseph chaque jour, toutefois il ne lui accorda pas de coucher auprès d’elle, ni d’être avec elle. 11 Mais il arriva, un jour qu’il était venu à la maison pour faire ce qu’il avait à faire, et qu’il n’y avait aucun des domestiques dans la maison, 12 Qu’elle le prit par sa robe, et lui dit : Couche avec moi. Mais il lui laissa sa robe entre les mains, s’enfuit, et sortit dehors. 13 Et lorsqu’elle eut vu qu’il lui avait laissé sa robe entre les mains, et qu’il s’en était fui, 14 Elle appela les gens de sa maison, et leur parla, en disant : Voyez, on nous a amené un homme Hébreu pour se moquer de nous, il est venu à moi pour coucher avec moi ; mais j’ai crié à haute voix. 15 Et sitôt qu’il a ouï que j’ai élevé ma voix, et que j’ai crié, il a laissé son vêtement auprès de moi, il s’est enfui, et est sorti dehors. 16 Et elle garda le vêtement de Joseph, jusqu’à ce que son maître fût revenu à la maison. 17 Alors elle lui parla en ces mêmes termes, et dit : Le serviteur Hébreu que tu nous as amené, est venu à moi, pour se moquer de moi. 18 Mais comme j’ai élevé ma voix, et que j’ai crié, il a laissé son vêtement auprès de moi, et s’en est fui. 19 Et sitôt que le maître de Joseph eut entendu les paroles de sa femme, qui lui disait : Ton serviteur m’a fait ce que je t’ai dit, sa colère s’enflamma. 20 Et le maître de Joseph le prit, et le mit dans une étroite prison ; dans l’endroit où les prisonniers du Roi étaient renfermés, et il fut là en prison. 21 Mais l’Eternel fut avec Joseph ; il étendit sa gratuité sur lui, et lui fit trouver grâce envers le maître de la prison. 22 Et le maître de la prison mit entre les mains de Joseph tous les prisonniers qui étaient dans la prison, et tout ce qu’il y avait à faire, il le faisait. 23 Et le maître de la prison ne revoyait rien de tout ce que Joseph avait entre ses mains ; parce que l’Eternel était avec lui, et que l’Eternel faisait prospérer tout ce qu’il faisait.

Joosef Potifarin palvelijana säilyttää puhtautensa ja joutuu viattomana vankilaan.

1 *1. Moos. 37:36; Ps. 105:17Ja Joosef vietiin Egyptiin, ja Potifar, egyptiläinen mies, joka oli faraon hoviherra ja henkivartijain päämies, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet. 2 Mutta Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi kaikessa, ja hän oleskeli isäntänsä, egyptiläisen, talossa. 3 Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään. 4 Niin Joosef saavutti hänen suosionsa ja sai palvella häntä. Ja hän asetti hänet talonsa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa kaikki, mitä hänellä oli. 5 Ja siitä ajasta lähtien, kun hän oli uskonut hänen hoitoonsa talonsa ja kaiken, mitä hänellä oli, Herra siunasi egyptiläisen taloa Joosefin tähden, ja Herran siunaus oli kaikessa, mitä hänellä oli kotona ja kedolla. 6 Niin hän jätti Joosefin haltuun kaikki, mitä hänellä oli, eikä hän itse välittänyt mistään, paitsi ruuasta, jota hän söi.

7 Mutta Joosefilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot. Ja tapahtui jonkun ajan kuluttua, että hänen isäntänsä puoliso iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani". 8 Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä puolisolle: "Katso, isäntäni ei itse välitä mistään, mitä talossa on, vaan on uskonut minun haltuuni kaikki, mitä hänellä on. 9 Hänellä ei ole tässä talossa enemmän valtaa kuin minulla, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään, paitsi sinut, koska olet hänen puolisonsa. Kuinka minä siis tekisin niin suuren pahanteon ja rikkoisin Jumalaa vastaan!" 10 Ja vaikka vaimo joka päivä puhui sellaista Joosefille, ei tämä suostunut makaamaan hänen vieressänsä eikä olemaan hänen kanssaan. 11 Mutta eräänä päivänä, kun Joosef tuli taloon toimittamaan askareitaan eikä ketään talonväestä ollut sisällä saapuvilla, 12 tarttui hän Joosefin vaippaan ja sanoi: "Makaa minun kanssani". Mutta tämä jätti vaippansa hänen käsiinsä, pakeni ja riensi ulos. 13 Kun hän nyt huomasi, että Joosef oli jättänyt vaippansa hänen käsiinsä ja paennut ulos, 14 huusi hän talonväkeään ja sanoi heille näin: "Katsokaa, hän on tuonut meille hebrealaisen miehen pitämään meitä pilkkanaan; tämä tuli luokseni maatakseen minun kanssani, mutta minä huusin kovalla äänellä. 15 Ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja huutavan, jätti hän vaippansa viereeni, pakeni ja riensi ulos." 16 Ja hän pani vaipan viereensä siksi, kunnes Joosefin isäntä tuli kotiin. 17 Ja hän puhui hänelle samalla tavalla, sanoen: "Tuo hebrealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli luokseni pitämään minua pilkkanaan; 18 mutta kun minä kirkaisin ja huusin, jätti hän vaippansa viereeni ja pakeni ulos". 19 Kun hänen isäntänsä kuuli puolisonsa kertovan ja sanovan: "Näin sinun orjasi on tehnyt minulle", syttyi hänen vihansa. 20 *Ps. 105:18Ja Joosefin isäntä otti hänet ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vangit säilytettiin; ja hän jäi siihen vankilaan. 21 Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja soi hänen saavuttaa suosiota ja päästä vankilan päällikön armoihin. 22 Ja vankilan päällikkö uskoi kaikki vangit, jotka vankilassa olivat, Joosefin haltuun. Ja kaikki, mitä siellä toimitettiin, tehtiin hänen toimestaan. 23 *Ps. 1:3Eikä vankilan päällikkö ollenkaan valvonut sitä, mikä oli Joosefille uskottu, sillä Herra oli Joosefin kanssa. Ja Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.