1 EN aquel tiempo, dice Jehová, sacarán los huesos de los reyes de Judá, y los huesos de sus príncipes, y los huesos de los sacerdotes, y los huesos de los profetas, y los huesos de los moradores de Jerusalem, fuera de sus sepulcros; 2 Y los esparcirán al sol, y á la luna, y á todo el ejército del cielo, á quien amaron, y á quienes sirvieron, y en pos de quienes anduvieron, y á quienes preguntaron, y á quienes se encorvaron. No serán recogidos, ni enterrados: serán por muladar sobre la haz de la tierra. 3 Y escogeráse la muerte antes que la vida por todo el resto que quedare de esta mala generación, en todos los lugares á donde los arrojaré yo á los que quedaren, dice Jehová de los ejércitos. 4 Les dirás asimismo: Así ha dicho Jehová: ¿El que cae, no se levanta? ¿el que se desvía, no torna á camino?

5 ¿Por qué es este pueblo de Jerusalem rebelde con rebeldía perpetua? Abrazaron el engaño, no han querido volverse.

6 Escuché y oí; no hablan derecho, no hay hombre que se arrepienta de su mal, diciendo: ¿Qué he hecho? Cada cual se volvió á su carrera, como caballo que arremete con ímpetu á la batalla.

7 Aun la cigüeña en el cielo conoce su tiempo, y la tórtola y la grulla y la golondrina guardan el tiempo de su venida; mas mi pueblo no conoce el juicio de Jehová.

8 ¿Cómo decís: Nosotros somos sabios, y la ley de Jehová es con nosotros? Ciertamente, he aquí que en vano se cortó la pluma, por demás fueron los escribas.

9 Los sabios se avergonzaron, espantáronse y fueron presos: he aquí que aborrecieron la palabra de Jehová; ¿y qué sabiduría tienen?

10 Por tanto daré á otros sus mujeres, y sus heredades á quien las posea: porque desde el chico hasta el grande cada uno sigue la avaricia, desde el profeta hasta el sacerdote todos hacen engaño.

11 Y curaron el quebrantamiento de la hija de mi pueblo con liviandad, diciendo: Paz, paz; y no hay paz.

12 ¿Hanse avergonzado de haber hecho abominación? Por cierto no se han corrido de vergüenza, ni supieron avergonzarse; caerán por tanto entre los que cayeren, cuando los visitaré: caerán, dice Jehová.

13 Cortarélos de por junto, dice Jehová. No habrá uvas en la vid, ni higos en la higuera, y caeráse la hoja; y lo que les he dado pasará de ellos.

14 ¿Sobre qué nos aseguramos? Juntaos, y entrémonos en las ciudades fuertes, y allí reposaremos: porque Jehová nuestro Dios nos ha hecho callar, y dádonos á beber bebida de hiel, porque pecamos contra Jehová.

15 Esperamos paz, y no hubo bien; día de cura, y he aquí turbación.

16 Desde Dan se oyó el bufido de sus caballos: del sonido de los relinchos de sus fuertes tembló toda la tierra; y vinieron y devoraron la tierra y su abundancia, ciudad y moradores de ella.

17 Porque he aquí que yo envío sobre vosotros serpientes, basiliscos, contra los cuales no hay encantamiento; y os morderán, dice Jehová.

18 A causa de mi fuerte dolor mi corazón desfallece en mí.

19 He aquí voz del clamor de la hija de mi pueblo, que viene de la tierra lejana: ¿No está Jehová en Sión? ¿no está en ella su Rey? ¿Por qué me hicieron airar con sus imágenes de talla, con vanidades ajenas?

20 Pasóse la siega, acabóse el verano, y nosotros no hemos sido salvos.

21 Quebrantado estoy por el quebrantamiento de la hija de mi pueblo; entenebrecido estoy, espanto me ha arrebatado.

22 ¿No hay bálsamo en Galaad? ¿no hay allí médico? ¿Por qué pues no hubo medicina para la hija de mi pueblo?

1 "Siihen aikaan, sanoo Herra, otetaan Juudan kuningasten ja sen ruhtinasten luut, pappien ja profeettain luut sekä Jerusalemin asukasten luut pois heidän haudoistansa 2 *5. Moos. 4:19; 5. Moos. 17:3; 2. Kun. 21:3ja hajotetaan auringon, kuun ja kaiken taivaan joukon eteen, joita he rakastivat ja palvelivat, joita he seurasivat, etsivät ja kumartaen rukoilivat; niitä ei koota eikä haudata, vaan ne tulevat maan lannaksi. 3 Ja kuolema on oleva halutumpi kuin elämä koko sille jäännökselle, joka jää jäljelle tästä pahasta sukukunnasta, kaikissa paikoissa, mihin minä karkoitan nämä jäljelle jääneet, sanoo Herra Sebaot.

4 Ja sano heille: Näin sanoo Herra:

Eikö se, joka lankeaa, nouse jälleen?

Eikö se, joka kääntyy pois, käänny takaisin?

5 Miksi kääntyy tämä kansa, Jerusalem, pois

ainaisessa luopumuksessa?

Miksi he pitävät kiinni petoksesta

eivätkä tahdo palata?

6 Minä olen tarkannut ja kuunnellut:

he puhuvat sitä, mikä ei ole oikein;

ei kukaan kadu pahuuttansa, ei

ajattele:

Mitä olen minä tehnyt!

Kaikki he kääntyvät pois juosten juoksuansa,

niinkuin orhi kiitää taistelussa.

7 *Jes. 1:3Haikarakin taivaalla tietää aikansa;

metsäkyyhkynen, pääskynen ja kurki

pitävät vaarin tuloajastansa,

mutta minun kansani ei tunne Herran oikeutta.

8 Kuinka saatatte sanoa: 'Me olemme viisaita,

ja meillä on Herran laki'?

Totisesti! Katso, valheen työtä on tehnyt

kirjanoppineiden valhekynä.

9 *5. Moos. 4:6; Job 5:13; 1. Kor. 3:19Viisaat saavat häpeän,

kauhistuvat ja joutuvat kiinni.

Katso, he ovat hyljänneet Herran sanan —

mitä heillä on viisautta?

10 *Jes. 56:11; Jer. 6:12Sentähden minä annan

heidän vaimonsa vieraille,

heidän peltonsa valloittajille.

Sillä kaikki, niin pienet kuin suuretkin,

pyytävät väärää voittoa,

kaikki, niin profeetat kuin papitkin,

harjoittavat petosta.

11 *Hes. 13:10He parantavat kepeästi

tyttären, minun kansani, vamman,

sanoen: 'Rauha, rauha!'

vaikka ei rauhaa ole.

12 He joutuvat häpeään,

sillä he ovat tehneet kauhistuksia;

mutta heillä ei ole hävyntuntoa,

he eivät osaa hävetä.

Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon,

sortuvat, kun heidän rangaistuksensa tulee, sanoo Herra.

13 *Jes. 5:5; Matt. 21:19; Luuk. 13:6Minä tempaan heidät peräti pois, sanoo Herra.

Ei ole rypäleitä viinipuussa

eikä viikunoita viikunapuussa,

ja lehtikin lakastuu.

Minä saatan hyökkääjät heidän kimppuunsa."

14 *Jer. 4:5; Jer. 9:15; Jer. 23:15"Miksi istumme alallamme? Kokoontukaa!

Menkäämme varustettuihin kaupunkeihin,

ja siellä hukkukaamme!

Sillä Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa meidät

ja juottaa meille myrkkyvettä,

sillä me olemme syntiä tehneet Herraa vastaan."

15 *Jer. 14:19"Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule,

paranemisen aikaa, mutta katso, tulee peljästys!

16 *Jer. 4:15Daanista kuuluu hänen hevostensa korskunta,

hänen orhiensa hirnunnasta vapisee koko maa.

Ja he tulevat ja syövät maan ja kaiken, mikä siinä on,

kaupungin ja siinä asuvaiset.

17 Sillä katso, minä lähetän teidän sekaanne

käärmeitä, myrkkyliskoja,

joihin ei lumous tehoa,

ja ne purevat teitä, sanoo Herra."

18 Missä on virvoitus minun murheeseeni?

Minun sydämeni on sairas.

19 *Miika 4:9Katso, tyttären, minun kansani, huuto

kuuluu kaukaisesta maasta:

"Eikö Herra ole Siionissa,

eikö ole siellä sen kuningas?"

Miksi he ovat vihoittaneet minut jumalankuvillansa,

muukalaisten turhilla jumalilla?

20 Ohi on elonaika, lopussa kesä,

mutta ei ole meille apua tullut.

21 Tyttären, minun kansani, murtumisen tähden

olen minä murtunut,

minä käyn murheasussa,

kauhistus on minut vallannut.

22 *Jer. 46:11Eikö Gileadissa ole palsamia,

eikö siellä ole parantajaa?

Vai miksi eivät tyttären, minun kansani, haavat

kasva umpeen?