2 (H80:3) Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme.

3 (H80:4) Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.

4 (H80:5) Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä annat vihasi suitsuta, kun sinun kansasi rukoilee?

5 (H80:6) Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä;

6 (H80:7) olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.

7 (H80:8) Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.

8 (H80:9) Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen.

9 (H80:10) Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui ja täytti maan.

10 (H80:11) Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit.

11 (H80:12) Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka.

12 (H80:13) Miksi sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki tienkulkijat sitä repivät?

13 (H80:14) Metsäkarju sitä jyrsii, ja kedon eläimet sitä syövät.

14 (H80:15) Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä viinipuu

15 (H80:16) ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.

16 (H80:17) Se on tulen polttama, se on karsittu. He hukkuvat sinun kasvojesi uhkauksesta.

17 (H80:18) Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.

18 (H80:19) Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme sinun nimeäsi avuksemme.

19 (H80:20) Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.

1 Ó pastor de Israel, dá ouvidos; tu, que guias a José como a um rebanho, que estás entronizado sobre os querubins, resplandece.

2 Perante Efraim, Benjamim e Manassés, desperta o teu poder, e vem salvar-nos.

3 Reabilita-nos, ó Deus; faze resplandecer o teu rosto, para que sejamos salvos.

4 Ó Senhor Deus dos exércitos, até quando te indignarás contra a oração do teu povo?

5 Tu os alimentaste com pão de lágrimas, e lhes deste a beber lágrimas em abundância.

6 Tu nos fazes objeto de escárnio entre os nossos vizinhos; e os nossos inimigos zombam de nós entre si.

7 Reabilita-nos, ó Deus dos exércitos; faze resplandecer o teu rosto, para que sejamos salvos.

8 Trouxeste do Egito uma videira; lançaste fora as nações, e a plantaste.

9 Preparaste-lhe lugar; e ela deitou profundas raízes, e encheu a terra.

10 Os montes cobriram-se com a sua sombra, e os cedros de Deus com os seus ramos.

11 Ela estendeu a sua ramagem até o mar, e os seus rebentos até o Rio.

12 Por que lhe derrubaste as cercas, de modo que a vindimam todos os que passam pelo caminho?

13 O javali da selva a devasta, e as feras do campo alimentam-se dela.

14 Ó Deus dos exércitos, volta-te, nós te rogamos; atende do céu, e vê, e visita esta videira,

15 a videira que a tua destra plantou, e o sarmento que fortificaste para ti.

16 Está queimada pelo fogo, está cortada; eles perecem pela repreensão do teu rosto.

17 Seja a tua mão sobre o varão da tua destra, sobre o filho do homem que fortificaste para ti.

18 E não nos afastaremos de ti; vivifica-nos, e nós invocaremos o teu nome.

19 Reabilita-nos, Senhor Deus dos exércitos; faze resplandecer o teu rosto, para que sejamos salvos.