1 Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.2 Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.3 Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.4 Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.5 Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.6 Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.7 Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.8 Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.9 Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.10 Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.11 Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.12 Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.13 Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.14 Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.15 Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.16 Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.17 Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.18 Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.19 Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.20 Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.22 Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.23 Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.24 Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.25 Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.26 Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.27 Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.29 Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.30 Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.31 Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.32 Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.33 Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.34 Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.35 Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.

1 智慧妇人建立家室， 愚妄妇人亲手拆毁。 2 行事正直的， 敬畏耶和华； 行为乖僻的， 却藐视他。 3 愚妄人的口中长出骄傲的枝子； 智慧人的嘴唇， 能保障自己。 4 没有耕牛， 槽头干净； 出产丰盛， 却是凭着牛的力量。 5 诚实的证人不说谎话； 虚伪的证人吐出谎言。 6 好讥笑人的寻找智慧， 却寻不着； 聪明人寻找知识， 却轻易得着。 7 你当离开愚昧人， 因为你不会从他的嘴里晓得知识。 8 精明人的智慧能分辨自己的道路； 愚昧人的愚妄却欺骗自己。 9 愚妄人讥笑赎愆祭， 正直人中间却有恩宠。 10 人的苦楚， 只有自己心里知道； 心中的喜乐， 外人也不能分享。 11 恶人的家必毁坏， 正直人的帐棚却必兴盛。 12 有一条路， 人以为是正路， 走到尽头却是死亡之路。 13 人在喜笑中， 心里也会有痛苦； 欢乐的结局， 会是愁苦。 14 心中背道的， 必饱尝自己行为的恶果； 善人也因自己所行的， 得到善报。 15 愚蒙人凡话都信； 精明的人却步步谨慎。 16 智慧人敬畏耶和华（"智慧人敬畏耶和华"或译： "智慧人恐惧战兢"）， 远离恶事； 愚昧人却骄傲自恃。 17 轻易动怒的， 行事愚妄； 心怀诡计的人， 被人恨恶。 18 愚蒙人得愚妄为产业； 精明的人以知识为冠冕。 19 坏人必俯伏在好人面前， 恶人必俯伏在义人门口。 20 穷人连邻舍也厌恶他； 财主却有很多人爱他。 21 藐视邻舍的， 是为有罪； 恩待贫穷人的， 是为有福。 22 图谋恶事的， 不是走错了吗？谋求善事的， 必得慈爱和诚实。 23 一切劳苦都有益处， 嘴上空谈引致贫穷。 24 智慧人的冠冕是他们的财富； 愚昧人的愚妄， 始终是愚妄。 25 作真见证的， 救人性命； 吐出谎言的， 以诡诈害人。 26 敬畏耶和华的， 大有倚靠； 他的子孙也有避难所。 27 敬畏耶和华是生命的泉源， 能使人避开死亡的网罗。 28 君王的荣耀在于人民众多， 帝王的没落由于国民寡少。 29 不轻易动怒的， 十分聪明； 轻易动怒的， 大显愚妄。 30 心里平静， 可使身体健康； 但嫉妒能使骨头朽烂。 31 欺压贫寒的， 就是辱骂造他的主； 恩待穷苦人的， 就是尊敬造他的主。 32 恶人必因自己所行的恶事被推倒， 义人死的时候仍有所倚靠。 33 智慧居于聪明人的心中； 愚昧人心里所存的， 人所周知（"愚昧人心里所存的， 人所周知"有古?本作"愚昧人心中一无所知"）。 34 正义使国家兴盛， 罪恶是人民的羞辱。 35 明慧的臣仆， 为王喜悦； 贻羞的仆人， 遭王震怒。