Lucas 6

Jésus-Christ justifie ses Disciples qui arrachent des épis au Sabbat, et guérit la main sèche d’un homme, nomme douze Apôtres, et donne plusieurs instructions.

1 Or il arriva le jour de Sabbat second-premier, qu’il passait par des blés, et ses Disciples arrachaient des épis, et les froissant entre leurs mains, ils en mangeaient. 2 Et quelques-uns des Pharisiens leur dirent : pourquoi faites-vous une chose qu’il n’est pas permis de faire les jours du Sabbat ? 3 Et Jésus prenant la parole, leur dit : n’avez-vous point lu ce que fit David quand il eut faim, lui, et ceux qui étaient avec lui. 4 Comment il entra dans la Maison de Dieu, et prit les pains de proposition, et en mangea, et en donna aussi à ceux qui étaient avec lui, quoiqu’il ne soit permis qu’aux seuls Sacrificateurs d’en manger. 5 Puis il leur dit : Le Fils de l’homme est Seigneur même du Sabbat. 6 Il arriva aussi un autre jour de Sabbat, qu’il entra dans la Synagogue, et qu’il enseignait ; et il y avait là un homme dont la main droite était sèche. 7 Or les Scribes et les Pharisiens prenaient garde s’il le guérirait le jour du Sabbat, afin qu’ils trouvassent de quoi l’accuser. 8 Mais il connaissait leurs pensées ; et il dit à l’homme qui avait la main sèche : lève-toi, et tiens-toi debout au milieu. Et lui se levant se tint debout. 9 Puis Jésus leur dit : je vous demanderai une chose : est-il permis de faire du bien les jours de Sabbat, ou de faire du mal ? de sauver une personne, ou de la laisser mourir ? 10 Et quand il les eut tous regardés à l’environ, il dit à cet homme : étends ta main ; ce qu’il fit ; et sa main fut rendue saine comme l’autre. 11 Et ils furent remplis de fureur, et ils s’entretenaient ensemble touchant ce qu’ils pourraient faire à Jésus. 12 Or il arriva en ces jours-là, qu’il s’en alla sur une montagne pour prier, et qu’il passa toute la nuit à prier Dieu. 13 Et quand le jour fut venu, il appela ses Disciples ; et en élut douze, lesquels il nomma aussi Apôtres ; 14 Savoir Simon, qu’il nomma aussi Pierre, et André son frère, Jacques et Jean, Philippe et Barthélemi ; 15 Matthieu et Thomas, Jacques fils d’Alphée, et Simon surnommé Zélotes ; 16 Jude frère de Jacques, et Judas Iscariot, qui aussi fut traître. 17 Puis descendant avec eux, il s’arrêta dans une plaine avec la troupe de ses disciples, et une grande multitude de peuple de toute la Judée, et de Jérusalem, et de la contrée maritime de Tyr et de Sidon, qui étaient venus pour l’entendre, et pour être guéris de leurs maladies ; 18 Et ceux aussi qui étaient tourmentés par des esprits immondes ; et ils furent guéris. 19 Et toute la multitude tâchait de le toucher ; car il sortait de lui une vertu qui les guérissait tous. 20 Alors tournant les yeux vers ses Disciples, il leur disait : vous êtes bienheureux, vous pauvres ; car le Royaume de Dieu vous appartient. 21 Vous êtes bienheureux, vous qui maintenant avez faim ; car vous serez rassasiés. Vous êtes bienheureux, vous qui pleurez maintenant ; car vous serez dans la joie. 22 Vous serez bienheureux quand les hommes vous haïront, et vous retrancheront de leur société, et vous diront des outrages, et rejetteront votre nom comme mauvais, à cause du Fils de l’homme. 23 Réjouissez-vous en ce jour-là, et tressaillez de joie ; car voici, votre récompense est grande au ciel ; et leurs pères en faisaient de même aux Prophètes. 24 Mais malheur à vous riches ; car vous remportez votre consolation. 25 Malheur à vous qui êtes remplis ; car vous aurez faim. Malheur à vous qui riez maintenant ; car vous lamenterez et pleurerez. 26 Malheur à vous quand tous les hommes diront du bien de vous ; car leurs pères en faisaient de même aux faux prophètes. 27 Mais à vous qui m’entendez, je vous dis : aimez vos ennemis ; faites du bien à ceux qui vous haïssent. 28 Bénissez ceux qui vous maudissent, et priez pour ceux qui vous courent sus. 29 Et à celui qui te frappe sur une joue, présente-lui aussi l’autre ; et si quelqu’un t’ôte ton manteau, ne l’empêche point de prendre aussi la tunique. 30 Et à tout homme qui te demande, donne-lui ; et à celui qui t’ôte ce qui t’appartient, ne le redemande point. 31 Et comme vous voulez que les hommes vous fassent, faites-leur aussi de même. 32 Mais si vous aimez seulement ceux qui vous aiment, quel gré vous en saura-t-on ? car les gens de mauvaise vie aiment aussi ceux qui les aiment. 33 Et si vous ne faites du bien qu’à ceux qui vous ont fait du bien, quel gré vous en saura-t-on ? car les gens de mauvaise vie font aussi le même. 34 Et si vous ne prêtez qu’à ceux de qui vous espérez de recevoir, quel gré vous en saura-t-on ? car les gens de mauvaise vie prêtent aussi aux gens de mauvaise vie, afin qu’ils en reçoivent la pareille. 35 C’est pourquoi aimez vos ennemis, et faites du bien, et prêtez sans en rien espérer, et votre récompense sera grande, et vous serez les fils du Souverain, car il est bienfaisant envers les ingrats et les méchants. 36 Soyez donc miséricordieux comme votre Père est miséricordieux. 37 Et ne jugez point, et vous ne serez point jugés ; ne condamnez point, et vous ne serez point condamnés ; quittez, et il vous sera quitté. 38 Donnez, et il vous sera donné ; on vous donnera dans le sein bonne mesure, pressée et entassée, et qui s’en ira par-dessus ; car de la mesure que vous mesurerez, on vous mesurera réciproquement. 39 Il leur disait aussi cette similitude : est-il possible qu’un aveugle puisse mener un autre aveugle ? ne tomberont-ils pas tous deux dans la fosse ? 40 Le disciple n’est point par-dessus son maître ; mais tout disciple accompli sera rendu conforme à son maître. 41 Et pourquoi regardes-tu le fétu qui est dans l’oeil de ton frère, et tu n’aperçois pas une poutre dans ton propre oeil ? 42 Ou comment peux-tu dire à ton frère ? mon frère permets que j’ôte le fétu qui est dans ton oeil, toi qui ne vois pas une poutre qui est dans ton oeil. Hypocrite, ôte premièrement la poutre de ton oeil, et après cela tu verras comment tu ôteras le fétu qui est dans l’oeil de ton frère. 43 Certes un arbre n’est point bon, qui fait de mauvais fruit ; ni un arbre n’est point mauvais, qui fait de bon fruit. 44 Et chaque arbre est connu à son fruit ; car aussi les figues ne se cueillent pas des épines, et on ne vendange pas des raisins, d’un buisson. 45 L’homme de bien tire de bonnes choses du bon trésor de son coeur ; et l’homme méchant tire de mauvaises choses du mauvais trésor de son coeur ; car c’est de l’abondance du coeur que la bouche parle. 46 Mais pourquoi m’appelez-vous Seigneur, Seigneur, et vous ne faites pas ce que je dis ? 47 Je vous montrerai à qui est semblable celui qui vient à moi, et qui entendant mes paroles, les met en pratique. 48 Il est semblable à un homme qui bâtissant une maison, a foui et creusé profondément, et a mis le fondement sur la roche? de sorte qu’un débordement d’eaux étant survenu, le fleuve est bien allé donner contre cette maison? mais il ne l’a pu ébranler ; parce qu’elle était fondée sur la roche. 49 Mais celui, au contraire, qui ayant entendu mes paroles, ne les a point mises en pratique, est semblable à un homme qui a bâti sa maison sur la terre, sans lui faire de fondement ; car le fleuve ayant donné contre cette maison, elle est tombée aussitôt ; et la ruine de cette maison a été grande.

Jeesus puolustaa opetuslapsiaan, jotka sapattina katkovat tähkäpäitä 1-5, tekee sapattina terveeksi miehen, jonka käsi oli kuivettunut 6-11, valitsee apostolinsa 12-16 ja parantaa paljon sairaita 17-19. Jeesus sanoo, ketkä ovat autuaita 20-23, huutaa nykyiseen elämään mieltyneille: "Voi teitä!" 24-26; käskee rakastamaan vihollisia 27-35 ja olemaan laupias 36-38, puhuu vertauksen sokeasta taluttajasta 39, 40 sekä rikasta ja malasta 41, 42. Sanoo puun tunnettavan hedelmästään 43-46 sekä teroittaa lopuksi sanojensa noudattamisen tärkeyttä 47-49.

1 *5. Moos. 23:25Niin tapahtui eräänä sapattina, että hän kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä, hiersivät niitä käsissään ja söivät. 2 *2. Moos. 20:10; 2. Moos. 23:12Silloin muutamat fariseuksista sanoivat: "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?" 3 *1. Sam. 21:6Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä, 4 *2. Moos. 25:30; 2. Moos. 29:32-33; 3. Moos. 24:9kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät ja söi ja antoi seuralaisilleenkin, vaikkei niitä ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien?" 5 Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra".

6 Ja toisena sapattina hän meni synagoogaan ja opetti; ja siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut. 7 *Luuk. 14:1Ja keksiäkseen jotakin, mistä häntä syyttäisivät, kirjanoppineet ja fariseukset pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän sapattina. 8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille". Ja hän nousi ja astui esille. 9 Niin Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä, vai tehdä pahaa, pelastaako henki, vai hukuttaa?" 10 Ja hän katsoi ympärilleen heihin kaikkiin ja sanoi miehelle: "Ojenna kätesi". Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi. 11 Mutta he vimmastuivat kovin ja puhelivat keskenään, mitä heidän olisi tehtävä Jeesukselle.

12 *Matt. 14:23Niin tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa. 13 *Matt. 10:1-4; Luuk. 9:1-2; Ap. t. 1:13Ja päivän tultua hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän myös antoi apostolin nimen: 14 *Joh. 1:42-43Simonin, jolle hän myös antoi nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, ja Jaakobin ja Johanneksen, ja Filippuksen ja Bartolomeuksen, 15 ja Matteuksen ja Tuomaan, ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi, 16 ja Juudaan, Jaakobin pojan, sekä Juudas Iskariotin, josta tuli kavaltaja.

17 *Matt. 4:25; Matt. 5:1Ja hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui lakealle paikalle; ja siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. Nämä olivat saapuneet kuulemaan häntä ja parantuakseen taudeistansa. 18 Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi. 19 *Matt. 14:36; Mark. 5:30Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.

20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta. 21 *Ps. 126:5-6; Jes. 55:1; Jes. 61:2; Joh. 6:35; Ilm. 7:16Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa! 22 *Hebr. 11:36-37; 1. Piet. 2:19; 1. Piet. 3:14; 1. Piet. 4:14Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan — Ihmisen Pojan tähden. 23 *Ap. t. 5:41; Ap. t. 7:51-52Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.

24 *Ps. 17:14; Luuk. 16:25; Jaak. 5:1Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne! 25 *Sananl. 14:13; Jes. 65:13-14; Jaak. 4:9Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä! 26 *Miika 2:11; Jaak. 4:4Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.

27 *2. Moos. 23:4-5; Sananl. 25:21; Room. 12:14,20; 1. Kor. 4:12-13Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, 28 *Luuk. 23:34; Ap. t. 7:60; 1. Piet. 3:9siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat. 29 *Sananl. 20:22; Sananl. 24:29; Room. 12:17; 1. Kor. 6:7; 1. Tess. 5:15Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan. 30 *5. Moos. 15:7-8; Sananl. 3:27; 1. Joh. 3:17Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa. 31 *Matt. 7:12Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille. 32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat. 33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät. 34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin. 35 *Ps. 37:26Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

36 *Ps. 103:8,13; Sak. 7:9Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen. 37 *Matt. 6:12,14; Room. 2:1; 1. Kor. 4:5Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan. 38 *Sananl. 19:17; Matt. 7:1-2; Mark. 4:24; Gal. 6:7; Ilm. 18:6Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

39 *Matt. 15:14Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan? 40 *Matt. 10:24; Joh. 13:16; Joh. 15:20Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi; täysin oppineena jokainen on oleva niinkuin hänen opettajansa.

41 *Matt. 7:3-5Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? 42 Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.

43 *Matt. 7:16-18; Matt. 12:33-35Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä taas huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän; 44 sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta. 45 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. 46 *Hoos. 8:2; Mal. 1:6; Room. 2:13; Jaak. 1:22Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?

47 *Matt. 7:24-27Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan — minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. 48 Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu. 49 Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri."