1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.

10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.

18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,

19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.

31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.

44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!

1 Dai graças ao Senhor; invocai o seu nome; fazei conhecidos os seus feitos entre os povos.

2 Cantai-lhe, cantai-lhe louvores; falai de todas as suas maravilhas.

3 Gloriai-vos no seu santo nome; regozije-se o coração daqueles que buscam ao Senhor.

4 Buscai ao Senhor e a sua força; buscai a sua face continuamente.

5 Lembrai-vos das maravilhas que ele tem feito, dos seus prodígios e dos juízos da sua boca,

6 vós, descendência de Abraão, seu servo, vós, filhos de Jacó, seus escolhidos.

7 Ele é o Senhor nosso Deus; os seus juízos estão em toda a terra.

8 Lembra-se perpetuamente do seu pacto, da palavra que ordenou para mil gerações;

9 do pacto que fez com Abraão, e do seu juramento a Isaque;

10 o qual ele confirmou a Jacó por estatuto, e a Israel por pacto eterno,

11 dizendo: A ti darei a terra de Canaã, como porção da vossa herança.

12 Quando eles eram ainda poucos em número, de pouca importância, e forasteiros nela,

13 andando de nação em nação, dum reino para outro povo,

14 não permitiu que ninguém os oprimisse, e por amor deles repreendeu reis, dizendo:

15 Não toqueis nos meus ungidos, e não maltrateis os meus profetas.

16 Chamou a fome sobre a terra; retirou-lhes todo o sustento do pão.

17 Enviou adiante deles um varão; José foi vendido como escravo;

18 feriram-lhe os pés com grilhões; puseram-no a ferro,

19 até o tempo em que a sua palavra se cumpriu; a palavra do Senhor o provou.

20 O rei mandou, e fez soltá-lo; o governador dos povos o libertou.

21 Fê-lo senhor da sua casa, e governador de toda a sua fazenda,

22 para, a seu gosto, dar ordens aos príncipes, e ensinar aos anciãos a sabedoria.

23 Então Israel entrou no Egito, e Jacó peregrinou na terra de Cam.

24 E o Senhor multiplicou sobremodo o seu povo, e o fez mais poderoso do que os seus inimigos.

25 Mudou o coração destes para que odiassem o seu povo, e tratassem astutamente aos seus servos.

26 Enviou Moisés, seu servo, e Arão, a quem escolhera,

27 os quais executaram entre eles os seus sinais e prodígios na terra de Cam.

28 Mandou à escuridão que a escurecesse; e foram rebeldes à sua palavra.

29 Converteu-lhes as águas em sangue, e fez morrer os seus peixes.

30 A terra deles produziu rãs em abundância, até nas câmaras dos seus reis.

31 Ele falou, e vieram enxames de moscas em todo o seu termo.

32 Deu-lhes saraiva por chuva, e fogo abrasador na sua terra.

33 Feriu-lhes também as vinhas e os figueirais, e quebrou as árvores da sua terra.

34 Ele falou, e vieram gafanhotos, e pulgões em quantidade inumerável,

35 que comeram toda a erva da sua terra, e devoraram o fruto dos seus campos.

36 Feriu também todos os primogênitos da terra deles, as primícias de toda a sua força.

37 E fez sair os israelitas com prata e ouro, e entre as suas tribos não havia quem tropeçasse.

38 O Egito alegrou-se quando eles saíram, porque o temor deles o dominara.

39 Estendeu uma nuvem para os cobrir, e um fogo para os alumiar de noite.

40 Eles pediram, e ele fez vir codornizes, e os saciou com pão do céu.

41 Fendeu a rocha, e dela brotaram águas, que correram pelos lugares áridos como um rio.

42 Porque se lembrou da sua santa palavra, e de Abraão, seu servo.

43 Fez sair com alegria o seu povo, e com cânticos de júbilo os seus escolhidos.

44 Deu-lhes as terras das nações, e eles herdaram o fruto do trabalho dos povos,

45 para que guardassem os seus preceitos, e observassem as suas leis. Louvai ao Senhor