2 Crônicas 30

La Pâque et la fête des pains sans levain célébrée.

1 Puis Ezéchias envoya vers tout Israël et tout Juda, et il écrivit même des Lettres à Ephraïm et à Manassé, afin qu’ils vinssent en la maison de l’Eternel à Jérusalem, pour célébrer la Pâque à l’Eternel le Dieu d’Israël. 2 Car le Roi et ses principaux officiers avec toute l’assemblée avaient tenu conseil à Jérusalem, de célébrer la Pâque au second mois ; 3 A cause qu’ils ne l’avaient pas pu célébrer au temps ordinaire, parce qu’il n’y avait pas assez de Sacrificateurs sanctifiés, et que le peuple n’avait pas été assemblé à Jérusalem. 4 Et la chose plut tellement au Roi et à toute l’assemblée, 5 Qu’ils déterminèrent de publier par tout Israël depuis Béersébah jusqu’à Dan, qu’on vînt célébrer la Pâque à l’Eternel le Dieu d’Israël à Jérusalem ; car ils ne l’avaient point célébrée depuis longtemps de la manière que cela est prescrit. 6 Les courriers donc allèrent avec des Lettres de la part du Roi et de ses principaux officiers, par tout Israël et Juda, et selon ce que le Roi avait commandé, en disant : Enfants d’Israël, retournez à l’Eternel le Dieu d’Abraham, d’Isaac, et d’Israël ; et il se retournera vers le reste d’entre vous, qui est échappé des mains des Rois d’Assyrie. 7 Et ne soyez point comme vos pères, ni comme vos frères, qui ont péché contre l’Eternel le Dieu de leurs pères, c’est pourquoi il les a livrés pour être un sujet d’étonnement, comme vous voyez. 8 Maintenant ne roidissez point votre cou, comme ont fait vos pères ; tendez les mains vers l’Eternel, et venez à son Sanctuaire, qu’il a sanctifié pour toujours, et servez l’Eternel votre Dieu ; et l’ardeur de sa colère se détournera de vous. 9 Car si vous vous retournez à l’Eternel, vos frères et vos enfants trouveront grâce auprès de ceux qui les ont emmenés prisonniers, et ils retourneront en ce pays, parce que l’Eternel votre Dieu est pitoyable et miséricordieux ; et il ne détournera point sa face de vous, si vous vous retournez à lui. 10 Ainsi les courriers passaient de ville en ville par le pays d’Ephraïm et de Manassé, et ils allèrent même jusqu’à Zabulon ; mais on se moquait d’eux, et on s’en raillait. 11 Toutefois quelques-uns d’Aser, et de Manassé, et de Zabulon s’humilièrent, et vinrent à Jérusalem. 12 La main de l’Eternel fut aussi sur Juda, pour leur donner un même coeur, afin qu’ils exécutassent le commandement du Roi et des principaux, selon la parole de l’Eternel. 13 C’est pourquoi il s’assembla un grand peuple à Jérusalem pour célébrer la fête solennelle des pains sans levain, au second mois, de sorte qu’il y eut une fort grande assemblée. 14 Et ils se levèrent, et ôtèrent les autels qui étaient à Jérusalem ; ils ôtèrent aussi tous les tabernacles dans lesquels on faisait des encensements, et les jetèrent au torrent de Cédron. 15 Puis on égorgea la Pâque le quatorzième jour du second mois ; car les Sacrificateurs et les Lévites avaient eu honte, et s’étaient sanctifiés, et ils avaient apporté des holocaustes dans la maison de l’Eternel. 16 C’est pourquoi ils se tinrent en leur place, selon leur charge, conformément à la Loi de Moïse, homme de Dieu ; et les Sacrificateurs répandaient le sang, le prenant des mains des Lévites. 17 Car il y en avait une grande partie dans cette assemblée, qui ne s’étaient point sanctifiés ; c’est pourquoi les Lévites eurent la charge d’égorger les Pâques pour tous ceux qui n’étaient point nets, afin de les sanctifier à l’Eternel. 18 Car une grande partie du peuple, savoir la plupart de ceux d’Ephraïm, de Manassé, d’Issacar, et de Zabulon ne s’étaient point nettoyés, et ils mangèrent la Pâque autrement qu’il n’en est écrit ; mais Ezéchias pria pour eux, en disant : L’Eternel, qui est bon, tienne la propitiation pour faite, 19 De quiconque a tourné tout son coeur pour rechercher Dieu, l’Eternel le Dieu de ses pères, bien qu’il ne se soit pas nettoyé selon la purification du Sanctuaire. 20 Et l’Eternel exauça Ezéchias, et guérit le peuple. 21 Les enfants d’Israël donc qui se trouvèrent à Jérusalem, célébrèrent la fête solennelle des pains sans levain pendant sept jours avec une grande joie ; et les Lévites et les Sacrificateurs louaient l’Eternel chaque jour, avec des instruments qui résonnaient à la louange de l’Eternel. 22 Et Ezéchias parla à tous les Lévites qui étaient entendus dans tout ce qui concerne le service de l’Eternel, il leur parla, dis-je, selon leur coeur ; et ils mangèrent des sacrifices dans la fête solennelle pendant sept jours, offrant des sacrifices de prospérités, et louant l’Eternel le Dieu de leurs pères. 23 Et toute l’assemblée résolut de célébrer sept autres jours ; et ainsi ils célébrèrent sept autres jours en joie. 24 Car Ezéchias Roi de Juda fit présent à l’assemblée de mille veaux et de sept mille moutons, les principaux aussi firent présent à l’assemblée de mille veaux, et de dix mille moutons ; et beaucoup de Sacrificateurs se sanctifièrent. 25 Et toute l’assemblée de Juda se réjouit, avec les Sacrificateurs et les Lévites, et toute l’assemblée aussi qui était venue d’Israël, et les étrangers qui étaient venus du pays d’Israël, et qui habitaient en Juda. 26 Et il y eut une grande joie dans Jérusalem ; car depuis le temps de Salomon fils de David Roi d’Israël il ne s’était point fait dans Jérusalem une telle chose. 27 Puis les Sacrificateurs Lévites se levèrent, et bénirent le peuple ; et leur voix fut exaucée, car leur prière parvint jusqu’aux cieux, la sainte demeure de l’Eternel.

Hiskian järjestämä pääsiäisjuhla.

1 *2. Kun. 23:21; 2. Aik. 35:1Hiskia lähetti sanansaattajat kaikkeen Israeliin ja Juudaan ja kirjoitti myös kirjeet Efraimiin ja Manasseen, että he tulisivat Herran temppeliin Jerusalemiin viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi. 2 *2. Moos. 12:2; 4. Moos. 9:10Ja kuningas, hänen päämiehensä ja kaikki Jerusalemin seurakunta päättivät viettää pääsiäistä toisessa kuussa, 3 *2. Aik. 29:34sillä he eivät voineet viettää sitä silloin heti, koska pappeja ei ollut pyhittäytynyt riittävää määrää eikä kansa ollut kokoontunut Jerusalemiin. 4 Tämä kelpasi kuninkaalle ja kaikelle seurakunnalle, 5 ja niin he päättivät kuuluttaa koko Israelissa Beersebasta Daaniin saakka, että oli tultava Jerusalemiin viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi. Sillä sitä ei oltu vietetty joukolla, niinkuin kirjoitettu oli.

6 *2. Aik. 28:20; Mal. 3:7Juoksijat kulkivat, mukanaan kuninkaan ja hänen päämiestensä kirjeet, halki koko Israelin ja Juudan ja julistivat kuninkaan käskystä: "Te israelilaiset, palatkaa Herran, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumalan, tykö, että hän palajaisi niiden tykö, jotka teistä ovat säilyneet ja pelastuneet Assurin kuningasten käsistä. 7 *2. Aik. 29:8Älkää olko niinkuin teidän isänne ja veljenne, jotka olivat uskottomat Herralle, isiensä Jumalalle, niin että hän antoi teidät häviön omiksi, niinkuin te itse näette. 8 Älkää siis olko niskureita niinkuin teidän isänne; ojentakaa kätenne Herralle ja tulkaa hänen pyhäkköönsä, jonka hän on pyhittänyt ikuisiksi ajoiksi, ja palvelkaa Herraa, teidän Jumalaanne, että hänen vihansa hehku kääntyisi teistä pois. 9 *2. Moos. 34:7Sillä jos te palajatte Herran tykö, saavat teidän veljenne ja poikanne osakseen laupeuden voittajiltaan ja voivat palata takaisin tähän maahan. Sillä Herra, teidän Jumalanne, on armollinen ja laupias, eikä hän käännä kasvojansa pois teistä, jos te palajatte hänen tykönsä." 10 Ja juoksijat kulkivat kaupungista kaupunkiin Efraimin ja Manassen maassa ja aina Sebuloniin saakka. Mutta heille naurettiin ja heitä pilkattiin. 11 Kuitenkin Asserista, Manassesta ja Sebulonista muutamat nöyrtyivät ja tulivat Jerusalemiin. 12 Myöskin Juudassa vaikutti Jumalan käsi, ja hän antoi heille yksimielisen sydämen tekemään, mitä kuningas ja päämiehet olivat Herran sanan mukaan käskeneet.

13 Niin kokoontui paljon kansaa Jerusalemiin viettämään happamattoman leivän juhlaa toisessa kuussa. Se oli hyvin suuri kokous. 14 Ja he nousivat ja poistivat alttarit Jerusalemista. Myös kaikki suitsutusalttarit he poistivat ja heittivät Kidronin laaksoon. 15 *2. Aik. 29:34Sitten he teurastivat pääsiäislampaan toisen kuun neljäntenätoista päivänä. Ja papit ja leeviläiset häpesivät ja pyhittäytyivät ja toivat polttouhreja Herran temppeliin. 16 Ja he asettuivat paikoilleen, niinkuin heidän velvollisuutensa oli Jumalan miehen Mooseksen lain mukaan. Papit vihmoivat veren, otettuaan sen leeviläisten käsistä. 17 Sillä seurakunnassa oli monta, jotka eivät olleet pyhittäytyneet; niin leeviläiset huolehtivat pääsiäislammasten teurastamisesta kaikille, jotka eivät olleet puhtaita, ja niiden pyhittämisestä Herralle. 18 *3. Moos. 7:21; 4. Moos. 9:6Sillä suurin osa kansasta, monet Efraimista ja Manassesta, Isaskarista ja Sebulonista, eivät olleet puhdistautuneet, vaan söivät pääsiäislampaan toisin, kuin kirjoitettu oli. Hiskia oli näet rukoillut heidän puolestaan sanoen: "Herra, joka on hyvä, antakoon anteeksi 19 jokaiselle, joka on kiinnittänyt sydämensä Jumalan, Herran, isiensä Jumalan, etsimiseen, vaikka onkin pyhäkköpuhtautta vailla". 20 Ja Herra kuuli Hiskiaa ja säästi kansaa.

21 Niin israelilaiset, jotka olivat Jerusalemissa, viettivät seitsemän päivää happamattoman leivän juhlaa iloiten suuresti. Ja leeviläiset ja papit ylistivät joka päivä Herraa voimakkailla soittimilla, Herran kunniaksi. 22 Ja Hiskia puhutteli ystävällisesti kaikkia leeviläisiä, jotka taitavasti suorittivat tehtävänsä Herran kunniaksi. Ja he söivät seitsemän päivää juhlauhreja ja uhrasivat yhteysuhreja ja ylistivät Herraa, isiensä Jumalaa. 23 Ja koko seurakunta päätti viettää juhlaa vielä toiset seitsemän päivää; ja niin vietettiin ilojuhlaa vielä seitsemän päivää. 24 *2. Aik. 35:7Sillä Hiskia, Juudan kuningas, oli antanut seurakunnalle anniksi tuhat härkää ja seitsemän tuhatta lammasta, ja päämiehet olivat antaneet seurakunnalle anniksi tuhat härkää ja kymmenen tuhatta lammasta. Ja paljon pappeja pyhittäytyi. 25 Niin koko Juudan seurakunta iloitsi ja samoin papit ja leeviläiset ja koko Israelista tullut seurakunta, niin myös muukalaiset, jotka olivat tulleet Israelin maasta tai asuivat Juudassa. 26 Ja Jerusalemissa oli ilo suuri, sillä Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, ajoista asti ei sellaista ollut tapahtunut Jerusalemissa. 27 *4. Moos. 6:23Ja leeviläiset papit nousivat ja siunasivat kansan; ja heidän äänensä tuli kuulluksi, ja heidän rukouksensa tuli Herran pyhään asumukseen, taivaaseen.