1 Y FUÉ á mí palabra de Jehová, diciendo: 2 Anda, y clama á los oídos de Jerusalem, diciendo: Así dice Jehová: Heme acordado de ti, de la misericordia de tu mocedad, del amor de tu desposorio, cuando andabas en pos de mí en el desierto, en tierra no sembrada. 3 Santidad era Israel á Jehová, primicias de sus nuevos frutos. Todos los que le devoran pecarán; mal vendrá sobre ellos, dice Jehová. 4 Oid la palabra de Jehová, casa de Jacob, y todas las familias de la casa de Israel. 5 Así dijo Jehová: ¿Qué maldad hallaron en mí vuestros padres, que se alejaron de mí, y se fueron tras la vanidad, y tornáronse vanos? 6 Y no dijeron: ¿Dónde está Jehová, que nos hizo subir de tierra de Egipto, que nos hizo andar por el desierto, por una tierra desierta y despoblada, por tierra seca y de sombra de muerte, por una tierra por la cual no pasó varón, ni allí habitó hombre? 7 Y os metí en tierra de Carmelo, para que comieseis su fruto y su bien: mas entrasteis, y contaminasteis mi tierra, é hicisteis mi heredad abominable. 8 Los sacerdotes no dijeron: ¿Dónde está Jehová? y los que tenían la ley no me conocieron; y los pastores se rebelaron contra mí, y los profetas profetizaron en Baal, y anduvieron tras lo que no aprovecha. 9 Por tanto entraré aún en juicio con vosotros, dijo Jehová, y con los hijos de vuestros hijos pleitearé.

10 Porque pasad á las islas de Chîttim y mirad; y enviad á Cedar, y considerad cuidadosamente, y ved si se ha hecho cosa semejante á ésta:

11 Si alguna gente ha mudado sus dioses, bien que ellos no son dioses. Pero mi pueblo ha trocado su gloria por lo que no aprovecha.

12 Espantaos, cielos, sobre esto, y horrorizaos; desolaos en gran manera, dijo Jehová.

13 Porque dos males ha hecho mi pueblo: dejáronme á mí, fuente de agua viva, por cavar para sí cisternas, cisternas rotas que no detienen aguas.

14 ¿Es Israel siervo? ¿es esclavo? ¿por qué ha sido dado en presa?

15 Los cachorros de los leones bramaron sobre él, dieron su voz; y pusieron su tierra en soledad; quemadas están sus ciudades, sin morador.

16 Aun los hijos de Noph y de Taphnes te quebrantaron la mollera.

17 ¿No te acarreó esto tu dejar á Jehová tu Dios, cuando te hacía andar por camino?

18 Ahora pues, ¿qué tienes tú en el camino de Egipto, para que bebas agua del Nilo? ¿y qué tienes tú en el camino de Asiria, para que bebas agua del río?

19 Tu maldad te castigará, y tu apartamiento te condenará: sabe pues y ve cuán malo y amargo es tu dejar á Jehová tu Dios, y faltar mi temor en tí, dice el Señor Jehová de los ejércitos.

20 Porque desde muy atrás he quebrado tu yugo, y roto tus ataduras; y dijiste: No serviré. Con todo eso, sobre todo collado alto y debajo de todo árbol umbroso, corrias tú, oh ramera.

21 Y yo te planté de buen vidueño, simiente verdadera toda ella: ¿cómo pues te me has tornado sarmientos de vid extraña?

22 Aunque te laves con lejía, y amontones jabón sobre tí, tu pecado está sellado delante de mí, dijo el Señor Jehová.

23 ¿Como dices: No soy inmunda, nunca anduve tras los Baales? Mira tu proceder en el valle, conoce lo que has hecho, dromedaria ligera que frecuentas sus carreras;

24 Asna montés acostumbrada al desierto, que respira como quiere; ¿de su ocasión quién la detendrá? Todos los que la buscaren no se cansarán; hallaránla en su mes.

25 Defiende tus pies de andar descalzos, y tu garganta de la sed. Mas dijiste: Hase perdido la esperanza; en ninguna manera: porque extraños he amado y tras ellos tengo de ir.

26 Como se avergüenza el ladrón cuando es tomado, así se avergonzarán la casa de Israel, ellos, sus reyes, sus príncipes, sus sacerdotes, y sus profetas;

27 Que dicen al leño: Mi padre eres tú; y á la piedra: Tú me has engendrado: pues me volvieron la cerviz, y no el rostro; y en el tiempo de su trabajo dicen: Levántate, y líbranos.

28 ¿Y dónde están tus dioses que hiciste para tí? Levántense, á ver si te podrán librar en el tiempo de tu aflicción: porque según el número de tus ciudades, oh Judá, fueron tus dioses.

29 ¿Por qué porfías conmigo? Todos vosotros prevaricasteis contra mí, dice Jehová.

30 Por demás he azotado vuestros hijos; no han recibido corrección. Cuchillo devoró vuestros profetas como león destrozador.

31 Oh generación! ved vosotros la palabra de Jehová. ¿He sido yo á Israel soledad, ó tierra de tinieblas? ¿Por qué ha dicho mi pueblo: Señores somos; nunca más vendremos á tí?

32 ¿Olvídase la virgen de su atavío, ó la desposada de sus sartales? mas mi pueblo se ha olvidado de mí por días que no tienen número.

33 ¿Por qué abonas tu camino para hallar amor, pues aun á las malvadas enseñaste tus caminos?

34 Aun en tus faldas se halló la sangre de las almas de los pobres, de los inocentes: no la hallé en excavación, sino en todas estas cosas.

35 Y dices: Porque soy inocente, de cierto su ira se apartó de mí. He aquí yo entraré en juicio contigo, porque dijiste: No he pecado.

36 ¿Para qué discurres tanto, mudando tus caminos? También serás avergonzada de Egipto, como fuiste avergonzada de Asiria.

37 También saldrás de él con tus manos sobre tu cabeza: porque Jehová deshechó tus confianzas, y en ellas no tendrás buen suceso.

1 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2 *Hes. 16:8"Mene ja julista Jerusalemin kuullen ja sano: Näin sanoo Herra:

Minä muistan sinun nuoruutesi armauden,

morsiusaikasi rakkauden,

kuinka sinä seurasit minua erämaassa,

maassa, jossa ei kylvöä tehdä.

3 *Jaak. 1:18Herralle pyhitetty oli Israel,

hänen satonsa esikoinen.

Kaikki, jotka sitä söivät,

joutuivat syynalaisiksi;

onnettomuus kohtasi heitä,

sanoo Herra.

4 Kuulkaa Herran sana, Jaakobin heimo

ja kaikki Israelin heimon sukukunnat.

5 *2. Kun. 17:15; Miika 6:3; Room. 1:21Näin sanoo Herra:

Mitä vääryyttä teidän isänne minusta löysivät,

koska he erkanivat kauas minusta

ja lähtivät seuraamaan turhia jumalia

ja turhanpäiväisiksi tulivat.

6 *5. Moos. 8:15He eivät kysyneet: 'Missä on Herra,

joka toi meidät pois Egyptin maasta,

joka johdatti meitä erämaassa,

arojen ja kuilujen maassa,

kuivuuden ja synkeyden maassa,

maassa, jossa ei kukaan kulje

eikä yksikään ihminen asu?'

7 *Jer. 16:18Minä toin teidät hedelmätarhojen maahan

syömään sen hedelmää ja hyvyyttä,

mutta sinne tultuanne te saastutitte minun maani

ja teitte minun perintöosani kauhistukseksi.

8 *1. Sam. 2:12; 1. Sam. 12:21Papit eivät kysyneet: 'Missä on Herra?'

Lainkäyttäjät eivät minua tunteneet,

ja paimenet luopuivat minusta;

profeetat ennustivat Baalin nimessä

ja seurasivat niitä, joista ei apua ole.

9 Sentähden minä vielä käyn oikeutta

teidän kanssanne, sanoo Herra,

ja teidän lastenne lasten kanssa minä käyn oikeutta.

10 Menkää kittiläisten saarille katsomaan

ja lähettäkää Keedariin panemaan tarkoin merkille

ja katsomaan, onko senkaltaista tapahtunut.

11 *Ps. 106:20Onko mikään pakanakansa vaihtanut jumalia,

vaikka ne eivät olekaan jumalia?

Mutta minun kansani on vaihtanut kunniansa

siihen, josta ei apua ole.

12 *5. Moos. 32:1; Jes. 1:2Hämmästykää tästä, te taivaat,

kauhistukaa, peräti tyrmistykää, sanoo Herra.

13 *Ps. 36:10; Jer. 17:13; Joh. 4:13Sillä minun kansani on tehnyt

kaksinkertaisen synnin:

minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet,

ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä,

särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.

14 Onko Israel ostettu orja tai kotona syntynyt?

Minkätähden hän on joutunut saaliiksi?

15 *Jes. 5:29; Jer. 4:7Häntä vastaan kiljuivat nuoret leijonat,

antoivat äänensä kuulua;

ne tekivät hänen maansa autioksi,

hänen kaupunkinsa hävitettiin asujattomiksi.

16 *Jes. 19:13Myöskin noofilaiset ja tahpanheelaiset

pitivät sinun päälakeasi laitumenansa.

17 *Jer. 4:18Eikö tee tätä sinulle se,

että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,

silloin kun hän tahtoo sinua tiellä kuljettaa?

18 *Jes. 31:1Ja nyt, mitä menemistä sinulla on Egyptiin

juomaan Siihorin vettä?

Ja mitä menemistä sinulla on Assuriin

juomaan Eufrat-virran vettä?

19 *Jes. 3:9; Hoos. 5:5Sinun pahuutesi tuottaa sinulle kurituksen,

ja luopumuksesi saattaa sinut rangaistukseen;

niin tiedä ja näe, kuinka onnetonta ja katkeraa se on,

että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,

etkä minua pelkää, sanoo Herra, Herra Sebaot.

20 *Jes. 57:5; Jer. 3:6Sillä jo ammoisista ajoista

sinä olet särkenyt ikeesi,

katkaissut siteesi ja sanonut:

'En tahdo palvella'.

Sillä kaikilla korkeilla kukkuloilla

ja kaikkien viheriäin puitten alla

sinä porttona viruit.

21 *2. Moos. 15:17; Ps. 44:3; Ps. 80:9; Jes. 5:1; Matt. 21:33; Mark. 12:1; Luuk. 20:9Minä olin istuttanut sinut

jaloksi viiniköynnökseksi,

puhtaimmasta siemenestä;

kuinka olet muuttunut minulle

vieraan viinipuun villiköynnöksiksi?

22 Vaikka pesisit itsesi saippualla

ja käyttäisit paljon lipeätä,

saastaiseksi jää sittenkin sinun syntisi minun edessäni,

sanoo Herra, Herra.

23 Kuinka saatat sanoa:

'En ole saastuttanut itseäni,

en ole baaleja seurannut'!

Katso menoasi laaksossa,

huomaa, mitä olet tehnyt,

sinä nopea, nuori naaraskameli,

joka juokset sinne ja tänne;

24 sinä villiaasi,

erämaahan tottunut,

joka himossasi ilmaa ahmit!

Kuka hillitsee sen kiiman?

Joka sitä etsii, sen ei tarvitse väsyttää itseään;

sen löytää, kun tulee sen kuukausi.

25 *Jer. 18:11Varo, ettet juokse jalkaasi anturattomaksi

ja kurkkuasi janoiseksi.

Mutta sinä sanot: 'Se on turhaa! Ei!

Sillä minä rakastan vieraita

ja niitä minä seuraan.'

26 Niinkuin teosta tavattu varas on häpeissänsä,

niin joutuu Israelin heimo häpeään,

se ja sen kuninkaat, ruhtinaat, papit ja profeetat,

27 *Jer. 32:33he, jotka sanovat puulle: 'Sinä olet minun isäni'

ja kivelle: 'Sinä olet minut synnyttänyt'.

Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä

eivätkä kasvojansa;

mutta onnettomuutensa aikana he sanovat:

'Nouse ja pelasta meidät'.

28 *5. Moos. 32:37; Tuom. 10:14; Jer. 11:13Mutta missä ovat sinun jumalasi,

jotka olet itsellesi tehnyt?

Nouskoot ne, jos voivat pelastaa sinut

onnettomuutesi aikana.

Sillä yhtä monta, kuin sinulla on kaupunkeja,

on sinulla jumalia, Juuda.

29 Miksi riitelette minua vastaan?

Olettehan te kaikki luopuneet minusta,

sanoo Herra.

30 *1. Kun. 19:10; Jes. 1:5; Jer. 5:3; Jer. 17:23; Matt. 23:34Turhaan minä olen lyönyt teidän lapsianne;

he eivät ole ottaneet kuritusta varteen.

Teidän miekkanne on syönyt teidän profeettojanne,

niinkuin hävittävä leijona.

31 Voi sukukuntaa — teitä!

Katsokaa Herran sanaa: olenko

minä ollut Israelille erämaa, pimeyden maa?

Miksi sanoo minun kansani:

'Me juoksemme valtoimina,

emme tule enää sinun tykösi'.

32 *Jer. 3:21Unhottaako neitsyt koristeensa,

morsian koruvyönsä?

Mutta minun kansani on unhottanut minut

epälukuisina päivinä.

33 Kuinka ovelasti sinä kuljet lempeä etsiessäsi!

Niinpä oletkin perehtynyt pahuuden teihin.

34 Vaatteesi liepeetkin

ovat köyhien, viatonten veressä.

Et tavannut heitä murtautumasta sisälle,

mutta yhtäkaikki —!

35 Ja kuitenkin sinä sanot: 'Minä olen syytön;

hänen vihansa on kaiketi kääntynyt minusta pois'.

Katso, minä käyn oikeutta sinun kanssasi,

koska sinä sanot: 'En ole syntiä tehnyt'.

36 *2. Aik. 28:20; Jes. 30:3Kuinka niin kovin kiiruhdat vaihtamaan tiesi!

Egyptistäkin olet saava häpeän,

niinkuin olet häpeän saanut Assurista.

37 *2. Sam. 13:19Senkin tyköä olet lähtevä kädet pääsi päällä,

sillä Herra on hyljännyt ne, joihin sinä luotat,

ja heistä ei sinulle menestystä tule."