Lucas 23

Jésus-Christ mené à Pilate et à Hérode, condamné, crucifié, mort et enseveli.

1 Puis ils se levèrent tous et le menèrent à Pilate. 2 Et ils se mirent à l’accuser, disant : nous avons trouvé cet homme sollicitant la nation à la révolte, et défendant de donner le tribut à César, et se disant être le Christ, le Roi. 3 Et Pilate l’interrogea, disant : ss-tu le Roi des Juifs ? Et Jésus répondant, lui dit : tu le dis. 4 Alors Pilate dit aux principaux Sacrificateurs et à la troupe du peuple : je ne trouve aucun crime en cet homme. 5 Mais ils insistaient encore davantage, disant : il émeut le peuple, enseignant par toute la Judée, et ayant commencé depuis la Galilée jusques ici. 6 Or quand Pilate entendit parler de la Galilée, il demanda si cet homme était Galiléen. 7 Et ayant appris qu’il était de la juridiction d’Hérode, il le renvoya à Hérode, qui en ces jours-là était aussi à Jérusalem. 8 Et lorsque Hérode vit Jésus, il en fut fort joyeux, car il y avait longtemps qu’il désirait de le voir, à cause qu’il entendait dire plusieurs choses de lui, et il espérait qu’il lui verrait faire quelque miracle. 9 Il l’interrogea donc par divers discours ; mais Jésus ne lui répondit rien. 10 Et les principaux Sacrificateurs et les Scribes comparurent, l’accusant avec une grande véhémence. 11 Mais Hérode avec ses gens l’ayant méprisé, et s’étant moqué de lui, après qu’il l’eut revêtu d’un vêtement blanc, le renvoya à Pilate. 12 Et en ce même jour Pilate et Hérode devinrent amis entre eux ; car auparavant ils étaient ennemis. 13 Alors Pilate ayant appelé les principaux Sacrificateurs, et les Gouverneurs, et le peuple, il leur dit : 14 Vous m’avez présenté cet homme comme soulevant le peuple ; et voici, l’en ayant fait répondre devant vous, je n’ai trouvé en cet homme aucun de ces crimes dont vous l’accusez ; 15 Ni Hérode non plus ; car je vous ai renvoyés à lui, et voici, rien ne lui a été fait qui marque qu’il soit digne de mort. 16 Quand donc je l’aurai fait fouetter, je le relâcherai. 17 Or il fallait qu’il leur relâchât quelqu’un à la fête. 18 Et toutes les troupes s’écrièrent ensemble, disant : ôte celui-ci, et relâche-nous Barabbas ; 19 Qui avait été mis en prison pour quelque sédition faite dans la ville, avec meurtre. 20 Pilate donc leur parla encore, voulant relâcher Jésus. 21 Mais ils s’écriaient, disant : crucifie, Crucifie-le. 22 Et il leur dit pour la troisième fois, mais quel mal a fait cet homme ? je ne trouve rien en lui qui soit digne de mort ; l’ayant donc fait fouetter, je le relâcherai. 23 Mais ils insistaient à grands cris, demandant qu’il fût crucifié ; et leurs cris et ceux des principaux Sacrificateurs se renforçaient. 24 Alors Pilate prononça que ce qu’ils demandaient, fût fait. 25 Et il leur relâcha celui qui pour sédition et pour meurtre avait été mis en prison, et lequel ils demandaient ; et il abandonna Jésus à leur volonté. 26 Et comme ils l’emmenaient, ils prirent un certain Simon, Cyrénien, qui venait des champs, et le chargèrent de la croix pour la porter après Jésus. 27 Or il était suivi d’une grande multitude de peuple et de femmes, qui se frappaient la poitrine, et le pleuraient. 28 Mais Jésus se tournant vers elles, leur dit : filles de Jérusalem, ne pleurez point sur moi, mais pleurez sur vous-mêmes, et sur vos enfants. 29 Car voici, les jours viendront auxquels on dira : bienheureuses sont les stériles, et celles qui n’ont point eu d’enfant, et les mamelles qui n’ont point nourri. 30 Alors ils se mettront à dire aux montagnes : tombez sur nous ; et aux côteaux : couvrez-nous. 31 Car s’ils font ces choses au bois vert, que sera-t-il fait au bois sec ? 32 Deux autres aussi qui étaient des malfaiteurs, furent menés pour les faire mourir avec lui. 33 Et quand ils furent venus au lieu qui est appelé le Test, ils le crucifièrent là, et les malfaiteurs aussi, l’un à la droite, et l’autre à la gauche. 34 Mais Jésus disait : Père, pardonne-leur, car ils ne savent ce qu’ils font. Ils firent ensuite le partage de ses vêtements, et ils les jetèrent au sort. 35 Et le peuple se tenait là regardant ; et les Gouverneurs aussi se moquaient de lui avec eux, disant : il a sauvé les autres, qu’il se sauve lui-même, s’il est le Christ, l’élu de Dieu. 36 Les soldats aussi se moquaient de lui, s’approchant, et lui présentant du vinaigre ; 37 Et disant : si tu es le Roi des Juifs, sauve-toi toi-même. 38 Or il y avait au-dessus de lui un écriteau en lettres Grecques, et Romaines, et Hébraïques, en ces mots : CELUI-CI EST LE ROI DES JUIFS. 39 Et l’un des malfaiteurs qui étaient pendus, l’outrageait, disant : si tu es le Christ, sauve-toi toi-même, et nous aussi. 40 Mais l’autre prenant la parole le censurait fortement, disant : au moins ne crains-tu point Dieu, puisque tu es dans la même condamnation ? 41 Et pour nous, nous y sommes justement : car nous recevons des choses dignes de nos crimes, mais celui-ci n’a rien fait qui ne se dût faire. 42 Puis il disait à Jésus : Seigneur ! souviens-toi de moi quand tu viendras en ton Règne. 43 Et Jésus lui dit : en vérité je te dis, qu’aujourd’hui tu seras avec moi en paradis. 44 Or il était environ six heures, et il se fit des ténèbres par tout le pays jusqu’à neuf heures ; 45 Et le soleil fut obscurci, et le voile du Temple se déchira par le milieu. 46 Et Jésus criant à haute voix, dit : Père, je remets mon esprit entre tes mains ! Et ayant dit cela, il rendit l’esprit. 47 Or le Centenier voyant ce qui était arrivé, glorifia Dieu, disant : certes cet homme était juste. 48 Et toutes les troupes qui s’étaient assemblées à ce spectacle, voyant les choses qui étaient arrivées, s’en retournaient frappant leurs poitrines. 49 Et tous ceux de sa connaissance, et les femmes qui l’avaient suivi de Galilée, se tenaient loin, regardant ces choses. 50 Et voici un personnage appelé Joseph, Conseiller, homme de bien, et juste, 51 Qui n’avait point consenti à leur résolution, ni à leur action, lequel était d’Arimathée ville des Juifs, et qui aussi attendait le Règne de Dieu ; 52 Etant venu à Pilate, lui demanda le corps de Jésus. 53 Et l’ayant descendu de la croix, il l’enveloppa dans un linceul, et le mit en un sépulcre taillé dans le roc, où personne n’avait encore été mis. 54 Or c’était le jour de la préparation, et le jour du Sabbat allait commencer. 55 Et les femmes qui étaient venues de Galilée avec Jésus, ayant suivi Joseph, regardèrent le sépulcre, et comment le corps de Jésus y était mis. 56 Puis s’en étant retournées, elles préparèrent des drogues aromatiques et des parfums ; et le jour du Sabbat elles se reposèrent selon le commandement de la Loi.

Jeesus on Pilatuksen tutkittavana 1-7, on Herodeksen edessä 8-12 ja jälleen Pilatuksen edessä, joka tuomitsee hänet 13-25; hänet viedään Golgatalle 26-32 ja ristiinnaulitaan 33-43; hän antaa henkensä 44-49 ja hänet haudataan 50-56.

1 Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen. 2 *Matt. 17:27; Matt. 22:21; Mark. 12:17; Luuk. 20:25; Ap. t. 17:7Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi". 3 *1. Tim. 6:13Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot". 4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä". 5 Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti". 6 Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen. 7 Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.

8 *Luuk. 9:7-9Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen. 9 Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään. 10 Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti. 11 Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen. 12 *Ap. t. 4:27Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

13 Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan 14 ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte, 15 eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman. 16 Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän." 18 *Ap. t. 3:14Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!" 19 Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta. 20 Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti. 21 Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!" 22 Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän." 23 Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle. 24 Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi. 25 Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.

26 *Matt. 27:32; Mark. 15:21; Joh. 19:17Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.

27 Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä. 28 Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne. 29 *Matt. 24:19; Mark. 13:17; Luuk. 21:23Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'. 30 *Jes. 2:19; Hoos. 10:8; Ilm. 6:16; Ilm. 9:6Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'. 31 *Jer. 25:29; 1. Piet. 4:17-18Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?" 32 Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.

33 *Jes. 53:12Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle. 34 *Ps. 22:19; Matt. 5:44; Ap. t. 3:17; Ap. t. 7:60; 1. Kor. 2:8Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa. 35 *Ps. 22:8Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu". 36 *Ps. 69:22Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä 37 ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi". 38 Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas".

39 Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä." 40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen? 41 Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt." 42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi". 43 *1. Moos. 2:8; 2. Kor. 12:4; Ilm. 2:7Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

44 Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen, 45 *2. Moos. 26:31; 2. Aik. 3:14sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia. 46 *Ps. 31:6; Ap. t. 7:59Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.

47 Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies". 48 Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa. 49 *Ps. 38:12; Luuk. 8:2Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.

50 Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa. 51 *Luuk. 2:38Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa. 52 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. 53 Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu. 54 Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan. 55 Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin. 56 *2. Moos. 20:10Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.