Lucas 10

Jésus-Christ envoie ses soixante-dix Disciples pour prêcher et guérir, se réjouit en esprit du bonheur des siens, montre à un Docteur de la Loi son prochain en la parabole du Samaritain, et instruit Marthe sur le meilleur choix de Marie.

1 Or après ces choses le Seigneur en ordonna aussi soixante-dix autres, et les envoya deux à deux devant lui, dans toutes les villes et dans tous les lieux où il devait aller. 2 Et il leur disait : La moisson est grande, mais il y a peu d’ouvriers ; priez donc le Seigneur de la moisson, qu’il pousse des ouvriers dans sa moisson. 3 Allez, voici, je vous envoie comme des agneaux au milieu des loups. 4 Ne portez ni bourse, ni sac, ni souliers, et ne saluez personne dans le chemin. 5 Et en quelque maison que vous entriez, dites premièrement : paix soit à cette maison ! 6 Que s’il y a là quelqu’un qui soit digne de paix, votre paix reposera sur lui ; sinon elle retournera à vous. 7 Et demeurez dans cette maison, mangeant et buvant de ce qui sera mis devant vous ; car l’ouvrier est digne de son salaire. Ne passez point de maison en maison. 8 Et en quelque ville que vous entriez, et qu’on vous reçoive, mangez de ce qui sera mis devant vous. 9 Et guérissez les malades qui y seront, et dites-leur : Le Royaume de Dieu est approché de vous. 10 Mais en quelque ville que vous entriez, si on ne vous reçoit point, sortez dans ses rues, et dites : 11 Nous secouons contre vous-mêmes la poussière de votre ville qui s’est attachée à nous ; toutefois sachez que le Royaume de Dieu est approché de vous. 12 Et je vous dis, qu’en cette journée-là ceux de Sodome seront traités moins rigoureusement que cette ville-là. 13 Malheur à toi Chorazin, malheur à toi Bethsaïda ! car si les miracles qui ont été faits au milieu de vous avaient été faits dans Tyr et dans Sidon, il y a longtemps qu’elles se seraient repenties, couvertes d’un sac, et assises sur la cendre. 14 C’est pourquoi Tyr et Sidon seront traitées moins rigoureusement que vous au jour du jugement. 15 Et toi Capernaüm, qui as été élevée jusqu’au ciel, tu seras abaissée jusque dans l’enfer. 16 Celui qui vous écoute, m’écoute ; et celui qui vous rejette, me rejette ; or celui qui me rejette, rejette celui qui m a envoyé. 17 Or les soixante-dix s’en revinrent avec joie, en disant : Seigneur, les démons mêmes nous sont assujettis en ton Nom. 18 Et il leur dit : je contemplais satan tombant du ciel comme un éclair. 19 Voici, je vous donne la puissance de marcher sur les serpents et sur les scorpions, et sur toute la force de l’ennemi ; et rien ne vous nuira. 20 Toutefois ne vous réjouissez pas de ce que les esprits vous sont assujettis, mais plutôt réjouissez-vous de ce que vos noms sont écrits dans les cieux. 21 En ce même instant Jésus se réjouit en esprit, et dit : je te loue, ô Père ! Seigneur du ciel et de la terre, de ce que tu as caché ces choses aux sages et aux intelligents, et que tu les as révélées aux petits enfants ; il est ainsi, ô Père ! parce que telle a été ta bonne volonté. 22 Toutes choses m’ont été données en main par mon Père ; et personne ne connaît qui est le Fils, sinon le Père ; ni qui est le Père, sinon le Fils ; et celui à qui le Fils l’aura voulu révéler. 23 Puis se tournant vers ses Disciples, il leur dit en particulier : bienheureux sont les yeux qui voient ce que vous voyez. 24 Car je vous dis, que plusieurs Prophètes et plusieurs Rois ont désiré de voir les choses que vous voyez, et ils ne les ont point vues, et d’ouïr les choses que vous entendez, et ils ne les ont point entendues. 25 Alors voici, un Docteur de la Loi s’étant levé pour l’éprouver lui dit : Maître, que dois-je faire pour avoir la vie éternelle ? 26 Et il lui dit : qu’est-il écrit dans la Loi ? comment lis-tu ? 27 Et il répondit, et dit : tu aimeras le Seigneur ton Dieu de tout ton coeur, et de toute ton âme, et de toute ta force, et de toute ta pensée ; et ton prochain comme toi-même. 28 Et Jésus lui dit : tu as bien répondu ; fais cela, et tu vivras. 29 Mais lui se voulant justifier, dit à Jésus : et qui est mon prochain ? 30 Et Jésus répondant, lui dit : un homme descendait de Jérusalem à Jéricho, et il tomba entre les mains des voleurs, qui le dépouillèrent, et qui après l’avoir blessé de plusieurs coups, s’en allèrent, le laissant à demi-mort. 31 Or par rencontre un Sacrificateur descendait par le même chemin, et quand il le vit, il passa de l’autre côté. 32 Un Lévite aussi étant arrivé en cet endroit-là, et voyant cet homme, passa tout de même de l’autre côté. 33 Mais un Samaritain faisant son chemin vint à lui, et le voyant il fut touché de compassion. 34 Et s’approchant lui banda ses plaies, et y versa de l’huile et du vin ; puis le mit sur sa propre monture, et le mena dans l’hôtellerie, et eut soin de lui. 35 Et le lendemain en partant il tira de sa bourse deux deniers, et les donna à l’hôte, en lui disant : aie soin de lui ; et tout ce que tu dépenseras de plus, je te le rendrai à mon retour. 36 Lequel donc de ces trois te semble-t-il avoir été le prochain de celui qui était tombé entre les mains des voleurs ? 37 Il répondit : c’est celui qui a usé de miséricorde envers lui. Jésus donc lui dit : va, et toi aussi fais de même. 38 Et il arriva comme ils s’en allaient, qu’il entra dans une bourgade ; et une femme nommée Marthe le reçut dans sa maison. 39 Et elle avait une soeur nommée Marie, qui se tenant assise aux pieds de Jésus, écoutait sa parole. 40 Mais Marthe était distraite par divers soins ; et étant venue à Jésus, elle dit : Seigneur, ne te soucies-tu point que ma soeur me laisse servir toute seule, dis-lui donc qu’elle m’aide de son côté. 41 Et Jésus répondant, lui dit : Marthe, Marthe, tu t’inquiètes et tu t’agites pour beaucoup de choses; 42 Mais une chose est nécessaire ; et Marie a choisi la bonne part, qui ne lui sera point ôtée.

Jeesus lähettää seitsemänkymmentä opetuslasta 1-16, jotka palaavat iloiten 17-20, ylistää Isää armon ilmoittamisesta lapsenmielisille 21, 22, sanoo opetuslapsiaan autuaiksi 23, 24, vastaa lainoppineen kysymykseen iankaikkisen elämän perimisestä 25-29, puhuu laupiaasta samarialaisesta 30-37, sekä käy Martan ja Marian kodissa 38-42.

1 Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä. 2 *Matt. 9:37-38; Joh. 4:35; 2. Tess. 3:1Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa. 3 *Matt. 10:16Menkää; katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle. 4 *2. Kun. 4:29; Matt. 10:9-15; Mark. 6:8-11; Luuk. 9:3-5; Luuk. 22:35Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä. 5 *1. Sam. 25:6; 1. Aik. 12:18Kun tulette johonkin taloon, niin sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!' 6 Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne on lepäävä hänen päällänsä; mutta jos ei ole, niin se palajaa teille. 7 *5. Moos. 25:4; 1. Kor. 9:4-14; 1. Tim. 5:18Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon. 8 Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan, 9 *Matt. 3:2; Matt. 4:17ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle'. 10 Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa: 11 *Matt. 10:14; Mark. 6:11; Luuk. 9:5; Ap. t. 13:51; Ap. t. 18:6'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle'.

12 Minä sanon teille: Sodoman on oleva sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.

13 Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa istuen tehneet parannuksen. 14 Mutta Tyyron ja Siidonin on oleva tuomiolla helpompi kuin teidän. 15 *Jes. 14:13-15Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. 16 *Matt. 10:40; Joh. 13:20; 1. Tess. 4:8Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt."

17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden". 18 *Ilm. 12:8-9Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman. 19 *Ps. 91:13; Mark. 16:18; Ap. t. 28:5Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. 20 *2. Moos. 32:32-33; Ps. 69:29; Jer. 17:13; Dan. 12:1; Fil. 4:3; Ilm. 3:5; Ilm. 13:8Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

21 *Jes. 29:14; 1. Kor. 1:19; 1. Kor. 1:26-29; 1. Kor. 2:6-7Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt. 22 *Ps. 8:7; Matt. 28:18; Joh. 1:18; Joh. 3:35; Joh. 6:46; Joh. 10:15; Joh. 13:3; Joh. 17:2; 1. Kor. 15:27; Ef. 1:21; Hebr. 2:8Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."

23 *Matt. 13:16-17Ja hän kääntyi opetuslapsiinsa erikseen ja sanoi: "Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette. 24 *1. Piet. 1:10Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."

25 *Matt. 19:16Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" 26 Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?" 27 *3. Moos. 19:18; 5. Moos. 6:5; 5. Moos. 10:12; 5. Moos. 30:6; Matt. 22:37,39; Mark. 12:30-31; Room. 13:9; Gal. 5:14; Jaak. 2:8Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". 28 *3. Moos. 18:5; Hes. 20:11,13; Matt. 19:17Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää". 29 Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi. 31 Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse. 32 Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse. 33 Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä. 34 Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä. 35 Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'. 36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?" 37 Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".

38 *Joh. 11:1; Joh. 12:2-3Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa. 39 Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa. 40 Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi." 41 Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, 42 *Matt. 6:33; Fil. 3:14mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."