1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?

2 Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.

3 Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:

5 Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.

6 Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;

7 sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.

8 Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.

9 Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.

10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.

11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.

12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.

13 Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.

14 Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.

15 Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.

16 Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.

17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.

18 Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.

19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.

20 Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,

21 antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.

22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.

23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.

24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.

25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,

26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.

27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,

28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,

29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,

30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;

31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.

32 Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!

33 Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.

34 Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!

35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.

1 La sagesse ne crie-t-elle pas, et l'intelligence ne fait-elle pas entendre sa voix?

2 Elle se place au sommet des hauteurs, sur le chemin, aux carrefours.

3 Près des portes, devant la ville, à l'entrée des rues, elle s'écrie:

4 O hommes! je vous appelle, et ma voix s'adresse aux enfants des hommes.

5 Vous, stupides, apprenez le discernement; vous, insensés, devenez intelligents de cœur.

6 Écoutez, car je dirai des choses importantes, et j'ouvrirai mes lèvres pour enseigner ce qui est droit.

7 Car ma bouche dit la vérité, et mes lèvres ont en horreur le mensonge.

8 Toutes les paroles de ma bouche sont selon la justice; il n'y a rien en elles de faux ni de trompeur.

9 Toutes sont claires pour l'homme intelligent, et droites pour ceux qui ont trouvé la science.

10 Recherchez mon instruction, plus que de l'argent; et la science, plus que de l'or choisi.

11 Car la sagesse est meilleure que les perles, et tout ce qu'on pourrait souhaiter ne la vaut pas.

12 Moi, la sagesse, j'habite avec le discernement, et je possède la science des sages pensées.

13 La crainte de l'Éternel, c'est la haine du mal; je hais l'orgueil et l'arrogance, la voie du mal et la bouche perverse.

14 C'est à moi qu'appartient le conseil et l'habileté; je suis la prudence; la force est à moi.

15 Par moi les rois règnent, et les princes ordonnent ce qui est juste.

16 Par moi dominent les puissants et les grands, et tous les juges de la terre.

17 J'aime ceux qui m'aiment; et ceux qui me cherchent me trouvent.

18 Avec moi sont les richesses et la gloire, les biens durables et la justice.

19 Mon fruit est meilleur que l'or fin, même que l'or raffiné, et ce que je rapporte est meilleur que l'argent le plus pur.

20 Je fais marcher par le chemin de la justice, et par le milieu des sentiers de la droiture,

21 Pour donner en héritage des biens à ceux qui m'aiment, et pour remplir leurs trésors.

22 L'Éternel m'a possédée dès le commencement de ses voies, avant qu'il fît aucune de ses œuvres.

23 J'ai été établie depuis l'éternité, dès le commencement, dès l'origine de la terre.

24 J'ai été engendrée lorsqu'il n'y avait point encore d'abîmes, ni de fontaines riches en eaux.

25 J'ai été engendrée avant que les montagnes fussent assises, et avant les coteaux;

26 Avant qu'il eût fait la terre, et les campagnes, et le commencement de la poussière du monde.

27 Quand il agençait les cieux, j'y étais; quand il traçait le cercle au-dessus de l'abîme,

28 Quand il fixait les nuages en haut, quand il faisait jaillir les fontaines de l'abîme.

29 Quand il imposait à la mer sa loi, afin que ses eaux n'en franchissent pas les limites, quand il posait les fondements de la terre,

30 Alors j'étais auprès de lui son ouvrière, j'étais ses délices de tous les jours, et je me réjouissais sans cesse en sa présence.

31 Je trouvais ma joie dans le monde et sur la terre, et mon bonheur parmi les enfants des hommes.

32 Maintenant donc, mes enfants, écoutez-moi. Heureux ceux qui garderont mes voies!

33 Écoutez l'instruction, pour devenir sages, et ne la rejetez point.

34 Heureux l'homme qui m'écoute, qui veille à mes portes chaque jour, et qui garde les poteaux de l'entrée de ma maison!

35 Car celui qui me trouve, trouve la vie, et obtient la faveur de l'Éternel;

36 Mais celui qui m'offense fait tort à son âme. Tous ceux qui me haïssent, aiment la mort.