Provérbios 29

1 O homem que, apesar das admoestações, se obstina será logo irremediavelmente arruinado.

2 Quando dominam os justos, alegra-se o povo; quando governa o ímpio, o povo geme.

3 Quem ama a sabedoria alegra seu pai; o que frequenta as prostitutas dissipa sua fortuna.

4 É pela justiça que um rei firma seu país, mas aquele que o sobrecarrega com muitos impostos o arruína.

5 O homem que adula seu próximo estende redes aos seus pés.

6 No delito do ímpio há um ardil, mas o justo corre alegremente.

7 O justo conhece a causa dos pobres; o ímpio a ignora.

8 Os escarnecedores ateiam fogo na cidade, mas os sábios acalmam o furor.

9 Discute um sábio com um tolo? Que ele se zangue ou que ele se ria não terá paz.

10 Os homens sanguinários odeiam o íntegro, mas os homens retos tomam cuidado com sua vida.

11 O insensato desafoga toda sua ira, mas o sábio a domina e a recalca.

12 Quando um soberano presta atenção às mentiras, todos os seus servidores tornam-se maus.

13 O pobre e o opressor se encontram: é o Senhor que ilumina os olhos de cada um.

14 Um rei que julga com equidade os humildes terá seu trono firmado para sempre.

15 Vara e correção dão a sabedoria; menino abandonado à sua vontade se torna a vergonha da mãe.

16 Quando se multiplicam os ímpios, multiplica-se o crime, mas os justos contemplarão sua queda.

17 Corrige teu filho e ele te dará repouso e será as delícias de tua vida.

18 Por falta de visão, o povo vive sem freios; ditoso o que observa a instrução!

19 Não é com palavras que se corrige um escravo, porque ele compreende, mas não se atém a elas.

20 Viste um homem precipitado no falar: há mais esperança num tolo do que nele.

21 Um escravo mimado desde sua juventude, acaba por se tornar desobediente.

22 Um homem irascível excita contendas; o colérico acumula as faltas.

23 O orgulho de um homem leva-o à humilhação, mas o humilde de espírito obtém a glória.

24 Quem partilha com o ladrão, odeia-se a si mesmo; ouve a maldição e nada denuncia.

25 O temor dos homens prepara um laço, mas quem confia no Senhor permanece seguro.

26 Muitos buscam o favor de um príncipe, mas é do Senhor que cada homem alcança justiça.

27 O homem iníquo é abominado pelos justos; o ímpio abomina aquele que anda pelo caminho certo.

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; loppu: Lauselmia elämän eri aloilta.

1 *Jes. 66:4; Jer. 7:13Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy,

rusennetaan äkisti, eikä apua ole.

2 *Sananl. 11:10; Sananl. 28:12,28Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee,

mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.

3 *Sananl. 10:1; Sananl. 15:20; Sananl. 27:11; Luuk. 15:13,30Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi,

mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.

4 *Sananl. 28:16Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä,

mutta verojen kiskoja sen hävittää.

5 Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee,

virittää verkon hänen askeleilleen.

6 *Sananl. 12:13Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi,

mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.

7 Vanhurskas tuntee vaivaisten asian,

mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.

8 *Sananl. 28:2; Saarn. 9:18Pilkkaajat kaupungin villitsevät,

mutta viisaat hillitsevät vihan.

9 *Jes. 57:20Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa,

niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.

10 Murhamiehet vihaavat nuhteetonta,

oikeamielisten henkeä he väijyvät.

11 *Sananl. 17:27Tyhmä purkaa kaiken sisunsa,

mutta viisas sen viimein tyynnyttää.

12 Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita,

saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.

13 *Sananl. 22:2Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa;

kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.

14 *Sananl. 16:12; Sananl. 20:28Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein,

on valtaistuin iäti vahva.

15 *Sananl. 13:24; Sananl. 22:15; Sananl. 23:13Vitsa ja nuhde antavat viisautta,

mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.

16 *Ps. 58:11; Ps. 91:8Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos,

mutta vanhurskaat saavat nähdä,

kuinka he kukistuvat.

17 Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa

ja sielullesi herkkuja tarjoaa.

18 Missä ilmoitus puuttuu,

siinä kansa käy kurittomaksi;

autuas se, joka noudattaa lakia.

19 Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen:

hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.

20 *Sananl. 26:12; Saarn. 5:1; Jaak. 1:19; Jaak. 3:5Näet miehen, kärkkään puhumaan —

enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

21 Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee,

tulee hänestä lopulta kiittämätön.

22 *Sananl. 15:18; Sananl. 22:24; Sananl. 27:4; Jaak. 1:20Pikavihainen mies nostaa riidan,

ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.

23 *Job 22:29; Sananl. 15:33; Sananl. 18:12; Luuk. 14:11; 1. Piet. 5:5Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä,

mutta alavamielinen saa kunnian.

24 *3. Moos. 5:1Joka käy osille varkaan kanssa,

se sieluansa vihaa;

hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.

25 *Matt. 10:28Ihmispelko panee paulan,

mutta Herraan luottavainen on turvattu.

26 Hallitsijan suosiota etsivät monet,

mutta Herralta tulee miehelle oikeus.

27 *Ps. 15:4; 1. Piet. 4:4Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus,

ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.