1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

2 Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

3 Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.

4 Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

5 Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.

6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.

7 Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.

8 Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.

9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.

10 Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.

11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.

12 Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

13 Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!

14 Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.

15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.

16 Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.

17 Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.

18 Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.

19 Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.

20 Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.

21 Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.

22 Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.

23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.

24 Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.

25 Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.

26 Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.

27 Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.

28 Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.

29 Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.

30 Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.

31 Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.

32 Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.

1 Las sentencias de Salomón. EL hijo sabio alegra al padre; Y el hijo necio es tristeza de su madre.

2 Los tesoros de maldad no serán de provecho: Mas la justicia libra de muerte.

3 Jehová no dejará hambrear el alma del justo: Mas la iniquidad lanzará á los impíos.

4 La mano negligente hace pobre: Mas la mano de los diligentes enriquece.

5 El que recoge en el estío es hombre entendido: El que duerme en el tiempo de la siega es hombre afrentoso.

6 Bendiciones sobre la cabeza del justo: Mas violencia cubrirá la boca de los impíos.

7 La memoria del justo será bendita: Mas el nombre de los impíos se pudrirá.

8 El sabio de corazón recibirá los mandamientos: Mas el loco de labios caerá.

9 El que camina en integridad, anda confiado: Mas el que pervierte sus caminos, será quebrantado.

10 El que guiña del ojo acarrea tristeza; Y el loco de labios será castigado.

11 Vena de vida es la boca del justo: Mas violencia cubrirá la boca de los impíos.

12 El odio despierta rencillas: Mas la caridad cubrirá todas las faltas.

13 En los labios del prudente se halla sabiduría: Y vara á las espaldas del falto de cordura.

14 Los sabios guardan la sabiduría: Mas la boca del loco es calamidad cercana.

15 Las riquezas del rico son su ciudad fuerte; Y el desmayo de los pobres es su pobreza.

16 La obra del justo es para vida; Mas el fruto del impío es para pecado.

17 Camino á la vida es guardar la corrección: Mas el que deja la reprensión, yerra.

18 El que encubre el odio es de labios mentirosos; Y el que echa mala fama es necio.

19 En las muchas palabras no falta pecado: Mas el que refrena sus labios es prudente.

20 Plata escogida es la lengua del justo: Mas el entendimiento de los impíos es como nada.

21 Los labios del justo apacientan á muchos: Mas los necios por falta de entendimiento mueren.

22 La bendición de Jehová es la que enriquece, Y no añade tristeza con ella.

23 Hacer abominación es como risa al insensato: Mas el hombre entendido sabe.

24 Lo que el impío teme, eso le vendrá: Mas á los justos les será dado lo que desean.

25 Como pasa el torbellino, así el malo no permanece: Mas el justo, fundado para siempre.

26 Como el vinagre á los dientes, y como el humo á los ojos, Así es el perezoso á los que lo envían.

27 El temor de Jehová aumentará los días: Mas los años de los impíos serán acortados.

28 La esperanza de los justos es alegría; Mas la esperanza de los impíos perecerá.

29 Fortaleza es al perfecto el camino de Jehová: Mas espanto es á los que obran maldad.

30 El justo eternalmente no será removido: Mas los impíos no habitarán la tierra.

31 La boca del justo producirá sabiduría: Mas la lengua perversa será cortada.

32 Los labios del justo conocerán lo que agrada: Mas la boca de los impíos habla perversidades.