1 Algum tempo depois de David estar a viver no seu novo palácio, disse a Natã, o profeta: Repara, eu vivo aqui numa casa toda forrada a cedro, enquanto a arca da aliança de Deus está numa mera tenda!

2 Natã respondeu-lhe: Dá execução ao teu plano, em cada detalhe, porque é a vontade do Senhor.

3 Nessa mesma noite Deus disse a Natã: Dá ao meu servo David esta mensagem: 'Não serás tu quem deverá construir o meu templo! Tenho andando de tenda em tenda, já desde o tempo em que trouxe Israel do Egipto. Em todo esse tempo nunca sugeri a nenhum dos líderes de Israel - os pastores que eu designava para cuidarem do meu povo - que deveriam construir-me um templo de madeira de cedro'.

7 Por isso diz ao meu servo David: 'Assim te manda dizer o Senhor dos exércitos celestiais: Tirei-te dum trabalho de pastor de ovelhas e fiz de ti rei do meu povo. Tenho sido contigo por onde tens andado; destrui os teus inimigos, farei que o teu nome seja prestigiado na Terra. Darei ao meu povo um lar permanente, e plantá-los-ei na sua própria terra. Não tornarão a ser perturbados; nações malvadas não mais os conquistarão, como aconteceu anteriormente quando eram governados por juízes. Subjugarei todos os vossos inimigos. Declaro-te mais, agora, o seguinte: farei com que os teus descendentes sejam reis de Israel, tal como tu.

11 Quando o teu tempo aqui na terra acabar e tiveres de morrer, porei um dos teus filhos sobre o teu trono, e o seu reinado será grande. Será ele quem me construirá um templo; a sua linha real de descendentes permanecerá para sempre. Serei para ele como um pai e ele será o meu filho. Nunca retirarei dele a minha misericórdia e o meu amor, como retirei de Saul. Confirmá-lo-ei sobre o meu povo e sobre o meu reino para sempre; e para sempre os seus descendentes serão reis.'

15 Então Natã disse isto tudo, que o Senhor lhe comunicara, a David. O rei David entrou na presença do Senhor e disse:Quem sou eu, ó Senhor Deus, e quem é a minha família, para que concedas tantas bênçãos? Porque todas as grandes coisas que já me tens feito nada são em comparação com aquilo que me prometes para o futuro! Porque desta vez, ó Senhor Deus, estás a falar de gerações futuras, e dos meus filhos serem reis também! Falas de mim como se eu fosse alguém com grandeza! Que posso eu então dizer mais? Tu conheces bem o teu servo, e contudo decidiste honrar-me! Ó Senhor, tu fizeste essas promessas todas para mim, apenas porque queres ser bondoso para mim, e porque és infinitamente misericordioso. Não há ninguém semelhante a ti, ó Senhor! Não há outro Deus! Na verdade nem sequer se ouviu falar de qualquer outro deus semelhante a ti!

21 E que outra nação haverá sobre a face da Terra que se compare a Israel? É uma nação única, e tu a resgataste do Egipto para que o seu povo possa ser teu. O teu nome tornou-se grande quando fizeste maravilhas, ao levar outras nações a fugirem de diante do teu povo. Declaraste que o teu povo Israel te pertence para sempre, e tornaste-te o seu Deus.

23 Agora pois, aceito as tuas promessas, Senhor, de que eu e os meus filhos havemos de reger esta nação. E que isto te possa trazer honra eterna ao teu nome, quando toda a gente verificar que sempre cumpres o que dizes. Exclamarão: 'O Senhor dos céus é verdadeiramente o Deus de Israel!' E Israel será sempre regido pelos meus filhos e pela sua posteridade! Eis a razão por que sinto coragem de te dirigir esta oração, pois que me revelaste a tua vontade. Foi Deus mesmo quem me deu estas belas promessas. Que esta bênção permaneça sobre os meus filhos para sempre, porque quando garantes uma bênção, Senhor, é uma bênção eterna!

3 Mutta sinä yönä tapahtui, että Naatanille tuli tämä Jumalan sana:

5 Minä en ole asunut huoneessa siitä päivästä asti, jona johdatin Israelin tänne, tähän päivään saakka, vaan minä olen muuttanut teltasta telttaan ja asumuksesta asumukseen.

6 Olenko minä koskaan, missä olenkin vaeltanut kaikessa Israelissa, kenellekään Israelin tuomareista, joita olen asettanut kaitsemaan kansaani, sanonut näin: Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista huonetta?

7 Sano siis minun palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä olen ottanut sinut laitumelta, lammasten jäljestä, kansani Israelin ruhtinaaksi.

8 Ja minä olen ollut sinun kanssasi kaikkialla, missä sinä vaelsit, ja olen hävittänyt kaikki vihollisesi sinun tieltäsi. Ja minä teen sinulle nimen, suurimpien nimien vertaisen maan päällä.

9 Ja minä valmistan sijan kansalleni Israelille ja istutan sen niin, että se asuu paikallansa eikä enää ole levoton eivätkä vääryyden tekijät sitä enää vaivaa niinkuin ennen,

10 siitä ajasta saakka, jolloin minä asetin tuomareita kansalleni Israelille. Ja minä nöyryytän kaikki sinun vihollisesi. Ja minä ilmoitan sinulle, että Herra on rakentava sinulle huoneen.

11 Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lähdet isiesi tykö, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka on yksi sinun pojistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa.

12 Hän on rakentava minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi.

13 Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva minun poikani; ja armoani minä en ota häneltä pois, niinkuin otin siltä, joka oli sinun edelläsi.

15 Aivan näillä sanoilla ja tämän näyn mukaan Naatan puhui Daavidille.

17 Mutta tämäkin on ollut vähän sinun silmissäsi, Jumala, ja niin sinä olet puhunut palvelijasi suvulle myöskin kaukaisista asioista ja olet nähnyt minut nousevina ihmispolvina, Herra Jumala.

18 Mitä Daavid enää sinulle puhuisi kunniasta, jota olet osoittanut palvelijallesi? Sinähän tunnet palvelijasi.

19 Herra, palvelijasi tähden ja oman mielesi mukaan sinä olet tehnyt kaiken tämän suuren ja ilmoittanut kaikki nämä suuret asiat.

20 Herra, kaiken sen mukaan, mitä me olemme korvillamme kuulleet, ei ole sinun vertaistasi, eikä ole muuta jumalaa kuin sinä.

21 Ja missä on maan päällä toista kansaa sinun kansasi Israelin vertaista, jota Jumala itse on käynyt lunastamaan kansaksensa, ja niin sinä olet tehnyt itsellesi suuren ja peljättävän nimen karkoittamalla pakanat kansasi tieltä, jonka sinä Egyptistä lunastit.

22 Ja sinä olet asettanut kansasi Israelin omaksi kansaksesi ikuisiksi ajoiksi, ja sinä, Herra, olet tullut heidän Jumalaksensa.

23 Niin olkoon nyt, Herra, se sana, jonka sinä olet puhunut palvelijastasi ja hänen suvustansa, vahva ikuisiksi ajoiksi. Tee, niinkuin olet puhunut.

24 Silloin sinun nimesi on oleva vahva ja tuleva suureksi ikuisiksi ajoiksi, ja se on oleva: Herra Sebaot, Israelin Jumala, Jumala Israelissa. Ja palvelijasi Daavidin suku on pysyvä sinun edessäsi.

25 Sillä sinä, minun Jumalani, olet ilmoittanut palvelijallesi rakentavasi hänelle huoneen. Siitä palvelijasi on saanut rohkeuden rukoilla sinun edessäsi.

26 Ja nyt, Herra, sinä olet Jumala; ja kun olet luvannut palvelijallesi tämän hyvän,