1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
1 COMO los repartimientos de las aguas, así está el corazón del rey en la mano de Jehová: A todo lo que quiere lo inclina.
2 Todo camino del hombre es recto en su opinión: Mas Jehová pesa los corazones.
3 Hacer justicia y juicio es á Jehová Más agradable que sacrificio.
4 Altivez de ojos, y orgullo de corazón, Y el brillo de los impíos, son pecado.
5 Los pensamientos del solícito ciertamente van á abundancia; Mas todo presuroso, indefectiblemente á pobreza.
6 Allegar tesoros con lengua de mentira, Es vanidad desatentada de aquellos que buscan la muerte.
7 La rapiña de los impíos los destruirá; Por cuanto no quisieron hacer juicio.
8 El camino del hombre perverso es torcido y extraño: Mas la obra del limpio es recta.
9 Mejor es vivir en un rincón de zaquizamí. Que con la mujer rencillosa en espaciosa casa.
10 El alma del impío desea mal: Su prójimo no le parece bien.
11 Cuando el escarnecedor es castigado, el simple se hace sabio; Y cuando se amonestare al sabio, aprenderá ciencia.
12 Considera el justo la casa del impío: Cómo los impíos son trastornados por el mal.
13 El que cierra su oído al clamor del pobre, También él clamará, y no será oído.
14 El presente en secreto amansa el furor, Y el don en el seno, la fuerte ira.
15 Alegría es al justo hacer juicio; Mas quebrantamiento á los que hacen iniquidad.
16 El hombre que se extravía del camino de la sabiduría, Vendrá á parar en la compañía de los muertos.
17 Hombre necesitado será el que ama el deleite: Y el que ama el vino y ungüentos no enriquecerá.
18 El rescate del justo es el impío, Y por los rectos el prevaricador.
19 Mejor es morar en tierra del desierto, Que con la mujer rencillosa é iracunda.
20 Tesoro codiciable y pingüe hay en la casa del sabio; Mas el hombre insensato lo disipará.
21 El que sigue la justicia y la misericordia, Hallará la vida, la justicia, y la honra.
22 La ciudad de los fuertes tomó el sabio, Y derribó la fuerza en que ella confiaba.
23 El que guarda su boca y su lengua, Su alma guarda de angustias.
24 Soberbio y presuntuoso escarnecedor es el nombre Del que obra con orgullosa saña.
25 El deseo del perezoso le mata, Porque sus manos no quieren trabajar.
26 Hay quien todo el día codicia: Mas el justo da, y no desperdicia.
27 El sacrificio de los impíos es abominación: Cuánto más ofreciéndolo con maldad!
28 El testigo mentiroso perecerá: Mas el hombre que oye, permanecerá en su dicho.
29 El hombre impío afirma rostro: Mas el recto ordena sus caminos.
30 No hay sabiduría, ni inteligencia, Ni consejo, contra Jehová.
31 El caballo se apareja para el día de la batalla: Mas de Jehová es el salvar.