Juízes 8

Continuation des Victoires de Gédeon.

1 Alors les hommes d’Ephraïm lui dirent : Que veut dire ce que tu nous as fait, de ne nous avoir pas appelés quand tu es allé à la guerre contre Madian ; et ils s’emportèrent fortement contre lui. 2 Et il leur répondit : Qu’ai-je fait maintenant au prix de ce que vous avez fait ? Les grappillages d’Ephraïm ne sont-ils pas meilleurs que la vendange d’Abihézer ? 3 Dieu a livré entra vos mains les chefs de Madian, Horeb et Zééb ; or qu’ai-je pu faire au prix de ce que vous avez fait ? et leur esprit fut apaisé envers lui quand il leur eut ainsi parlé. 4 Or Gédeon étant arrivé au Jourdain le passa, lui et les trois cents hommes qui étaient avec lui, lesquels tout las qu’ils étaient, poursuivaient l’ennemi. 5 C’est pourquoi il dit aux gens de Succoth : Donnez, je vous prie, au peuple qui me suit, quelques pains car ils sont las ; et ainsi je poursuivrai Zébah et Tsalmunah, Rois de Madian. 6 Mais les principaux de Succoth répondirent : La paume de Zébah et celle de Tsalmunah sont-elles maintenant en ta main, que nous donnions du pain à ton armée ? 7 Et Gédeon dit : Quand donc l’Eternel aura livré Zébah et Tsalmunah en ma main, je froisserai alors votre chair avec des épines du désert, et avec des chardons. 8 Puis de là il monta à Pénuël, et il tint les mêmes discours à ceux de Pénuël. Et les gens de Pénuël lui répondirent comme les gens de Succoth avaient répondu. 9 Il parla donc aussi aux hommes de Pénuël, en disant : Quand je retournerai en paix, je démolirai cette tour. 10 Or Zébah et Tsalmunah étaient à Karkor, et leurs armées avec eux, environ quinze mille hommes, qui étaient tous ceux qui étaient restés de toute l’armée des Orientaux ; car il en était tombé morts six vingt mille hommes tirant l’épée. 11 Et Gédeon monta par le chemin de ceux qui habitent dans les tentes, du côté oriental de Nobah et de Jogbeha, et défit l’armée, qui se croyait assurée. 12 Et comme Zébah et Tsalmunah s’enfuyaient, il les poursuivit, et prit les deux Rois de Madian, Zébah et Tsalmunah, et mit en déroute toute l’armée. 13 Puis Gédeon fils de Joas retourna de la bataille de la montée de Hèrés. 14 Et prenant un garçon de Succoth, il l’interrogea ; et ce garçon lui donna par écrit les principaux de Succoth, et ses Anciens, au nombre de soixante dix-sept hommes. 15 Et il s’en vint aux gens de Succoth, et leur dit : Voici Zébah et Tsalmunah, au sujet desquels vous m’avez insulté, en disant : La paume de Zébah et celle de Tsalmunah sont-elles maintenant en ta main, que nous donnions du pain à tes gens fatigués ? 16 Il prit donc les Anciens de la ville, et des épines du désert, et des chardons, et il en froissa les hommes de Succoth. 17 Or il avait démoli la tour de Pénuël, et mis à mort les gens de la ville. 18 Puis il dit à Zébah et à Tsalmunah : Comment étaient faits ces hommes que vous avez tués sur le Tabor ? Ils répondirent : Ils étaient entièrement comme toi ; chacun d’eux avait l’air d’un fils de Roi. 19 Et il leur dit : C’étaient mes frères, enfants de ma mère ; l’Eternel est vivant, si vous leur eussiez sauvé la vie, je ne vous tuerais pas. 20 Puis il dit à Jéther son premier-né : Lève-toi, tue-les ; mais le jeune garçon ne tira point son épée, car il avait peur, parce qu’il était encore jeune garçon. 21 Et Zébah et Tsalmunah dirent : Lève-toi toi-même, et te jette sur nous ; car tel qu’est l’homme, telle est sa force. Et Gédeon se leva, et tua Zébah et Tsalmunah, et prit les colliers qui étaient aux cous de leurs chameaux. 22 Et ceux d’Israël dirent tous d’un accord à Gédeon : Domine sur nous, tant toi que ton fils, et le fils de ton fils ; car tu nous as délivrés de la main de Madian. 23 Et Gédeon leur répondit : Je ne dominerai point sur vous, ni mon fils ne dominera point sur vous ; l’Eternel dominera sur vous. 24 Mais Gédeon leur dit : Je vous ferai une prière, qui est que vous me donniez chacun de vous les bagues qu’il a eues du butin ; car les ennemis avaient des bagues d’or, parce qu’ils étaient Ismaélites. 25 Et ils répondirent : Nous les donnerons très-volontiers ; et étendant un manteau ils y jetèrent chacun les bagues qu’ils avaient eues du butin. 26 Et le poids des bagues d’or qu’il avait demandées, fut de mille sept cents sicles d’or, sans les colliers, les boettes de senteur, et les vêtements d’écarlate qui étaient sur les Rois de Madian, et sans les chaînes qui étaient aux cous de leurs chameaux. 27 Puis Gédeon en fit un Ephod ; et le mit en sa ville, qui était Hophra ; et tout Israël paillarda après lui en ce lieu-là ; ce qui tourna en piège à Gédeon, et à sa maison. 28 Ainsi Madian fut humilié devant les enfants d’Israël, et n’éleva plus sa tête ; et le pays fut en repos quarante ans aux jours de Gédeon. 29 Jérubbahal donc fils de Joas s’en vint en sa ville, et se tint en sa maison. 30 Or Gédeon eut soixante et dix fils, sortis de sa hanche, parce qu’il eut plusieurs femmes. 31 Et sa concubine, qui était à Sichem, lui enfanta aussi un fils, et il le nomma Abimélec. 32 Puis Gédeon, fils de Joas, mourut en bonne vieillesse, et fut enseveli au sépulcre de Joas son père à Hophra des Abihézérites. 33 Et il arriva après que Gédeon fut mort, que les enfants d’Israël se détournèrent, et paillardèrent après les Bahalins, et s’établirent Bahal-bérith pour Dieu. 34 Ainsi les enfants d’Israël ne se souvinrent point de l’Eternel leur Dieu, qui les avait délivrés de la main de tous leurs ennemis qui les environnaient. 35 Et ils n’usèrent d’aucune gratuité envers la maison de Jérubbahal Gédeon, selon tout le bien qu’il avait fait à Israël.

Efraimilaisten tyytymättömyys. Gideonin retki Jordanin itäpuolelle. Gideon kieltäytyy rupeamasta hallitsijaksi. Hänen perheolonsa ja kuolemansa.

1 *Tuom. 12:1Mutta Efraimin miehet sanoivat hänelle: "Miksi teit meille sen, ettet kutsunut meitä, kun menit taistelemaan midianilaisia vastaan?" Ja he riitelivät kovasti häntä vastaan. 2 *Tuom. 6:11; Tuom. 6:34Niin hän sanoi heille: "Mitä minä sitten olen tehnyt teihin verraten? Eikö Efraimin jälkikorjuu ole parempi kuin Abieserin viininkorjuu? 3 Teidän käsiinnehän Jumala antoi midianilaisten ruhtinaat Oorebin ja Seebin. Mitä minä olen voinut tehdä teihin verraten?" Kun hän puhui näin, asettui heidän suuttumuksensa häneen.

4 Kun Gideon tuli Jordanille, meni hän sen yli, hän ja ne kolmesataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan. He olivat uuvuksissa takaa-ajamisesta. 5 Ja hän sanoi Sukkotin miehille: "Antakaa joitakin leipäkakkuja väelle, joka seuraa minua, sillä he ovat uuvuksissa; minä olen ajamassa takaa midianilaisten kuninkaita Sebahia ja Salmunnaa". 6 Mutta Sukkotin päämiehet sanoivat: "Onko sinulla sitten jo Sebahin ja Salmunnan nyrkki kädessäsi, että me antaisimme leipää sinun sotajoukollesi?" 7 Gideon vastasi: "Hyvä! Kun Herra antaa Sebahin ja Salmunnan minun käsiini, puin minä teidän lihanne rikki erämaan orjantappuroilla ja orjanruoskilla." 8 Ja hän nousi sieltä Penueliin ja puhui heille samalla tavalla. Ja Penuelin miehet vastasivat hänelle samoin, kuin Sukkotin miehet olivat vastanneet. 9 Niin hän sanoi myös Penuelin miehille: "Jahka palaan voittajana, kukistan minä tämän tornin".

10 Mutta Sebah ja Salmunna olivat Karkorissa ja heidän joukkonsa heidän kanssansa, noin viisitoista tuhatta miestä, kaikki, mitä oli jäljellä Idän miesten koko joukosta; kaatunut oli sata kaksikymmentä tuhatta miekkamiestä. 11 *4. Moos. 32:35; 4. Moos. 32:42Ja Gideon kulki teltoissa-eläjien tietä Noobahin ja Jogbehan itäpuolitse ja voitti joukon, kun se oli huoletonna leirissään. 12 Ja Sebah ja Salmunna pakenivat, mutta hän ajoi heitä takaa; ja hän otti molemmat midianilaisten kuninkaat, Sebahin ja Salmunnan, vangiksi, saatettuaan koko leirin pakokauhun valtaan.

13 Ja Gideon, Jooaan poika, palasi taistelusta, Hereksen solalta. 14 Ja hän otti kiinni erään nuorukaisen, joka oli Sukkotin miehiä, ja kyseli häneltä, ja tämä kirjoitti hänelle Sukkotin päämiehet ja vanhimmat, seitsemänkymmentä seitsemän miestä. 15 Kun hän sitten tuli Sukkotin miesten luo, sanoi hän: "Tässä ovat nyt Sebah ja Salmunna, joilla te pilkkasitte minua sanoen: 'Onko sinulla sitten jo Sebahin ja Salmunnan nyrkki kädessäsi, että me antaisimme leipää sinun uupuneille miehillesi?'" 16 Ja hän otti kiinni kaupungin vanhimmat; ja hän otti erämaan orjantappuroita ja orjanruoskia ja antoi Sukkotin miesten maistaa niitä. 17 Ja hän kukisti Penuelin tornin ja surmasi kaupungin miehet. 18 Sitten hän sanoi Sebahille ja Salmunnalle: "Minkä näköisiä ne miehet olivat, jotka te tapoitte Taaborilla?" He vastasivat: "Ne olivat niinkuin sinä; jokainen oli varreltaan kuin kuninkaan poika". 19 Hän sanoi: "He olivat minun veljiäni, minun äitini poikia. Niin totta kuin Herra elää: jos te olisitte jättäneet heidät henkiin, en minä surmaisi teitä." 20 Ja hän sanoi Jeterille, esikoiselleen: "Nouse ja surmaa heidät". Mutta nuorukainen ei paljastanut miekkaansa, sillä hän pelkäsi, koska oli vielä nuori. 21 *Ps. 83:12Silloin sanoivat Sebah ja Salmunna: "Nouse sinä ja pistä meidät kuoliaaksi, sillä miehellä on miehen voima". Niin Gideon nousi ja surmasi Sebahin ja Salmunnan. Ja hän otti heidän kameliensa kaulasta puolikuukorut.

22 Niin Israelin miehet sanoivat Gideonille: "Hallitse sinä meitä, sekä sinä itse että sinun poikasi ja poikasi poika; sillä sinä olet vapauttanut meidät Midianin käsistä". 23 Mutta Gideon vastasi heille: "En minä hallitse teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä; Herra on teitä hallitseva". 24 Ja Gideon sanoi heille: "Yhtä minä pyydän teiltä: antakoon kukin minulle heiltä saaliiksi saamansa nenärenkaan". Heikäläisillä näet on kultaiset nenärenkaat, koska ovat ismaelilaisia. 25 Niin he vastasivat: "Annamme mielellämme". Ja he levittivät vaipan ja heittivät siihen kukin saaliiksi saamansa nenärenkaan. 26 Ja hänen pyytämänsä kultaiset nenärenkaat painoivat tuhat seitsemänsataa kultasekeliä, lukuunottamatta niitä puolikuukoruja, korvarenkaita ja purppuravaatteita, joita midianilaisten kuninkaat olivat kantaneet, ja heidän kameliensa kaulavitjoja. 27 *2. Moos. 28:4; 2. Moos. 28:6; 2. Moos. 28:28; Tuom. 17:5Ja Gideon valmisti niistä kasukan, jonka hän sijoitti kaupunkiinsa Ofraan, ja koko Israel kulki haureudessa siellä sen jäljessä. Ja se tuli ansaksi Gideonille ja hänen perheellensä.

28 *Tuom. 3:11Niin täytyi Midianin nöyrtyä israelilaisten edessä, eikä se enää nostanut päätänsä. Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta, niin kauan kuin Gideon eli.

29 Ja Jerubbaal, Jooaan poika, meni ja jäi asumaan taloonsa. 30 Ja Gideonilla oli seitsemänkymmentä poikaa, jotka olivat lähteneet hänen kupeistansa; sillä hänellä oli monta vaimoa. 31 Ja myös hänen sivuvaimonsa, joka hänellä oli Sikemissä, synnytti hänelle pojan, ja hän antoi tälle nimen Abimelek. 32 Ja Gideon, Jooaan poika, kuoli päästyään korkeaan ikään, ja hänet haudattiin isänsä Jooaan hautaan abieserilaisten Ofraan.

33 *Tuom. 2:11; Tuom. 9:4Mutta kun Gideon oli kuollut, niin israelilaiset lähtivät jälleen haureudessa kulkemaan baalien jäljessä ja ottivat Baal-Beritin*Nimi merkitsee: liiton Baal. jumalaksensa. 34 Eivätkä israelilaiset enää muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut heidät kaikkien heidän vihollistensa käsistä, jotka asuivat heidän ympärillään. 35 *Tuom. 9:5Eivät he myöskään tehneet Jerubbaalin, Gideonin, perheelle laupeutta kaiken sen hyvän tähden, mitä hän oli tehnyt Israelille.