Lucas 2

Jésus-Christ né, annoncé et circoncis à Bethléhem, présenté à Jérusalem dans le Temple, et préconisé par Siméon, porté à Nazareth, et croissant en sagesse à merveille.

1 Or il arriva en ces jours-là, qu’un Edit fut publié de la part de César Auguste, portant que tout le monde fût enregistré. 2 Et cette première description fut faite lorsque Cyrénius avait le gouvernement de Syrie. 3 Ainsi tous allaient pour être mis par écrit, chacun en sa ville. 4 Et Joseph monta de Galilée en Judée, savoir de la ville de Nazareth, en la cité de David, appelée Bethléhem, à cause qu’il était de la maison et de la famille de David ; 5 Pour être enregistré avec Marie, la femme qui lui avait été fiancée, laquelle était enceinte. 6 Et il arriva comme ils étaient là, que son terme pour accoucher fut accompli. 7 Et elle mit au monde son fils premier-né, et l’emmaillota, et le coucha dans une crèche, à cause qu’il n’y avait point de place pour eux dans l’hôtellerie. 8 Or il y avait en ces quartiers-là des bergers couchant aux champs, et gardant leur troupeau durant les veilles de la nuit. 9 Et voici, l’Ange du Seigneur survint vers eux, et la clarté du Seigneur resplendit autour d’eux, et ils furent saisis d’une fort grande peur. 10 Mais l’Ange leur dit : n’ayez point de peur ; car voici, je vous annonce un grand sujet de joie qui sera tel pour tout le peuple : 11 C’est qu’aujourd’hui dans la cité de David vous est né le Sauveur, qui est le Christ, le Seigneur. 12 Et c’est ici la marque à laquelle vous le reconnaîtrez, c’est que vous trouverez le petit enfant emmailloté, et couché dans une crèche. 13 Et aussitôt avec l’Ange il y eut une multitude de l’armée céleste, louant Dieu, et disant : 14 Gloire soit à Dieu dans les lieux très-hauts, que la paix soit sur la terre et la bonne volonté dans les hommes ! 15 Et il arriva qu’après que les Anges s’en furent allés d’avec eux au ciel, les bergers dirent entre eux : allons donc jusqu’à Bethléhem, et voyons cette chose qui est arrivée, et que le Seigneur nous a découverte. 16 Ils allèrent donc à grand hâte, et ils trouvèrent Marie et Joseph, et le petit enfant couché dans une crèche. 17 Et quand ils l’eurent vu, ils divulguèrent ce qui leur avait été dit touchant ce petit enfant. 18 Et tous ceux qui les ouïrent s’étonnèrent des choses qui leur étaient dites par les bergers. 19 Et Marie gardait soigneusement toutes ces choses, et les repassait dans son esprit. 20 Puis les bergers s’en retournèrent, glorifiant et louant Dieu de toutes ces choses qu’ils avaient ouïes et vues, selon qu’il leur en avait été parlé. 21 Et quand les huit jours furent accomplis pour circoncire l’enfant, alors son nom fut appelé JESUS, lequel avait été nommé par l’Ange, avant qu’il fût conçu dans le ventre. 22 Et quand les jours de la purification de Marie furent accomplis selon la Loi de Moïse, ils le portèrent à Jérusalem, pour le présenter au Seigneur, 23 (Selon ce qui est écrit dans la Loi du Seigneur : que tout mâle premier-né sera appelé saint au Seigneur.) 24 Et pour offrir l’oblation prescrite dans la Loi du Seigneur, savoir une paire de tourterelles, ou deux pigeonneaux. 25 Or voici, il y avait à Jérusalem un homme qui avait nom Siméon, et cet homme était juste et craignant Dieu, et il attendait la consolation d’Israël ; et le Saint-Esprit était en lui. 26 Et il avait été averti divinement par le Saint-Esprit, qu’il ne mourrait point, que premièrement il n’eût vu le Christ du Seigneur. 27 Lui donc étant poussé par l’Esprit vint au Temple ; et comme le père et la mère portaient dans le Temple le petit enfant Jésus, pour faire de lui selon l’usage de la Loi, 28 Il le prit entre ses bras, et bénit Dieu, et dit : 29 Seigneur, tu laisses maintenant aller ton serviteur en paix selon ta parole. 30 Car mes yeux ont vu ton salut ; 31 Lequel tu as préparé devant la face de tous les peuples. 32 La lumière pour éclairer les nations ; et pour être la gloire de ton peuple d’Israël. 33 Et Joseph et sa mère s’étonnaient des choses qui étaient dites de lui. 34 Et Siméon le bénit, et dit à Marie sa mère : voici, celui-ci est mis pour être une occasion de chute et de relèvement de plusieurs en Israël, et pour être un signe auquel on contredira. 35 (Et même aussi une épée percera ta propre âme) afin que les pensées de plusieurs coeurs soient découvertes. 36 Il y avait aussi Anne la Prophétesse, fille de Phanuel de la Tribu d’Aser, qui était déjà avancée en âge, et qui avait vécu avec son mari sept ans depuis sa virginité ; 37 Et veuve d’environ quatre-vingt-quatre ans, elle ne bougeait point du temple, servant Dieu en jeûnes et en prières, nuit et jour. 38 Elle étant donc survenue en ce même moment, louait aussi le Seigneur, et parlait de lui à tous ceux qui attendaient la délivrance à Jérusalem. 39 Et quand ils eurent accompli tout ce qui est ordonné par la Loi du Seigneur, ils s’en retournèrent en Galilée, à Nazareth leur ville. 40 Et le petit enfant croissait et se fortifiait en esprit, étant rempli de sagesse ; et la grâce de Dieu était sur lui. 41 Or son père et sa mère allaient tous les ans à Jérusalem à la fête de Pâque. 42 Et quand il eut atteint l’âge de douze ans, son père et sa mère étant montés à Jérusalem selon la coutume de la fête, 43 Et s’en retournant après avoir accompli les jours de la Fête, l’enfant Jésus demeura dans Jérusalem; et Joseph et sa mère ne s’en aperçurent point. 44 Mais croyant qu’il était dans la troupe des voyageurs, ils marchèrent une journée ; puis ils le cherchèrent entre leurs parents et ceux de leur connaissance. 45 Et ne le trouvant point, ils s’en retournèrent à Jérusalem, en le cherchant. 46 Or il arriva que trois jours après ils le trouvèrent dans le Temple, assis au milieu des Docteurs, les écoutant, et les interrogeant. 47 Et tous ceux qui l’entendaient s’étonnaient de sa sagesse et de ses réponses. 48 Et quand ils le virent, ils en furent étonnés, et sa mère lui dit : mon enfant, pourquoi nous as-tu fait ainsi ; voici, ton père et moi te cherchions étant en grande peine. 49 Et il leur dit : pourquoi me cherchiez vous ? ne saviez-vous pas qu’il me faut être occupé aux affaires de mon Père ? 50 Mais ils ne comprirent point ce qu’il leur disait. 51 Alors il descendit avec eux, et vint à Nazareth ; et il leur était soumis ; et sa mère conservait toutes ces paroles-là dans son coeur. 52 Et Jésus s’avançait en sagesse, et en stature, et en grâce, envers Dieu et envers les hommes.

Jeesus syntyy Beetlehemissä 1-7, ja enkeli ilmoittaa sen paimenille 8-12. Taivaallinen sotajoukko ylistää Jumalaa 13, 14, jonka jälkeen paimenet käyvät Jeesus-lasta katsomassa 15-20. Jeesus ympärileikataan 21 ja tuodaan pyhäkköön 22-24, jossa hänestä, Jumalaa kiittäen, puhuvat Simeon 25-35 ja Hanna 36-38. Jeesus kasvaa Nasaretissa 39, 40 ja käy kaksitoistavuotiaana pyhäkössä 41-52.

1 Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. 2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. 3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. 4 *1. Sam. 16:1; Miika 5:2; Joh. 7:42Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, 5 *Matt. 1:18; Luuk. 1:27verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. 6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. 7 *Matt. 1:25Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

8 Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. 9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. 10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: 11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. 12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

13 *Ps. 148:2; Dan. 7:10; Ilm. 5:11-12Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

14 *Jes. 57:19; Luuk. 19:38; Room. 5:1; Ef. 2:14,17"Kunnia Jumalalle korkeuksissa,

ja maassa rauha

ihmisten kesken,

joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

15 Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti". 16 Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. 17 Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. 18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. 19 *Luuk. 2:51Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. 20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

21 *1. Moos. 17:10,12; Matt. 1:21,25; Luuk. 1:31; Gal. 4:4Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

22 *3. Moos. 12:2-4Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen 23 *2. Moos. 13:2,12; 2. Moos. 22:29; 2. Moos. 34:19; 4. Moos. 3:13— niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" — 24 *3. Moos. 12:6,8ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä. 26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun. 27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan, 28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

29 *1. Moos. 46:30; Fil. 1:23"Herra, nyt sinä lasket palvelijasi

rauhaan menemään, sanasi mukaan;

30 *Ps. 98:2-3; Jes. 52:10; Luuk. 1:68; Luuk. 3:6sillä minun silmäni ovat nähneet

sinun autuutesi,

31 jonka sinä olet valmistanut

kaikkien kansojen nähdä,

32 *Jes. 25:7; Jes. 42:6; Jes. 46:13; Jes. 49:6; Ap. t. 13:47; Ap. t. 28:28valkeudeksi,

joka on ilmestyvä pakanoille,

ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille".

33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin. 34 *Jes. 8:14; Jes. 28:16; Matt. 21:44; Ap. t. 28:22; Room. 9:32-33; 1. Kor. 1:23-24; 2. Kor. 2:16; 1. Piet. 2:6-8Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan 35 *Joh. 19:25— ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä — että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".

36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, 37 *1. Tim. 5:5ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää. 38 *Jes. 52:9Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

39 *Matt. 2:23Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin. 40 *Luuk. 1:80; Luuk. 2:52Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.

41 *2. Moos. 23:15,17; 2. Moos. 34:23Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. 42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan. 43 *2. Moos. 12:18Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet. 44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta; 45 mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä. 46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä. 47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa. 48 Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua." 49 Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?" 50 *Luuk. 9:45; Luuk. 18:34Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.

51 *Luuk. 2:19Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä. 52 *1. Sam. 2:26; Sananl. 3:4Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.