1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

2 Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

3 Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.

4 Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

5 Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.

6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.

7 Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.

8 Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.

9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.

10 Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.

11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.

12 Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

13 Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!

14 Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.

15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.

16 Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.

17 Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.

18 Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.

19 Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.

20 Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.

21 Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.

22 Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.

23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.

24 Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.

25 Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.

26 Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.

27 Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.

28 Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.

29 Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.

30 Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.

31 Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.

32 Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.

1 Proverbes de Salomon. L'enfant sage réjouit son père; mais l'enfant insensé est le chagrin de sa mère.

2 Les trésors de méchanceté ne profitent point; mais la justice délivre de la mort.

3 L'Éternel ne permet pas que le juste souffre de la faim; mais il repousse l'avidité des méchants.

4 La main paresseuse appauvrit; mais la main des diligents enrichit.

5 Celui qui amasse en été est un fils prudent; celui qui dort pendant la moisson est un fils qui fait honte.

6 Il y a des bénédictions sur la tête du juste; mais la violence fermera la bouche aux méchants.

7 La mémoire du juste sera en bénédiction; mais le nom des méchants tombera en pourriture.

8 Celui qui a le cœur sage, reçoit les avertissements; mais celui qui a les lèvres insensées, tombera.

9 Celui qui marche dans l'intégrité, marche en assurance; mais celui qui pervertit ses voies, sera découvert.

10 Celui qui cligne de l'œil cause du trouble; et celui qui a les lèvres insensées, court à sa perte.

11 La bouche du juste est une source de vie; mais la violence fermera la bouche aux méchants.

12 La haine excite les querelles; mais la charité couvre toutes les fautes.

13 La sagesse se trouve sur les lèvres de l'homme sage; mais la verge est pour le dos de celui qui est dépourvu de sens.

14 Les sages tiennent la science en réserve; mais la bouche de l'insensé est une ruine prochaine.

15 Les biens du riche sont sa ville forte; mais la pauvreté des misérables est leur ruine.

16 L'œuvre du juste conduit à la vie; mais le fruit du méchant est le péché.

17 Celui qui garde l'instruction, est dans le chemin de la vie; mais celui qui oublie la correction, s'égare.

18 Celui qui dissimule la haine a des lèvres trompeuses; et celui qui répand la calomnie, est un insensé.

19 Où il y a beaucoup de paroles, il ne manque pas d'y avoir du péché; mais celui qui retient ses lèvres est prudent.

20 La langue du juste est un argent de choix; mais le cœur des méchants vaut peu de chose.

21 Les lèvres du juste nourrissent beaucoup d'hommes; mais les insensés mourront, faute de sens.

22 C'est la bénédiction de l'Éternel qui enrichit, et il n'y joint aucune peine.

23 Faire le mal est la joie de l'insensé; la sagesse est celle de l'homme prudent.

24 Ce que le méchant craint, lui arrivera; mais Dieu accordera aux justes ce qu'ils désirent.

25 Comme le tourbillon passe, ainsi le méchant disparaît; mais le juste s'appuie sur un fondement éternel.

26 Ce que le vinaigre est aux dents, et la fumée aux yeux, tel est le paresseux à ceux qui l'envoient.

27 La crainte de l'Éternel multiplie les jours; mais les années des méchants seront retranchées.

28 L'espérance des justes est la joie; mais l'attente des méchants périra.

29 La voie de l'Éternel est la force de l'homme intègre; mais elle est la ruine des ouvriers d'iniquité.

30 Le juste ne sera jamais ébranlé; mais les méchants n'habiteront point sur la terre.

31 La bouche du juste produira la sagesse; mais la langue perverse sera retranchée.

32 Les lèvres du juste connaissent ce qui est agréable; mais la bouche des méchants n'est que perversité.