Lucas 16

Jésus-Christ enseigne par les paraboles de l’économe injuste, des serviteurs de Dieu et de Mammon, du Riche et de Lazare.

1 Il disait aussi à ses Disciples : Il y avait un homme riche qui avait un économe, lequel fut accusé devant lui comme dissipateur de ses biens. 2 Sur quoi l’ayant appelé, il lui dit : qu’est-ce que j’entends dire de toi ? Rends compte de ton administration ; car tu n’auras plus le pouvoir d’administrer mes biens. 3 Alors l’économe dit en lui-même : que ferai-je, puisque mon maître m’ôte l’administration ? je ne puis pas fouir la terre, et j’ai honte de mendier. 4 Je sais ce que je ferai, afin que quand mon administration me sera ôtée, quelques-uns me reçoivent dans leurs maisons. 5 Alors il appela chacun des débiteurs de son maître, et il dit au premier : combien dois-tu à mon maître ? 6 Il dit : cent mesures d’huile. Et il lui dit : prends ton obligation, et t’assieds sur-le-champ, et n’en écris que cinquante. 7 Puis il dit à un autre : et toi combien dois-tu ? et il dit : cent mesures de froment. Et il lui dit : prends ton obligation, et n’en écris que quatre-vingts. 8 Et le maître loua l’économe infidèle de ce qu’il avait agi prudemment. Ainsi les enfants de ce siècle sont plus prudents en leur génération, que les enfants de lumière. 9 Et moi aussi je vous dis : faites-vous des amis des richesses iniques ; afin que quand vous viendrez à manquer, ils vous reçoivent dans les Tabernacles éternels. 10 Celui qui est fidèle en très peu de chose, est fidèle aussi dans les grandes choses ; et celui qui est injuste en très peu de chose, est injuste aussi dans les grandes choses. 11 Si donc vous n’avez pas été fidèles dans les richesses iniques, qui vous confiera les vraies richesses ? 12 Et si en ce qui est à autrui vous n’avez pas été fidèles, qui vous donnera ce qui est vôtre ? 13 Nul serviteur ne peut servir deux maîtres ; car ou il haïra l’un, et aimera l’autre ; ou il s’attachera à l’un, et méprisera l’autre. Vous ne pouvez servir Dieu et les richesses. 14 Or les Pharisiens aussi, qui étaient avares, entendaient toutes ces choses, et ils se moquaient de lui. 15 Et il leur dit : vous vous justifiez vous-mêmes devant les hommes ; mais Dieu connaît vos coeurs ; c’est pourquoi ce qui est grand devant les hommes, est en abomination devant Dieu. 16 La Loi et les Prophètes ont duré jusqu’à Jean ; depuis ce temps-là le Règne de Dieu est évangélisé, et chacun le force. 17 Or il est plus aisé que le ciel et la terre passent, que non pas qu’il tombe un seul point de la Loi. 18 Quiconque répudie sa femme, et se marie à une autre, commet un adultère, et quiconque prend celle qui a été répudiée par son mari, commet un adultère. 19 Or il y avait un homme riche, qui se vêtait de pourpre et de fin lin, et qui tous les jours se traitait splendidement. 20 Il y avait aussi un pauvre, nommé Lazare, couché à la porte du riche, et tout couvert d’ulcères ; 21 Et qui désirait d’être rassasié des miettes qui tombaient de la table du riche ; et même les chiens venaient, et lui léchaient ses ulcères. 22 Et il arriva que le pauvre mourut, et il fut porté par les Anges au sein d’Abraham ; le riche mourut aussi, et fut enseveli. 23 Et étant en enfer, et élevant ses yeux, comme il était dans les tourments, il vit de loin Abraham et Lazare dans son sein. 24 Et s’écriant, il dit : Père Abraham aie pitié de moi, et envoie Lazare, qui mouillant dans l’eau le bout de son doigt, vienne rafraîchir ma langue ; car je suis grièvement tourmenté dans cette flamme. 25 Et Abraham répondit : mon fils, souviens-toi que tu as reçu tes biens en ta vie, et que Lazare y a eu ses maux ; mais il est maintenant consolé, et tu es grièvement tourmenté. 26 Et outre tout cela, il y a un grand abîme entre nous et vous ; tellement que ceux qui veulent passer d’ici vers vous, ne le peuvent ; ni de là, passer ici. 27 Et il dit : je te prie donc, père, de l’envoyer en la maison de mon père ; 28 Car j’ai cinq frères, afin qu’il leur rende témoignage de l’état où je suis ; de peur qu’eux aussi ne viennent dans ce lieu de tourment. 29 Abraham lui répondit : Ils ont Moïse et les Prophètes ; qu’ils les écoutent. 30 Mais il dit : Non, père Abraham, mais si quelqu’un des morts va vers eux, ils se repentiront. 31 Et Abraham lui dit : s’ils n’écoutent point Moïse et les Prophètes, ils ne seront pas non plus persuadés, quand quelqu’un des morts ressusciterait.

Jeesus puhuu väärän huoneenhaltijan oveluudesta ja kehoittaa uskollisuuteen maallisen tavaran käyttämisessä 1-13, nuhtelee fariseuksia 14-15, puhuu lain pysyväisyydestä 16, 17, avioerosta 18 sekä rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta 19-31.

1 Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa. 2 Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita.' 3 Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: 'Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän. 4 Minä tiedän, mitä teen, että ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta.' 5 Ja hän kutsui luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?' 6 Tämä sanoi: 'Sata astiaa öljyä'. Niin hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä'. 7 Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?' Tämä sanoi: 'Sata tynnyriä nisuja'. Hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä'. 8 *1. Tess. 5:5Ja herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset. 9 *Matt. 6:20; Matt. 10:40; Matt. 19:21; Luuk. 18:22; 1. Tim. 6:17-19Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

10 *Matt. 25:21,23; Luuk. 19:17; 1. Kor. 4:2Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä. 11 Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on? 12 Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on? 13 *1. Kun. 18:21; Matt. 6:24; 2. Kor. 6:15; Gal. 1:10; Jaak. 4:4Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."

14 Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä. 15 *1. Sam. 16:7; Ps. 7:10; Sananl. 6:16-19; Matt. 23:28; Luuk. 18:11Ja hän sanoi heille: "Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.

16 *Matt. 11:12-13Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin. 17 *Jes. 40:8; Jes. 51:6; Matt. 5:18; Luuk. 21:33Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.

18 *Matt. 5:32; Matt. 19:9; Mark. 10:11; 1. Kor. 7:10Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin.

19 Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti. 20 Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita 21 ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa. 22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. 23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. 24 *Jes. 66:24; Mark. 9:48Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!' 25 *Job 21:13; Ps. 17:14Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa. 26 Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.' 27 Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon 28 — sillä minulla on viisi veljeä — todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'. 29 *Jes. 8:20; Joh. 5:39,45; 2. Tim. 3:16Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'. 30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'. 31 Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."