Juízes 14

Samson tue un lion. Enigme de Samson. Il tue trente Philistins.

1 Or Samson étant descendu à Timna, y vit une femme d’entre les filles des Philistins. 2 Et étant remonté en sa maison il le déclara à son père et à sa mère, en disant : J’ai vu une femme à Timna d’entre les filles des Philistins ; maintenant donc prenez-la, afin qu’elle soit ma femme. 3 Et son père et sa mère lui dirent : N’y a-t-il point de femme parmi les filles de tes frères, et parmi tout mon peuple, que tu ailles prendre une femme d’entre les Philistins, ces incirconcis ? Et Samson dit à son père : Prenez-la moi, car elle plaît à mes yeux. 4 Mais son père et sa mère ne savaient pas que cela venait de l’Eternel ; car Samson cherchait que les Philistins lui donnassent quelque occasion. Or en ce temps-là les Philistins dominaient sur Israël. 5 Samson donc descendit avec son père et sa mère à Timna, et ils vinrent jusqu’aux vignes de Timna, et voici, un jeune lion rugissant venait contre lui. 6 Et l’Esprit de l’Eternel ayant saisi Samson, il déchira le lion comme s’il eût déchiré un chevreau, sans avoir rien en sa main ; mais il ne déclara point à son père ni à sa mère ce qu’il avait fait. 7 Il descendit donc, et parla à la femme, et elle lui plut. 8 Puis retournant quelques jours après pour la prendre, il se détourna pour voir la charogne du lion, et voici il y avait dans la charogne du lion un essaim d’abeilles, et du miel. 9 Et il en prit en sa main, et s’en alla son chemin, en mangeant ; et étant arrivé vers son père, et vers sa mère, il leur en donna, et ils en mangèrent ; mais il ne leur déclara pas qu’il avait pris ce miel dans la charogne du lion. 10 Son père donc descendit vers cette femme, et Samson fit là un festin ; car c’est ainsi que les jeunes gens avaient accoutumé de faire. 11 Et sitôt qu’on l’eut vu, on prit trente compagnons, qui furent avec lui. 12 Et Samson leur dit : Je vous proposerai maintenant une énigme ; et si vous me l’expliquez pendant les sept jours du festin, et la trouvez, je vous donnerai trente linges, savoir trente robes de rechange. 13 Mais si vous ne me l’expliquez pas, vous me donnerez trente linges, savoir trente robes de rechange. Et ils lui répondirent : Propose ton énigme, et nous l’entendrons. 14 Et il leur dit : De celui qui dévorait est procédée la viande, et du fort est procédée la douceur. Mais ils ne purent en trois jours expliquer l’énigme. 15 Et au septième jour, ils dirent à la femme de Samson : Persuade à ton mari de nous déclarer l’énigme, de peur que nous ne te brûlions au feu, toi et la maison de ton père. Nous avez-vous appelés ici pour avoir notre bien n’est-il pas ainsi ?16 La femme de Samson donc pleura auprès de lui, et dit : Certainement tu me hais, et tu ne m’aimes point ; n’as-tu pas proposé une énigme aux enfants de mon peuple, et tu ne me l’as point déclarée ? Et il lui répondit : Voici, je ne l’ai point déclarée à mon père ni à ma mère, et te la déclarerais-je ? 17 Elle pleurait ainsi auprès de lui durant les sept jours du festin, mais au septième jour il la lui déclara, parce qu’elle le tourmentait ; puis elle la déclara aux enfants de son peuple. 18 Les gens de la ville donc lui dirent au septième jour, avant que le soleil se couchât : Qu y a-t-il de plus doux que le miel, et qu’y a-t-il de plus fort que le lion ? Et il leur dit : Si vous n’eussiez point labouré avec ma génisse vous n’eussiez point trouvé mon énigme. 19 Et l’Esprit de l’Eternel le saisit, et il descendit à Askelon, et ayant tué trente hommes de ceux d’Askelon, il prit leurs dépouilles, et donna les robes de rechange à ceux qui avaient expliqué l’énigme ; et sa colère s’enflamma, et il monta en la maison de son père. 20 Et la femme de Samson fut mariée à son compagnon, qui était son intime ami.

Simsonin häät ja arvoitus.

1 Ja Simson meni alas Timnaan ja näki Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä. 2 Niin hän tuli sieltä ja kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi: "Minä näin Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä; ottakaa hänet nyt minulle vaimoksi". 3 *2. Moos. 34:16; 5. Moos. 7:3Hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: "Eikö ole yhtään naista veljiesi tyttärien joukossa ja minun koko kansassani, kun aiot mennä ottamaan vaimon ympärileikkaamattomien filistealaisten joukosta?" Mutta Simson sanoi isälleen: "Ota hänet minulle, sillä hän on mieluinen minun silmissäni". 4 *Tuom. 13:1Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että se tuli Herralta, sillä hän etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan. Filistealaiset näet hallitsivat siihen aikaan Israelia.

5 Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnaan. Mutta kun he saapuivat Timnan viinitarhoille, niin katso, nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan. 6 *1. Sam. 17:35Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin. Eikä hän ilmoittanut isälleen eikä äidilleen, mitä oli tehnyt. 7 Sitten hän meni sinne ja puhutteli naista, ja tämä oli mieluinen Simsonin silmissä. 8 Ja kun hän jonkun ajan kuluttua palasi sinne ottaakseen hänet, poikkesi hän katsomaan leijonan raatoa, ja katso, leijonan ruumiissa oli mehiläisparvi ja hunajaa. 9 Ja hän kaapi hunajan kouriinsa ja kulki edelleen ja söi sitä. Niin hän tuli isänsä ja äitinsä luo ja antoi heille, ja he söivät. Mutta hän ei sanonut heille, että oli kaapinut hunajan leijonan ruumiista.

10 Sitten hänen isänsä meni naisen luo, ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapa. 11 Mutta kun he näkivät hänet, valitsivat he kolmekymmentä sulhaspoikaa olemaan hänen kanssaan. 12 Niin Simson sanoi heille: "Minä panen teille arvoituksen; jos selitätte sen minulle seitsemän pitopäivän kuluessa ja arvaatte oikein, niin minä annan teille kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua. 13 Mutta ellette voi sitä minulle selittää, niin te annatte minulle kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua." Ja he sanoivat hänelle: "Lausu arvoituksesi, että saamme sen kuulla". 14 Silloin hän sanoi heille:

"Lähti syötävä syömäristä,

lähti väkevästä makea".

Mutta he eivät voineet kolmeen päivään selittää arvoitusta. 15 Seitsemäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: "Viekoittele miehesi selittämään meille arvoitus, muuten me poltamme sinut ja sinun isäsi talon tulella. Oletteko kutsuneet meidät tänne köyhdyttääksenne meitä, vai kuinka?" 16 Niin Simsonin vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi: "Sinähän vihaat minua etkä rakasta; sinä olet pannut arvoituksen minun kansalaisilleni etkä selitä sitä minulle". Mutta hän vastasi hänelle: "En ole selittänyt sitä edes isälleni enkä äidilleni, sinulleko sen selittäisin!" 17 Niin hän ahdisti häntä itkullaan ne seitsemän päivää, jotka heidän pitonsa kestivät. Mutta seitsemäntenä päivänä Simson selitti hänelle, koska vaimo häntä ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituksen kansalaisilleen. 18 Niin kaupungin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski:

"Mikä on makeampaa kuin hunaja,

ja mikä leijonaa väkevämpi?"

Hän vastasi heille:

"Ellette olisi kyntäneet minun vasikallani,

ette olisi arvoitustani arvanneet".

19 *Tuom. 13:25Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä, otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille. Ja hänen vihansa syttyi, ja hän meni isänsä kotiin. 20 Mutta Simsonin vaimo joutui sille sulhaspojista, joka oli ollut yljän ystävänä.