Juízes 7

Victoire de Gédeon sur les Madianites.

1 Jérubbahal donc, qui est Gédeon, se levant dès le matin, et tout le peuple qui était avec lui, ils se campèrent près de la fontaine de Harod, et ils avaient le camp de Madian du côté du Septentrion, vers le coteau de Moreh dans la vallée. 2 Or l’Eternel dit à Gédeon : Le peuple qui est avec toi est en trop grand nombre, pour que je livre Madian en leur main, de peur qu’Israël ne se glorifie contre moi, en disant : Ma main m’a délivré. 3 Maintenant donc fais publier, le peuple l’entendant, et qu’on dise : Quiconque est timide et a peur, qu’il s’en retourne, et s’en aille dès le matin du côté de la montagne de Galaad ; et vingt-deux mille du peuple s’en retournèrent ; et il en resta dix mille. 4 Et l’Eternel dit à Gédeon : Il y a encore du peuple en trop grand nombre ; fais-les descendre vers l’eau, et là je te les choisirai ; et celui dont je te dirai, celui-ci ira avec toi, il ira avec toi ; et celui duquel je te dirai, celui-ci n’ira point avec toi ; il n’y ira point. 5 Il fit donc descendre le peuple vers l’eau ; et l’Eternel dit à Gédeon : Quiconque lapera l’eau de sa langue, comme le chien lape, tu le mettras à part ; et tu mettras aussi à part tous ceux qui se courberont sur leurs genoux pour boire. 6 Et le nombre de ceux qui lapaient l’eau dans leur main, la portant à leur bouche, fut de trois cents hommes ; mais tout le reste du peuple se courba sur ses genoux, pour boire de l’eau. 7 Alors l’Eternel dit à Gédeon : Je vous délivrerai par le moyen de ces trois cents hommes qui ont lapé l’eau, et je livrerai Madian en ta main. Que tout le peuple donc s’en aille, chacun en son lieu. 8 Ainsi le peuple prit en sa main des provisions, et leurs trompettes. Et Gédeon renvoya tous les hommes d’Israël chacun en sa tente, et retint les trois cents hommes. Or le camp de Madian était au-dessous, dans la vallée. 9 Et il arriva cette nuit-là, que l’Eternel lui dit : Lève-toi, descends au camp, car je l’ai livré en ta main. 10 Et si tu crains d’y descendre, descends vers le camp toi et Purah ton serviteur. 11 Et tu entendras ce qu’ils diront, et tes mains seront fortifiées, puis tu descendras au camp. Il descendit donc avec Purah son serviteur, jusqu’au premier corps de garde du camp. 12 Or Madian, et Hamalec, et tous les Orientaux, étaient répandus dans la vallée comme des sauterelles, tant il y en avait, et leurs chameaux étaient sans nombre, comme le sable qui est sur le bord de la mer, tant il y en avait. 13 Gédeon donc y étant arrivé, voilà, un homme récitait à son compagnon un songe, et lui disait : Voici, j’ai songé un songe ; il me semblait qu’un gâteau de pain d’orge se roulait vers le camp de Madian, et qu’étant venu jusqu’aux tentes, il les a frappées, de sorte qu’elles en sont tombées, et il les a renversées, en roulant du haut de la montagne, et elles sont tombées. 14 Alors son compagnon répondit, et dit : Cela n’est autre chose que l’épée de Gédeon, fils de Joas, homme d’Israël. Dieu a livré Madian et tout ce camp en sa main. 15 Et quand Gédeon eut entendu le récit du songe, et son interprétation, il se prosterna ; et étant retourné au camp d’Israël, il dit : Levez-vous, car l’Eternel a livré le camp de Madian en vos mains. 16 Puis il divisa les trois cents hommes en trois bandes, et leur donna à chacun des trompettes à la main, et des cruches vides, et des flambeaux dans les cruches. 17 Et il leur dit : Prenez garde à moi et faites comme je ferai ; lorsque je serai arrivé au bout du camp, vous ferez comme je ferai. 18 Quand donc je sonnerai de la trompette, et tous ceux aussi qui sont avec moi, alors vous sonnerez aussi des trompettes autour de tout le camp, et vous direz : L’EPEE DE L’ETERNEL, ET DE GEDEON. 19 Gédeon donc, et les cent hommes qui étaient avec lui, arrivèrent au bout du camp, comme on venait de poser la seconde garde ; on ne faisait que poser les gardes lorsqu’ils sonnèrent des trompettes ; et qu’ils cassèrent les cruches qu’ils avaient en leurs mains. 20 Ainsi les trois bandes sonnèrent des trompettes, et cassèrent les cruches, tenant en leur main gauche les flambeaux, et en leur main droite les trompettes pour sonner, et ils criaient : L’EPEE DE L’ETERNEL, ET DE GEDEON. 21 Et ils se tinrent chacun en sa place autour du camp ; et toute l’armée courait ça et là, s’écriant et fuyant. 22 Car comme les trois cents hommes sonnaient des trompettes, l’Eternel tourna l’épée d’un chacun contre son compagnon, même par tout le camp. Et l’armée s’enfuit jusqu’à Beth-sittah, vers Tserera, jusqu’au bord d’Abelmeholah, vers Tabbat. 23 Et les hommes d’Israël, savoir de Nephthali et d’Aser, et de tout Manassé s’assemblèrent, et poursuivirent Madian. 24 Alors Gédeon envoya des messagers par toute la montagne d’Ephraïm, pour leur dire : Descendez pour aller à la rencontre de Madian, et saisissez-vous les premiers des eaux du Jourdain jusqu’à Beth-bara. Les hommes d’Ephraïm donc s’étant assemblés, se saisirent des eaux du Jourdain jusqu’à Beth-bara. 25 Et ils prirent deux des chefs de Madian, Horeb et Zééb, et ils tuèrent Horeb au rocher de Horeb ; mais ils tuèrent Zééb au pressoir de Zééb ; et ils poursuivirent Madian, et apportèrent les têtes de Horeb et de Zééb à Gédeon, au deçà du Jourdain.

Gideon voittaa midianilaiset Jisreelin tasangolla.

1 *Tuom. 6:32Varhain seuraavana aamuna Jerubbaal, se on Gideon, ynnä kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, leiriytyi Harodin lähteelle. Midianilaisten leiri taas oli siitä, Mooren kukkulasta, pohjoiseen päin, tasangolla. 2 *5. Moos. 8:17Mutta Herra sanoi Gideonille: "Sinulla on kanssasi liian paljon väkeä, antaakseni Midianin heidän käsiinsä; muuten Israel voisi kerskua minua vastaan ja sanoa: 'Oma käteni vapautti minut'. 3 *5. Moos. 20:8Julista siis kansan kuullen näin: 'Se, joka pelkää ja on arka, palatkoon takaisin ja väistyköön Gileadin vuorilta'." Niin kansasta palasi takaisin kaksikymmentäkaksi tuhatta, ja kymmenentuhatta jäi. 4 Ja Herra sanoi Gideonille: "Vielä on väkeä liian paljon; vie heidät alas veden ääreen, niin minä siellä heidät sinulle tutkin. Se, josta minä sinulle sanon: 'Tämä lähteköön sinun kanssasi', se lähteköön kanssasi; mutta jokainen, josta minä sinulle sanon: 'Tämä älköön lähtekö sinun kanssasi', se älköön lähtekö." 5 Niin hän vei väen alas veden ääreen. Ja Herra sanoi Gideonille: "Aseta erikseen jokainen, joka latkii vettä kielellään, niinkuin koira latkii, ja samoin jokainen, joka laskeutuu polvilleen juodaksensa". 6 Niiden luku, jotka latkivat kädestä suuhunsa, oli kolmesataa miestä; kaikki muu väki oli laskeutunut polvilleen juomaan vettä. 7 *1. Sam. 14:6; 2. Aik. 14:11Silloin Herra sanoi Gideonille: "Niillä kolmellasadalla miehellä, jotka latkivat, minä vapautan teidät ja annan Midianin sinun käsiisi; kaikki muu väki menköön kukin kotiinsa". 8 Sitten väki otti mukaansa eväät ja pasunansa, ja hän päästi kaikki Israelin miehet menemään kunkin majalleen, pidättäen ainoastaan ne kolmesataa miestä. Ja midianilaisten leiri oli hänen alapuolellaan tasangolla.

9 Sinä yönä Herra sanoi hänelle: "Nouse ja käy leirin kimppuun, sillä minä annan sen sinun käsiisi. 10 Mutta jos sinä pelkäät käydä sen kimppuun, niin mene palvelijasi Puuran kanssa alas leiriin 11 ja kuuntele, mitä siellä puhutaan. Sitten saat rohkeutta käydä leirin kimppuun." Niin hän meni palvelijansa Puuran kanssa alas aina leirin etuvartijoiden luo. 12 *Tuom. 6:3; Tuom. 6:5; Tuom. 6:33Midianilaisia, amalekilaisia ja kaikkia Idän miehiä oli asettunut tasangolle niin paljon kuin heinäsirkkoja; ja heidän kameleillaan ei ollut määrää, niitä oli niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla. 13 Kun Gideon tuli, niin muuan mies kertoi untansa toiselle. Hän sanoi: "Minä näin unta ja katso, ohraleipäkakku tuli pyörien midianilaisten leiriin. Se tuli teltalle saakka, iski siihen niin, että se kaatui, ja käänsi sen ylösalaisin, ja teltta jäi kumoon." 14 Niin toinen vastasi ja sanoi: "Se ei ole mikään muu kuin israelilaisen Gideonin, Jooaan pojan, miekka; Jumala antaa hänen käsiinsä Midianin ja koko leirin". 15 Kun Gideon oli kuullut kertomuksen unesta ja sen selityksen, niin hän kumartaen rukoili, palasi sitten takaisin Israelin leiriin ja sanoi: "Nouskaa, sillä Herra antaa midianilaisten leirin teidän käsiinne".

16 Ja hän jakoi ne kolmesataa miestä kolmeen joukkoon ja antoi heille kullekin käteen pasunan ja tyhjän saviruukun, tulisoihtu ruukussa. 17 Ja hän sanoi heille: "Tarkatkaa minua ja tehkää niinkuin minä; kun minä olen tullut leirin laitaan, niin tehkää, niinkuin minä teen. 18 Kun minä ja kaikki, jotka ovat minun kanssani, puhallamme pasunoihin, niin puhaltakaa tekin pasunoihin kaikkialla leirin ympärillä ja huutakaa: 'Herran ja Gideonin puolesta!'" 19 Niin Gideon ja ne sata miestä, jotka olivat hänen kanssansa, tulivat leirin laitaan keskimmäisen yövartion alussa; vartijat olivat juuri asetetut paikoilleen. Silloin he puhalsivat pasunoihin ja särkivät saviruukut, jotka heillä oli käsissään. 20 Niin ne kolme joukkoa puhalsivat pasunoihin, murskasivat saviruukut, tempasivat vasempaan käteensä tulisoihdut ja oikeaan pasunat, puhalsivat niihin ja huusivat: "Herran ja Gideonin miekka!" 21 Ja he seisoivat kukin paikallaan leirin ympärillä. Mutta leirissä kaikki juoksivat sekaisin, kirkuivat ja pakenivat. 22 *1. Sam. 14:20; 2. Aik. 20:23; Ps. 83:10Ja kun he puhalsivat noihin kolmeensataan pasunaan, niin Herra käänsi toisen miekan toista vastaan koko leirissä, ja leiri pakeni Beet-Sittaan asti Sereraan päin, Tabbatin luona olevan Aabel-Meholan rantaan saakka. 23 Ja Israelin miehet kutsuttiin koolle Naftalista, Asserista ja koko Manassesta, ja he ajoivat midianilaisia takaa.

24 Ja Gideon oli lähettänyt sanansaattajia koko Efraimin vuoristoon, sanomaan: "Tulkaa alas midianilaisia vastaan ja vallatkaa heidän tieltään vedet aina Beet-Baaraan asti sekä Jordan". Niin kaikki Efraimin miehet kutsuttiin koolle, ja he valtasivat vedet aina Beet-Baaraan asti sekä Jordanin. 25 *Ps. 83:12; Jes. 9:3; Jes. 10:26Ja he ottivat vangiksi kaksi midianilaisten ruhtinasta, Oorebin ja Seebin; Oorebin he surmasivat Oorebin kalliolla, ja Seebin he surmasivat Seebin viinikuurnan luona, ja he ajoivat midianilaisia takaa. Mutta Oorebin ja Seebin päät he toivat Gideonille tuolta puolelta Jordanin.