1 Uma noite, durante o primeiro ano do reinado de Belsazar, Daniel teve um sonho, e relatou-o por escrito. Foi assim:

2 No meu sonho estava a assistir a uma tremenda tempestade num grande oceano, com fortes ventos soprando em todas as direcções.

3 Então quatro enormes animais saíram do mar, todos eles diferentes.

4 O primeiro era semelhante a um leão, mas tinha asas de águia, que no entanto encontravam-se arrancadas, por isso não podia mais voar; estava de pé, sobre duas patas, como um ser humano; foi-lhe mesmo dada uma mente humana

5 O segundo parecia-se com um urso, levantado sobre as suas traseiras. Vi-lhe três costelas entre os dentes, e ouvi uma voz que lhe dizia: Levanta-te! Devora muita gente!

6 O terceiro destes estranhos animais parecia-se com um leopardo, mas no seu dorso tinha asas como os pássaros, e quatro cabeças! Foi-lhe dado grande poder sobre o género humano.

7 Depois, enquanto continuava a olhar, no meu sonho, um quarto animal se levantou das águas, terrível e espantoso. Devorava as vítimas, fazendo-as primeiro em pedaços, com grandes dentes de ferro, e pisando-as sob as patas. Era de longe muito mais brutal e feroz que os anteriores. Tinha dez chifres.

8 Atentando nesses chifres, reparei que nascia de entre eles um outro mais pequeno, e que na sequência disso três outros foram arrancados, com a raiz e tudo para lhe deixar espaço; essa ponta mais pequena tinha olhos humanos, e tinha também uma boca, com a qual falava com grande arrogância.

9 A certa altura, foram colocados uns tronos e um ancião de idade avançada sentou-se para julgar. A roupa que trazia vestida era da maior alvura; o seu cabelo era branquíssimo. Estava sentado num trono feito de chamas, o qual se deslocava sobre rodas de fogo; um rio de fogo jorrava dele. Tinha milhões de anjos ao seu serviço; centenas de milhões de pessoas esperavam diante dele para serem julgados. Então o tribunal começou a sua sessão e foram abertos os livros.

11 Continuando eu a olhar, o quarto animal brutal foi morto e o seu corpo ligado para ser queimado, por causa da sua altivez para com o Deus poderoso e por causa da soberba do seu chifre mais pequeno.

12 Quanto aos outros três animais, foi-lhes tirado o seu domínio; todavia prolongou-se-lhes a vida ainda durante um certo espaço de tempo.

13 Seguidamente assisti ao aparecimento de um filho de homem - ao que me pareceu - trazido até ali sobre nuvens desde o céu; aproximou-se do ancião e foi-lhe apresentado

14 Deram-lhe poder para governar e para que fosse honrado em todas as nações do mundo, de forma que todos os povos da Terra lhe devem obedecer. O seu poder é eterno - nunca mais terá fim; o seu governo nunca será destruído.

15 Eu estava confuso e perturbado com tudo o que tinha visto, por isso me aproximei de um dos que estavam junto do trono para lhe perguntar o sentido de todas estas coisas; e explicou-me:

17 Estes quatro animais representam quatro reis que um dia hão-de governar a terra. Mas por fim o povo do altíssimo Deus terá autoridade sobre os governos do mundo, para sempre.

19 Depois perguntei acerca do quarto animal, terrível e espantoso, com os seus dentes de ferro e cascos de cobre, que despedaçava as vítimas e as devorava com os dentes. Pretendi igualmente saber quanto aos dez chifres, e ao que era mais pequeno, que apareceu depois e provocou o desaparecimento de três outros, o qual tinha olhos, mais uma boca com que dizia coisas cheias de arrogância e que era mais forte do que os outros

21 Pois que eu tinha visto este chifre fazendo guerra contra o povo de Deus e vencendo-o, até à altura em que o ancião de idade avançada veio, abriu o tribunal e reabilitou o seu povo, dando-lhe poderes de governo sobre o mundo.

23 Este quarto animal, disse-me, representa o quarto poder mundial que governará a terra. Será mais brutal que qualquer dos outros; devorará todo o mundo, destruindo tudo diante de si. Os seus dez chifres são dez reis que aparecerão, saídos do seu império; depois, outro rei aparecerá, ainda mais violento do que os dez outros, destruindo três deles. Desafiará o Deus altíssimo, e consumirá os santos com perseguições, tentando alterar todas as leis, a moral e os costumes. O povo de Deus estará nas suas mãos por três anos e meio.

26 Mas abrir-se-á o tribunal de justiça e retirará todo o poder a este rei corrompido, destruindo-o totalmente. Nessa altura todas as nações debaixo dos céus e todo o poder será entregue ao povo de Deus, que governará tudo para sempre. Todos os governantes estarão sujeitos aos santos.

28 Assim acabou a visão. Fiquei grandemente perturbado, com o rosto pálido de espanto, mas não disse a ninguém o que via.

1 Belsassarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena Daniel näki unen, päänsä näyn, vuoteessansa. Sitten hän kirjoitti tämän unen.

2 Kertomuksen alku on tämä: Daniel lausui ja sanoi: Minä näin yöllä näyssäni, ja katso, taivaan neljä tuulta kuohutti suurta merta.

3 Ja merestä nousi neljä suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen.

4 Ensimmäinen oli kuin leijona, mutta sillä oli kotkan siivet. Minun sitä katsellessani reväistiin siltä siivet, ja se nostettiin maasta pystyyn ja asetettiin kahdelle jalalle niinkuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.

6 Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli taas toinen peto, pantterin kaltainen, ja sen selässä oli neljä linnunsiipeä. Sillä pedolla oli neljä päätä, ja sille annettiin valta.

7 Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.

8 Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.

9 Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.

10 Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.

11 Minä katselin, ja silloin, niiden herjaavien sanojen tähden, joita sarvi puhui, minun katsellessani peto tapettiin, ja sen ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan.

12 Ja muiltakin pedoilta otettiin valta pois; niiden elämän pituus oli määrätty aikaa ja hetkeä myöten.

13 Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.

14 Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.

15 Minä, Daniel, tunsin henkeni tulevan murheelliseksi ruumiissani, ja minun näkemäni näyt peljättivät minua.

16 Minä lähestyin yhtä siellä seisovista ja pyysin häneltä varmaa tietoa kaikista näistä asioista. Niin hän vastasi minulle ja ilmoitti minulle niiden selityksen:

19 Senjälkeen minä tahdoin saada varmuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut ja ylen hirmuinen; jolla oli rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet, joka söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa;

20 sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;

21 se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,

22 siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.

24 Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.

25 Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.

26 Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti.

28 Tähän loppuu kertomus. Minua, Danielia, peljättivät minun ajatukseni suuresti, ja minun kasvoni kalpenivat, ja minä kätkin asian sydämeeni.