1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. (H21:2) Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee; kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!

2 (H21:3) Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. Sela.

3 (H21:4) Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun.

4 (H21:5) Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen.

5 (H21:6) Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit; sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella.

6 (H21:7) Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti; sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä.

7 (H21:8) Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi.

8 (H21:9) Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi.

9 (H21:10) Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät; Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät.

10 (H21:11) Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta.

11 (H21:12) Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi;

12 (H21:13) sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä.

13 (H21:14) Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi.

1 Na tua força, ó Senhor, o rei se alegra; e na tua salvação quão grandemente se regozija!

2 Concedeste-lhe o desejo do seu coração, e não lhe negaste a petição dos seus lábios.

3 Pois o proveste de bênçãos excelentes; puseste-lhe na cabeça uma coroa de ouro fino.

4 Vida te pediu, e lha deste, longura de dias para sempre e eternamente.

5 Grande é a sua glória pelo teu socorro; de honra e de majestade o revestes.

6 Sim, tu o fazes para sempre abençoado; tu o enches de gozo na tua presença.

7 Pois o rei confia no Senhor; e pela bondade do Altíssimo permanecerá inabalável.

8 A tua mão alcançará todos os teus inimigos, a tua destra alcançará todos os que te odeiam.

9 Tu os farás qual fornalha ardente quando vieres; o Senhor os consumirá na sua indignação, e o fogo os devorará.

10 A sua prole destruirás da terra, e a sua descendência dentre os filhos dos homens.

11 Pois intentaram o mal contra ti; maquinaram um ardil, mas não prevalecerão.

12 Porque tu os porás em fuga; contra os seus rostos assestarás o teu arco.

13 Exalta-te, Senhor, na tua força; então cantaremos e louvaremos o teu poder.