1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;

2 jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,

3 niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;

4 Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.

5 Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.

6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.

7 Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,

8 se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.

9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?

10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

11 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

12 Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,

13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,

14 kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.

15 Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.

16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:

17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,

18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,

19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

20 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.

21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.

22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.

23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,

24 että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.

25 Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.

26 Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.

27 Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?

28 Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?

29 Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.

30 Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?

31 Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.

32 Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.

33 Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.

34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.

35 Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.

1 Mon fils, si tu as cautionné ton prochain, si tu as répondu pour quelqu'un,

2 Tu es enlacé par les paroles de ta bouche; tu es pris par les paroles de ta bouche.

3 Mon fils, fais promptement ceci: dégage-toi; puisque tu es tombé entre les mains de ton prochain, va, prosterne-toi, et supplie ton prochain.

4 Ne donne point de sommeil à tes yeux, ni de repos à tes paupières;

5 Dégage-toi comme le daim de la main du chasseur, et comme l'oiseau de la main de l'oiseleur.

6 Paresseux, va vers la fourmi, regarde ses voies, et deviens sage.

7 Elle n'a ni chef, ni surveillant, ni maître,

8 Elle prépare sa nourriture en été, et amasse durant la moisson de quoi manger.

9 Paresseux, jusques à quand seras-tu couché? Quand te lèveras-tu de ton sommeil?

10 Un peu dormir, un peu sommeiller, un peu croiser les mains pour se reposer;

11 Et la pauvreté viendra comme un coureur, et la disette comme un homme armé.

12 Le méchant homme, l'homme inique va avec une bouche perverse.

13 Il fait signe de ses yeux, il parle de ses pieds, il donne à entendre de ses doigts.

14 La perversité est dans son cœur, il machine du mal en tout temps, il fait naître des querelles.

15 C'est pourquoi sa ruine viendra tout d'un coup; il sera subitement brisé, il n'y aura point de guérison.

16 Il y a six choses que hait l'Éternel, même sept qui lui sont en abomination:

17 Les yeux hautains, la langue fausse, les mains qui répandent le sang innocent,

18 Le cœur qui forme de mauvais desseins, les pieds qui se hâtent pour courir au mal,

19 Le faux témoin qui prononce des mensonges, et celui qui sème des querelles entre les frères.

20 Mon fils, garde le commandement de ton père, et n'abandonne point l'enseignement de ta mère.

21 Tiens-les continuellement liés sur ton cœur, et les attache à ton cou.

22 Quand tu marcheras, ils te conduiront; quand tu te coucheras, ils te garderont; quand tu te réveilleras, ils te parleront.

23 Car le commandement est une lampe, l'enseignement est une lumière, et les corrections propres à instruire sont le chemin de la vie.

24 Pour te garder de la femme corrompue, et de la langue flatteuse d'une étrangère,

25 Ne convoite point sa beauté dans ton cœur, et ne te laisse pas prendre par ses yeux.

26 Car pour l'amour de la femme débauchée on est réduit à un morceau de pain, et la femme adultère chasse après l'âme précieuse de l'homme.

27 Quelqu'un peut-il prendre du feu dans son sein, sans que ses habits brûlent?

28 Quelqu'un marchera-t-il sur la braise, sans que ses pieds soient brûlés?

29 Il en est de même pour celui qui entre vers la femme de son prochain; quiconque la touchera ne sera point impuni.

30 On ne laisse pas impuni le voleur qui ne dérobe que pour se rassasier, quand il a faim;

31 Et s'il est surpris, il rendra sept fois autant, il donnera tout ce qu'il a dans sa maison.

32 Mais celui qui commet adultère avec une femme, est dépourvu de sens; celui qui veut se perdre fera cela.

33 Il trouvera des plaies et de l'ignominie, et son opprobre ne sera point effacé;

34 Car la jalousie du mari est une fureur, et il sera sans pitié au jour de la vengeance.

35 Il n'aura égard à aucune rançon, et n'acceptera rien, quand même tu multiplierais les présents.