1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä, älä tavoittele heidän seuraansa,
2 sillä heillä on mielessään tuhoisat aikeet, heidän puheensa saa aikaan pelkkää pahaa.
3 Viisaudella talo rakennetaan, ymmärrys on sen perustus,
4 tieto ja taito täyttävät sen huoneet kalleuksilla ja kaikella kauniilla.
5 Viisaus on väkevyyttä, kokemus tuo voimaa.
6 Viisas suunnitelma auttaa sodassa, hyvät neuvonantajat tuovat menestyksen.
7 Koskapa tyhmä olisi tilanteen tasalla! Pysyköön siis neuvonpidossa vaiti.
8 Joka aina punoo juonia, saa vehkeilijän nimen.
9 Mielettömän ajatukset täyttää synti, herjaajaa jokainen kammoksuu.
10 Annatko periksi ahdingon tullen? Vähätpä ovat voimasi.
11 Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi, riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle.
13 Syö, poikani, hunajaa, se on hyvää, ja mesi on makeaa kielelläsi.
14 Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin.
15 Älä väijy, jumalaton, hurskaan majaa, älä tuhoa hänen kotiaan.
16 Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen, mutta jumalaton sortuu onnettomuuteensa.
17 Kun vihamiehesi kaatuu, älä iloitse, kun hän kompastuu, älä riemuitse,
18 ettei Herra sen nähdessään suuttuisi sinuun ja kääntäisi vihaansa hänestä pois.
19 Älä kiivastu pahantekijöille, älä kadehdi jumalattomia,
20 sillä pahoilla ei ole tulevaisuutta ja jumalattoman lamppu sammuu.
21 Pelkää Herraa, poikani, ja kuningasta. Vältä niitä, jotka hankkivat kapinaa,
22 sillä yhdessä hetkessä he kukistuvat. Millainen onkaan heidän rangaistuksensa!
23 Nämäkin ovat viisaiden sanoja. Ei sovi tuomarille puolueellisuus.
25 Toisin käy sen, joka tuomitsee oikein: hänen osanaan on siunaus ja menestys.
26 Kuin suudelma suulle on suora vastaus.
27 Tee ensin tilustesi työt, pane ensiksi peltosi kuntoon, vasta sitten on talon ja perheen vuoro.
28 Älä todista toisesta väärin -- ethän tahdo pettää ketään puheellasi?
30 Minä kuljin laiskurin pellon laitaa, katselin typeryksen viinitarhaa,
31 ja mitä näinkään: pelkkiä nokkosia, tarhan, jossa rehottivat ohdakkeet ja jonka kiviaita oli luhistunut.
32 Minä katsoin ja painoin mieleeni, otin opikseni siitä minkä näin.
33 Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki,
34 niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.
1 NO tengas envidia de los hombres malos, Ni desees estar con ellos:
2 Porque su corazón piensa en robar, E iniquidad hablan sus labios.
3 Con sabiduría se edificará la casa, Y con prudencia se afirmará;
4 Y con ciencia se henchirán las cámaras De todo bien preciado y agradable.
5 El hombre sabio es fuerte; Y de pujante vigor el hombre docto.
6 Porque con ingenio harás la guerra: Y la salud está en la multitud de consejeros.
7 Alta está para el insensato la sabiduría: En la puerta no abrirá él su boca.
8 Al que piensa mal hacer Le llamarán hombre de malos pensamientos.
9 El pensamiento del necio es pecado: Y abominación á los hombres el escarnecedor.
10 Si fueres flojo en el día de trabajo, Tu fuerza será reducida.
11 Si dejares de librar los que son tomados para la muerte, Y los que son llevados al degolladero;
12 Si dijeres: Ciertamente no lo supimos; ¿No lo entenderá el que pesa los corazones? El que mira por tu alma, él lo conocerá, Y dará al hombre según sus obras.
13 Come, hijo mío, de la miel, porque es buena, Y del panal dulce á tu paladar:
14 Tal será el conocimiento de la sabiduría á tu alma: Si la hallares tendrá recompensa, Y al fin tu esperanza no será cortada.
15 Oh impío, no aceches la tienda del justo, No saquees su cámara;
16 Porque siete veces cae el justo, y se torna á levantar; Mas los impíos caerán en el mal.
17 Cuando cayere tu enemigo, no te huelgues; Y cuando tropezare, no se alegre tu corazón:
18 Porque Jehová no lo mire, y le desagrade, Y aparte de sobre él su enojo.
19 No te entrometas con los malignos, Ni tengas envidia de los impíos;
20 Porque para el malo no habrá buen fin, Y la candela de los impíos será apagada.
21 Teme á Jehová, hijo mío, y al rey; No te entrometas con los veleidosos:
22 Porque su quebrantamiento se levantará de repente; Y el quebrantamiento de ambos, ¿quién lo comprende?
23 También estas cosas pertenecen á los sabios. Tener respeto á personas en el juicio no es bueno.
24 El que dijere al malo, Justo eres, Los pueblos lo maldecirán, y le detestarán las naciones:
25 Mas los que lo reprenden, serán agradables, Y sobre ellos vendrá bendición de bien.
26 Besados serán los labios Del que responde palabras rectas.
27 Apresta tu obra de afuera, Y disponla en tu heredad; Y después edificarás tu casa.
28 No seas sin causa testigo contra tu prójimo; Y no lisonjees con tus labios.
29 No digas: Como me hizo, así le haré; Daré el pago al hombre según su obra.
30 Pasé junto á la heredad del hombre perezoso, Y junto á la viña del hombre falto de entendimiento;
31 Y he aquí que por toda ella habían ya crecido espinas, Ortigas habían ya cubierto su haz, Y su cerca de piedra estaba ya destruída.
32 Y yo miré, y púse lo en mi corazón: Vi lo, y tomé consejo.
33 Un poco de sueño, cabeceando otro poco, Poniendo mano sobre mano otro poco para dormir;
34 Así vendrá como caminante tu necesidad, Y tu pobreza como hombre de escudo.