Gênesis 27

Jacob béni en place d’Esaü son frère.

1 Et il arriva que quand Isaac fut devenu vieux, et que ses yeux furent si ternis qu’il ne pouvait plus voir, il appela Esaü son fils aîné, et lui dit : Mon fils ! Lequel lui répondit : Me voici. 2 Et il lui dit : Voici maintenant je suis devenu vieux, et je ne sais point le jour de ma mort. 3 Maintenant donc, je te prie, prends tes armes, ton carquois, et ton arc, et t’en va aux champs, et prends-moi de la venaison. 4 Et m’apprête des viandes d’appétit comme je les aime, et apporte-les-moi, afin que je mange, et que mon âme te bénisse avant que je meure. 5 Or Rébecca écoutait pendant qu’Isaac parlait à Esaü son fils. Esaü donc s’en alla aux champs pour prendre de la venaison, et l’apporter. 6 Et Rébecca parla à Jacob son fils, et lui dit : Voici, j’ai ouï parler ton père à Esaü ton frère, disant : 7 Apporte-moi de la venaison, et m’apprête des viandes d’appétit, afin que j’en mange ; et je te bénirai devant l’Eternel, avant que de mourir. 8 Maintenant donc, mon fils, obéis à ma parole, et fais ce que je te vais commander. 9 Va maintenant à la bergerie, et prends-moi là deux bons chevreaux d’entre les chèvres, et j’en apprêterai des viandes d’appétit pour ton père, comme il les aime. 10 Et tu les porteras à ton père, afin qu’il les mange, et qu’il te bénisse, avant sa mort. 11 Et Jacob répondit à Rébecca sa mère : Voici, Esaü mon frère est un homme velu, et je suis un homme sans poil. 12 Peut-être que mon père me tâtera, et il me regardera comme un homme qui l’a voulu tromper, et j’attirerai sur moi sa malédiction, et non pas sa bénédiction. 13 Et sa mère lui dit : Mon fils, que la malédiction que tu crains soit sur moi ! Obéis seulement à ma parole, et me va prendre ce que je t’ai dit. 14 Il s’en alla donc, et le prit, et il l’apporta à sa mère ; et sa mère en apprêta des viandes d’appétit, comme son père les aimait. 15 Puis Rébecca prit les plus précieux habits d’Esaü son fils aîné, qu’elle avait dans la maison, et elle en vêtit Jacob son plus jeune fils. 16 Et elle couvrit ses mains et son cou, qui étaient sans poil, des peaux des chevreaux. 17 Puis elle mit entre les mains de son fils Jacob ces viandes d’appétit, et le pain qu’elle avait apprêté. 18 Il vint donc vers son père, et lui dit : Mon père ! Il répondit : Me voici ; qui es-tu, mon fils ? 19 Et Jacob dit à son père : Je suis Esaü, ton fils aîné ; j’ai fait ce que tu m’avais commandé ; lève-toi, je te prie, assieds-toi, et mange de ma chasse, afin que ton âme me bénisse. 20 Et Isaac dit à son fils : Qu’est ceci que tu en aies si-tôt trouvé, mon fils ? Et il dit : L’Eternel ton Dieu l’a fait rencontrer devant moi. 21 Et Isaac dit à Jacob : Mon fils, approche-toi, je te prie, et je te tâterai, afin que je sache si tu es toi-même mon fils Esaü, ou non. 22 Jacob donc s’approcha de son père Isaac, qui le tâta, et dit : Cette voix est la voix de Jacob ; mais ces mains sont les mains d’Esaü. 23 Et il le méconnut ; car ses mains étaient velues comme les mains de son frère Esaü ; et il le bénit. 24 Il dit donc : Es-tu toi-même mon fils Esaü ? Il répondit : Je le suis. 25 Il lui dit aussi : Approche-moi donc la viande, et que je mange de la chasse de mon fils, afin que mon âme te bénisse. Et il l’approcha, et Isaac mangea ; il lui apporta aussi du vin, et il but. 26 Puis Isaac son père lui dit : Approche-toi, je te prie, et me baise, mon fils. 27 Et il s’approcha, et le baisa. Et Isaac sentit l’odeur de ses habits, et le bénit, en disant : Voici l’odeur de mon fils, comme l’odeur d’un champ que l’Eternel a béni. 28 Que Dieu te donne de la rosée des cieux, et de la graisse de la terre, et abondance de froment, et de moût ! 29 Que les peuples te servent, et que les nations se prosternent devant toi ! Sois le maître de tes frères, et que les fils de ta mère se prosternent devant toi ! Quiconque te maudira, soit maudit ; et quiconque te bénira, soit béni. 30 Or il arriva qu’aussitôt qu’Isaac eut achevé de bénir Jacob, Jacob étant à peine sorti de devant son père Isaac, son frère Esaü revint de la chasse ; 31 Qui apprêta aussi des viandes d’appétit, et les apporta à son père, et lui dit : Que mon père se lève, et qu’il mange de la chasse de son fils, afin que ton âme me bénisse. 32 Et Isaac son père lui dit : Qui es-tu ? Et il dit : Je suis ton fils, ton fils aîné, Esaü. 33 Et Isaac fut saisi d’une fort grande émotion, et dit : Qui est, et où est celui qui a pris de la chasse, et m’en a apporté ? J’ai mangé de tout, avant que tu vinsses, et je l’ai béni ; et aussi il sera béni ! 34 Si-tôt qu’Esaü eut entendu les paroles de son père, il jeta un cri fort grand, et amer ; et il dit à son père : Bénis-moi aussi, bénis-moi, mon père ! 35 Mais il dit : Ton frère est venu avec artifice, et a emporté ta bénédiction. 36 Et Esaü dit : N’est-ce pas avec raison qu’on a appelé son nom, Jacob ? car il m’a déjà supplanté deux fois ; il m’a enlevé mon droit d’aînesse, et voici, maintenant il a emporté ma bénédiction. Puis il dit : Ne m’as-tu point réservé de bénédiction ? 37 Et Isaac répondit à Esaü, en disant : Voici, je l’ai établi ton Seigneur, et lui ai donné tous ses frères pour serviteurs, et je l’ai fourni de froment et de moût ; et que ferai-je maintenant pour toi, mon fils ? 38 Et Esaü dit à son père : N’as-tu qu’une bénédiction, mon père ? Bénis-moi aussi, bénis-moi, mon père ! Et Esaü, élevant sa voix, pleura. 39 Et Isaac son père répondit, et dit : Voici, ton habitation sera en la graisse de la terre, et en la rosée des cieux d’en haut. 40 Et tu vivras par ton épée, et tu seras asservi à ton frère ; mais il arrivera qu’étant devenu maître, tu briseras son joug de dessus ton cou. 41 Et Esaü eut en haine Jacob, à cause de la bénédiction dont son père l’avait béni, et il dit en son coeur : Les jours du deuil de mon père approchent, et alors je tuerai Jacob mon frère. 42 Et on rapporta à Rébecca les discours d’Esaü, son fils aîné ; et elle envoya appeler Jacob son second fils, et lui dit : Voici, Esaü ton frère se console dans l’espérance qu’il a de te tuer. 43 Maintenant donc, mon fils, obéis à ma parole ; lève-toi, et t’enfuis à Caran, vers Laban, mon frère. 44 Et demeure avec lui quelque temps, jusqu’à ce que la fureur de ton frère soit passée ; 45 Et que sa colère soit détournée de toi, et qu’il ait oublié les choses que tu lui as faites. J’enverrai ensuite pour te tirer de là. Pourquoi serais-je privée de vous deux en un même jour ? 46 Et Rébecca dit à Isaac : La vie m’est devenue ennuyeuse, à cause de ces Héthiennes. Si Jacob prend pour femme quelqu’une de ces Héthiennes, comme sont les filles de ce pays, à quoi me sert la vie ?

Jaakob saa petoksella isältään esikoisoikeuden ja siunauksen.

1 Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää voinut nähdä, kutsui hän Eesaun, vanhemman poikansa, ja sanoi hänelle: "Poikani!" Tämä vastasi hänelle: "Tässä olen". 2 Niin hän sanoi: "Katso, minä olen tullut vanhaksi enkä tiedä, milloin kuolen. 3 Ota siis aseesi, viinesi ja jousesi, ja mene kedolle ja pyydystä minulle riistaa. 4 Ja laita minulle herkkuruoka, minun mieliruokani, ja tuo se syödäkseni, että minä siunaisin sinut, ennenkuin kuolen."

5 Mutta Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojallensa Eesaulle. Ja kun Eesau oli lähtenyt kedolle pyydystämään riistaa, tuodakseen isällensä, 6 puhui Rebekka pojalleen Jaakobille sanoen: "Katso, minä kuulin sinun isäsi puhuvan veljellesi Eesaulle ja sanovan: 7 'Tuo minulle riistaa ja laita minulle herkkuruoka syödäkseni, että siunaisin sinut Herran edessä, ennenkuin kuolen'. 8 Kuule siis, poikani, mitä sanon, ja tee, mitä minä käsken: 9 mene laumaan ja ota sieltä minulle kaksi hyvää vohlaa laittaakseni niistä isällesi herkkuruuan, hänen mieliruokansa. 10 Ja sinun on vietävä se isäsi syödä, että hän siunaisi sinut, ennenkuin kuolee." 11 *1. Moos. 25:25Mutta Jaakob sanoi äidillensä Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau on karvainen, mutta minä olen sileäihoinen. 12 Entä jos isäni tunnustelee minua? Silloin minä joudun hänen silmissään pilkkaajaksi ja hankin itselleni kirouksen enkä siunausta." 13 Hänen äitinsä sanoi hänelle: "Kohdatkoon se kirous minua, poikani; kuule vain, mitä minä sanon, mene ja nouda".

14 Niin hän meni noutamaan ne ja toi ne äidilleen; ja hänen äitinsä laittoi herkkuruuan, hänen isänsä mieliruuan. 15 Ja Rebekka otti vanhemman poikansa Eesaun parhaat vaatteet, jotka olivat hänen hallussaan talossa, ja puki ne nuoremman poikansa Jaakobin ylle. 16 Mutta vohlain nahat hän kääri hänen käsiinsä ja paljaaseen kaulaansa. 17 Sitten hän antoi herkkuruuan ynnä leipomansa leivän poikansa Jaakobin käteen. 18 Ja Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: "Isäni!" Hän vastasi: "Tässä olen; kuka sinä olet, poikani?" 19 Jaakob sanoi isällensä: "Minä olen Eesau, esikoisesi. Olen tehnyt, niinkuin käskit minun tehdä; nouse istumaan ja syö riistaani, siunataksesi minut." 20 Mutta Iisak sanoi pojalleen: "Kuinka olet, poikani, niin pian löytänyt?" Hän vastasi: "Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen minun eteeni". 21 Niin Iisak sanoi Jaakobille: "Tulehan lähemmä, poikani, tunnustellakseni, oletko sinä poikani Eesau vai etkö". 22 Ja Jaakob astui isänsä Iisakin luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet". 23 Eikä Iisak tuntenut häntä, sillä hänen kätensä olivat karvaiset, niinkuin hänen veljensä Eesaun kädet, ja hän siunasi hänet. 24 Vielä hän kysyi: "Oletko sinä todella minun poikani Eesau?" Hän vastasi: "Olen". 25 Silloin hän sanoi: "Tuo ruoka minulle, syödäkseni poikani riistaa, että siunaisin sinut". Niin hän toi hänelle sen, ja hän söi; ja hän tarjosi hänelle viiniä, ja hän joi. 26 Senjälkeen hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: "Tule tänne ja suutele minua, poikani". 27 *Hebr. 11:20Hän astui hänen luokseen ja suuteli häntä. Niin Iisak tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet, sanoen:

"Katso, minun poikani tuoksu on kuin kedon tuoksu,

jonka Herra on siunannut.

28 Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta,

jyviä ja viiniä yllin kyllin.

29 *1. Moos. 12:3; 1. Moos. 25:23; 4. Moos. 24:9; Obad. v. 10Kansat palvelkoot sinua,

kansakunnat sinua kumartakoot.

Ole veljiesi herra,

ja äitisi pojat kumartakoot sinua.

Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa,

siunattu, joka sinua siunaa."

30 Kun Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja tämä juuri oli lähtenyt isänsä Iisakin luota, niin hänen veljensä Eesau tuli kotiin metsästämästä. 31 Ja hänkin laittoi herkkuruuan, vei sen isälleen ja sanoi isälleen: "Nouse, isäni, ja syö poikasi riistaa, siunataksesi minut". 32 Hänen isänsä Iisak kysyi häneltä: "Kuka olet?" Hän vastasi: "Minä olen poikasi Eesau, sinun esikoisesi". 33 Silloin Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennenkuin sinä tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva." 34 Kun Eesau kuuli isänsä sanat, puhkesi hän valittamaan äänekkäästi ja haikeasti ja sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isäni!" 35 Mutta hän vastasi: "Veljesi tuli kavalasti ja riisti sinulta siunauksen". 36 *1. Moos. 25:31 Niin hän sanoi: "Oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi*Vrt. muistutus 25:26.. Sillä hän on nyt kahdesti minut pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, ja katso, nyt hän riisti minulta myöskin siunauksen." Ja hän kysyi: "Eikö sinulla ole mitään siunausta minun varalleni?" 37 Ja Iisak vastasi ja sanoi Eesaulle: "Katso, minä olen asettanut hänet sinun herraksesi ja antanut kaikki hänen veljensä hänelle palvelijoiksi sekä varustanut hänet jyvillä ja viinillä; mitä voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani?" 38 *Hebr. 12:17Eesau sanoi isällensä: "Tuo yksi ainoa siunausko sinulla vain onkin, isäni? Siunaa myöskin minut, isäni!" Ja Eesau korotti äänensä ja itki. 39 Niin hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle:

"Katso, sinun asuinsijasi on oleva

kaukana lihavasta maasta ja

vailla taivaan kastetta ylhäältä.

40 *2. Kun. 8:20Miekkasi varassa sinä olet elävä

ja palveleva veljeäsi.

Mutta valtoimena kierrellen

sinä riisut hänen ikeensä niskaltasi."

41 Ja Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut; ja Eesau ajatteli itsekseen: "Pian tulee aika, jolloin suremme isäämme; silloin minä tapan veljeni Jaakobin". 42 Mutta Rebekalle ilmoitettiin hänen vanhemman poikansa Eesaun aikeista; ja hän kutsutti luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: "Katso, veljesi Eesau uhkaa kostaa sinulle ja tappaa sinut. 43 *1. Moos. 24:29Kuule siis, mitä sanon, poikani: nouse ja pakene minun veljeni Laabanin luo Harraniin 44 ja jää hänen luokseen joksikin aikaa, kunnes veljesi kiukku asettuu, 45 *1. Moos. 9:6kunnes veljesi lakkaa sinua vihaamasta ja unhottaa, mitä olet hänelle tehnyt. Sitten minä lähetän noutamaan sinut sieltä. Minkätähden menettäisin teidät molemmat samana päivänä!"

46 *1. Moos. 26:34Ja Rebekka sanoi Iisakille: "Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän?"