Jó 9

Job répond, qu’il ne conteste que comme un innocent affligé.

1 Mais Job répondit, et dit : 2 Certainement je sais que cela est ainsi ; et comment l’homme mortel se justifierait-il devant le Dieu Fort ? 3 Si Dieu veut plaider avec lui, de mille articles il ne saurait lui répondre sur un seul. 4 Dieu est sage de coeur, et puissant en force. Qui est-ce qui s’est opposé à lui, et s’en est bien trouvé ? 5 Il transporte les montagnes, et quand il les renverse en sa fureur, elles n’en connaissent rien. 6 Il remue la terre de sa place, et ses piliers sont ébranlés. 7 Il parle au soleil, et le soleil ne se lève point ; et c’est lui qui tient les étoiles sous son cachet. 8 C’est lui seul qui étend les cieux ; qui marche sur les hauteurs de la mer ; 9 Qui a fait le chariot, et l’Orion, et la Poussinière, et les signes qui sont au fond du Midi ; 10 Qui fait des choses si grandes qu’on ne les peut sonder ; et tant de choses merveilleuses, qu’on ne les peut compter. 11 Voici, il passera près de moi, et je ne le verrai point ; et il repassera, et je ne l’apercevrai point. 12 Voilà, s’il ravit, qui le lui fera rendre ? et qui est-ce qui lui dira : Que fais-tu ? 13 Dieu ne retire point sa colère, et les hommes superbes qui viennent au secours, sont abattus sous lui. 14 Combien moins lui répondrais-je, moi et arrangerais-je mes paroles contre lui ? 15 Moi, je ne lui répondrai point, quand même je serais juste, mais je demanderai grâce à mon juge. 16 Si je l’invoque, et qu’il me réponde, encore ne croirai-je point qu’il ait écouté ma voix. 17 Car il m’a écrasé du milieu d’un tourbillon, et il a ajouté plaie sur plaie, sans que je l’aie mérité. 18 Il ne me permet point de reprendre haleine, mais il me remplit d’amertumes. 19 S’il est question de savoir qui est le plus fort ; voilà, il est fort ; et s’il est question d’aller en justice, qui est-ce qui m’y fera comparaître ? 20 Si je me justifie, ma propre bouche me condamnera ; si je me fais parfait, il me convaincra d’être coupable. 21 Quand je serais parfait, je ne me soucierais pas de vivre, je dédaignerais la vie. 22 Tout revient à un ; c’est pourquoi j’ai dit qu’il consume l’homme juste et le méchant. 23 Au moins si le fléau dont il frappe faisait mourir tout aussitôt ; mais il se rit de l’épreuve des innocents. 24 C’est par lui que la terre est livrée entre les mains du méchant ; c’est lui qui couvre la face des juges de la terre ; et si ce n’est pas lui, qui est-ce donc ? 25 Or mes jours ont été plus vite qu’un courrier ; ils s’en sont fuis, et n’ont point vu de bien. 26 Ils ont passé comme des barques de poste ; comme un aigle qui vole après la proie. 27 Si je dis : J’oublierai ma plainte, je renoncerai à ma colère, je me fortifierai ; 28 Je suis épouvanté de tous mes tourments. Je sais que tu ne me jugeras point innocent. 29 Je serai trouvé méchant ; pourquoi travaillerais-je en vain ? 30 Si je me lave dans de l’eau de neige, et que je nettoie mes mains dans la pureté, 31 Alors tu me plongeras dans un fossé, et mes vêtements m’auront en horreur. 32 Car il n’est pas comme moi un homme, pour que je lui réponde, et que nous allions ensemble en jugement. 33 Mais il n’y a personne qui prît connaissance de la cause qui serait entre nous, et qui mît la main sur nous deux. 34 Qu’il ôte donc sa verge de dessus moi, et que la frayeur que j’ai de lui ne me trouble plus. 35 Je parlerai, et je ne le craindrai point ; mais dans l’état où je suis je ne suis point à moi-même.

Jobin vastaus: Ihminen ei kykene puolustautumaan Kaikkivaltiasta vastaan; Job vakuuttaa olevansa viaton ja syyttää Jumalaa mielivallasta.

1 Job vastasi ja sanoi:

2 *Job 25:4; Ps. 143:2"Totisesti minä tiedän, että niin on;

kuinka voisi ihminen olla oikeassa

Jumalaa vastaan!

3 Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan,

ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.

4 Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan

kuka on niskoitellut häntä vastaan

ja jäänyt rankaisematta?

5 Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta,

hän kukistaa ne vihassansa;

6 hän järkyttää maan paikaltaan,

ja sen patsaat vapisevat;

7 hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse,

ja hän lukitsee tähdet sinetillään;

8 *Job 26:7; Ps. 104:2hän yksinänsä levittää taivaat

ja tallaa meren kuohun kukkuloita;

9 *Job 38:31; Aam. 5:8hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan,

Otavan ja eteläiset tähtitarhat;

10 *Job 5:9; Ps. 72:18; Ps. 86:10; Room. 11:33hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja,

ihmeitä ilman määrää.

11 Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe;

hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.

12 Katso, hän tempaa saaliinsa,

kuka voi häntä estää,

kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'

13 *Job 26:12Jumala ei taltu vihastansa;

hänen allensa vaipuivat Rahabin auttajat.

14 Minäkö sitten voisin vastata hänelle,

valita sanojani häntä vastaan?

15 Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi;

minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.

16 Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin,

en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,

17 hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa

ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,

18 joka ei anna minun vetää henkeäni,

vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.

19 Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo:

'Tässä olen!'

mutta jos oikeutta, niin:

'Kuka vetää minut tilille?'

20 Vaikka olisin oikeassa,

niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi;

vaikka olisin syytön,

niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.

21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni,

elämäni on minulle halpa.

22 *Saarn. 9:2; Mal. 3:14Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon:

hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.

23 Jos ruoska äkkiä surmaa,

niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.

24 Maa on jätetty jumalattoman valtaan,

hän peittää sen tuomarien kasvot —

ellei hän, kuka sitten?

25 Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin,

pakenevat onnea näkemättä,

26 ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet,

niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.

27 Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani,

muuttaa muotoni ja ilostua,

28 niin minä kauhistun kaikkia kipujani,

tiedän, ettet julista minua viattomaksi.

29 Syyllisenä täytyy minun olla;

miksi turhaan itseäni vaivaan?

30 *Jer. 2:22Jos vaikka lumessa peseytyisin

ja puhdistaisin käteni lipeällä,

31 silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan,

niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.

32 *Saarn. 6:10Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä,

voidakseni vastata hänelle

ja käydäksemme oikeutta keskenämme.

33 Ei ole meillä riidanratkaisijaa,

joka laskisi kätensä meidän molempien päälle

34 *Job 13:21ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni,

niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;

35 silloin minä puhuisin enkä häntä pelkäisi,

sillä ei ole mitään sellaista tunnollani."