1 Išmintinga moteris stato namus, o kvaila griauna juos savo rankomis.

2 Kas vaikšto tiesiu keliu, bijo Viešpaties, o kas mėgsta klaidžioti, niekina Jį.

3 Kvailio burnoje­išdidumo lazda, išmintingųjų lūpos juos apsaugo.

4 Kur nėra jaučių, ėdžios tuščios, bet gausus derlius gaunamas jaučių jėga.

5 Teisingas liudytojas nemeluoja, klastingas kalba melą.

6 Pašaipūnas ieško išminties ir neranda, bet supratingas lengvai įgyja pažinimą.

7 Pasitrauk nuo kvailio, kai pamatai, kad jo lūpose nėra pažinimo.

8 Išmintingas žmogus žino, ko siekia, o kvailys suklaidinamas savo kvailysčių.

9 Kvailys tyčiojasi iš nuodėmės, o teisusis atranda palankumą.

10 Širdis žino savo skausmą ir svetimasis nesidalina jos džiaugsmu.

11 Nedorėlio namai bus nugriauti, o teisiojo palapinė klestės.

12 Kartais kelias, kuris žmogui atrodo teisingas, nuveda į mirtį.

13 Ir juokiantis širdis gali liūdėti, o džiaugsmas baigtis sielvartu.

14 Nuklydęs širdimi pasisotins savo keliais, o geras žmogus­savo.

15 Neišmanėlis tiki kiekvienu žodžiu, bet išmintingas apsvarsto kiekvieną žingsnį.

16 Išmintingas žmogus bijo ir vengia pikto, o kvailys karščiuojasi ir pasitiki savimi.

17 Ūmus žmogus pasielgia kvailai, planuojantis pikta žmogus nekenčiamas.

18 Neišmanėlis paveldės kvailystę, o supratingąjį vainikuos išmintis.

19 Piktieji nusilenks geriesiems ir nedorėliai prie teisiųjų durų.

20 Beturčio nemėgsta net jo kaimynas, o turtingas turi daug draugų.

21 Kas niekina savo artimą, nusikalsta; kas pasigaili vargšo, tas palaimintas.

22 Klysta, kas daro pikta; kas siekia gero, sulauks pasigailėjimo ir tiesos.

23 Kiekvienas darbas yra pelningas, o tušti plepalai veda į skurdą.

24 Išmintingą vainikuoja turtas, o kvailio kvailystė ir lieka kvailyste.

25 Teisingas liudytojas išgelbsti sielas, apgaulingas kalba melą.

26 Viešpaties baimėje tvirtas pasitikėjimas, ir Jo vaikai turės kur prisiglausti.

27 Viešpaties baimė­gyvenimo šaltinis, apsaugantis nuo mirties pinklių.

28 Gausi tauta­garbė karaliui, o be žmonių žlunga kunigaikštis.

29 Kas lėtas pykti, yra išmintingas, o nesusivaldantis parodo kvailumą.

30 Sveika širdis­kūno gyvybė, o pavydas pūdo kaulus.

31 Kas skriaudžia vargšą, paniekina jo Kūrėją; kas gerbia Jį, pasigaili beturčio.

32 Nedorėlis bus atmestas dėl savo piktų darbų, o teisusis ir mirdamas turi viltį.

33 Supratingojo širdyje ilsisi išmintis, o tai, kas yra tarp kvailių, tampa žinoma.

34 Teisumas iškelia tautą, o nuodėmė yra negarbė tautoms.

35 Išmintingas tarnas įgyja karaliaus palankumą; kas užtraukia gėdą, susilauks jo rūstybės.

1 Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.

2 Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.

3 Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.

4 Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.

5 Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.

6 Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.

7 Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.

8 Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.

9 Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.

10 Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.

11 Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.

12 Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.

13 Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.

14 Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.

15 Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.

16 Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.

17 Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.

18 Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.

19 Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.

20 Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.

21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.

22 Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.

23 Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

24 Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.

25 Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.

26 Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.

27 Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.

28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.

29 Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.

30 Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.

31 Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.

32 Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.

33 Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.

34 Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.

35 Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.