1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, (H51:2) kun profeetta Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan. (H51:3) Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.

2 (H51:4) Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.

3 (H51:5) Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.

4 (H51:6) Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.

5 (H51:7) Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.

6 (H51:8) Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.

7 (H51:9) Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.

8 (H51:10) Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.

9 (H51:11) Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.

10 (H51:12) Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.

11 (H51:13) Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.

12 (H51:14) Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.

13 (H51:15) Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.

14 (H51:16) Päästä minut verenvioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni riemuitsisi sinun vanhurskaudestasi.

15 (H51:17) Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.

16 (H51:18) Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen.

17 (H51:19) Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.

18 (H51:20) Osoita armossasi hyvyyttä Siionille, rakenna Jerusalemin muurit.

19 (H51:21) Silloin sinulle kelpaavat oikeat teurasuhrit, polttouhrit ja kokonaisuhrit; silloin uhrataan härkiä sinun alttarillasi.

1 Al la ĥorestro. Psalmo de David, kiam venis al li la profeto Natan post lia aliĝo al Bat-Ŝeba. Korfavoru min, ho Dio, laŭ Via boneco; Laŭ Via granda kompatemeco elstreku miajn pekojn.

2 Lavu min tute pure de mia krimo, Kaj purigu min de mia peko.

3 Ĉar miajn kulpojn mi konsciadas; Kaj mia peko estas ĉiam antaŭ mi.

4 Antaŭ Vi sola mi pekis, Kaj mi faris tion, kio estas malbona antaŭ Viaj okuloj; Tial Vi estas justa en Via vorto Kaj pura en Via juĝo.

5 Mi estas ja naskita en krimo; Kaj en peko gravediĝis per mi mia patrino.

6 Vi amas ja veron en la koro, Kaj en kaŝiteco Vi aperigas al mi saĝon.

7 Senpekigu min per hisopo, kaj mi fariĝos pura; Lavu min, kaj mi estos pli blanka ol neĝo.

8 Aŭdigu al mi ĝojon kaj gajecon, Kaj regajiĝos la ostoj, kiujn Vi batis.

9 Kaŝu Vian vizaĝon de miaj pekoj, Kaj ĉiujn miajn krimojn elstreku.

10 Koron puran kreu al mi, ho Dio, Kaj spiriton fidelan novigu en mi.

11 Ne forpuŝu min de Via vizaĝo, Kaj Vian sanktan spiriton ne forprenu de mi.

12 Redonu al mi la ĝojon de Via helpo; Kaj spirito bonfara fortikigu min.

13 Mi instruos al la krimuloj Vian vojon; Kaj pekuloj revenos al Vi.

14 Liberigu min de sango, ho Dio, Dio de mia savo; Mia lango kantos Vian justecon.

15 Ho, mia Sinjoro, malfermu miajn lipojn; Kaj mia buŝo rakontos Vian gloron.

16 Ĉar Vi ne deziras oferdonon, alie mi ĝin donus; Brulofero ne plaĉas al Vi.

17 Oferdonoj al Dio estas spirito suferanta; Koron suferantan kaj humilan Vi, ho Dio, ne malŝatas.

18 Bonfaru al Cion laŭ Via favoro, Konstruu la murojn de Jerusalem;

19 Tiam plaĉos al Vi oferdonoj de pieco, brulofero kaj plenofero; Tiam oni metos sur Vian altaron junajn bovojn.