1 Cantique d'Ethan, l'Ezrachite. Je chanterai toujours les bontés de l'Eternel; Ma bouche fera connaître à jamais ta fidélité.
2 Car je dis: La bonté a des fondements éternels; Tu établis ta fidélité dans les cieux.
3 J'ai fait alliance avec mon élu; Voici ce que j'ai juré à David, mon serviteur:
4 J'affermirai ta postérité pour toujours, Et j'établirai ton trône à perpétuité. Pause.
5 Les cieux célèbrent tes merveilles, ô Eternel! Et ta fidélité dans l'assemblée des saints.
6 Car qui, dans le ciel, peut se comparer à l'Eternel? Qui est semblable à toi parmi les fils de Dieu?
7 Dieu est terrible dans la grande assemblée des saints, Il est redoutable pour tous ceux qui l'entourent.
8 Eternel, Dieu des armées! qui est comme toi puissant, ô Eternel? Ta fidélité t'environne.
9 Tu domptes l'orgueil de la mer; Quand ses flots se soulèvent, tu les apaises.
10 Tu écrasas l'Egypte comme un cadavre, Tu dispersas tes ennemis par la puissance de ton bras.
11 C'est à toi qu'appartiennent les cieux et la terre, C'est toi qui as fondé le monde et ce qu'il renferme.
12 Tu as créé le nord et le midi; Le Thabor et l'Hermon se réjouissent à ton nom.
13 Ton bras est puissant, Ta main forte, ta droite élevée.
14 La justice et l'équité sont la base de ton trône. La bonté et la fidélité sont devant ta face.
15 Heureux le peuple qui connaît le son de la trompette; Il marche à la clarté de ta face, ô Eternel!
16 Il se réjouit sans cesse de ton nom, Et il se glorifie de ta justice.
17 Car tu es la gloire de sa puissance; C'est ta faveur qui relève notre force.
18 Car l'Eternel est notre bouclier, Le Saint d'Israël est notre roi.
19 Alors tu parlas dans une vision à ton bien-aimé, Et tu dis: J'ai prêté mon secours à un héros, J'ai élevé du milieu du peuple un jeune homme;
20 J'ai trouvé David, mon serviteur, Je l'ai oint de mon huile sainte.
21 Ma main le soutiendra, Et mon bras le fortifiera.
22 L'ennemi ne le surprendra pas, Et le méchant ne l'opprimera point;
23 J'écraserai devant lui ses adversaires, Et je frapperai ceux qui le haïssent.
24 Ma fidélité et ma bonté seront avec lui, Et sa force s'élèvera par mon nom.
25 Je mettrai sa main sur la mer, Et sa droite sur les fleuves.
26 Lui, il m'invoquera: Tu es mon père, Mon Dieu et le rocher de mon salut!
27 Et moi, je ferai de lui le premier-né, Le plus élevé des rois de la terre.
28 Je lui conserverai toujours ma bonté, Et mon alliance lui sera fidèle;
29 Je rendrai sa postérité éternelle, Et son trône comme les jours des cieux.
30 Si ses fils abandonnent ma loi Et ne marchent pas selon ses ordonnances,
31 S'ils violent mes préceptes Et n'observent pas mes commandements,
32 Je punirai de la verge leurs transgressions, Et par des coups leurs iniquités;
33 Mais je ne lui retirerai point ma bonté Et je ne trahirai pas ma fidélité,
34 Je ne violerai point mon alliance Et je ne changerai pas ce qui est sorti de mes lèvres.
35 J'ai juré une fois par ma sainteté: Mentirai-je à David?
36 Sa postérité subsistera toujours; Son trône sera devant moi comme le soleil,
37 Comme la lune il aura une éternelle durée. Le témoin qui est dans le ciel est fidèle. Pause.
38 Et pourtant, tu as rejeté, tu as repoussé! Tu t'es irrité contre ton oint!
39 Tu as dédaigné l'alliance avec ton serviteur; Tu as abattu, profané sa couronne.
40 Tu as détruit toutes ses murailles, Tu as mis en ruines ses forteresses.
41 Tous les passants le dépouillent; Il est un objet d'opprobre pour ses voisins.
42 Tu as élevé la droite de ses adversaires, Tu as réjoui tous ses ennemis;
43 Tu as fait reculer le tranchant de son glaive, Et tu ne l'as pas soutenu dans le combat.
44 Tu as mis un terme à sa splendeur, Et tu as jeté son trône à terre;
45 Tu as abrégé les jours de sa jeunesse, Tu l'as couvert de honte. Pause.
46 Jusques à quand, Eternel! te cacheras-tu sans cesse, Et ta fureur s'embrasera-t-elle comme le feu?
47 Rappelle-toi ce qu'est la durée de ma vie, Et pour quel néant tu as créé tous les fils de l'homme.
48 Y a-t-il un homme qui puisse vivre et ne pas voir la mort, Qui puisse sauver son âme du séjour des morts? Pause.
49 Où sont, Seigneur! tes bontés premières, Que tu juras à David dans ta fidélité?
50 Souviens-toi, Seigneur! de l'opprobre de tes serviteurs, Souviens-toi que je porte en mon sein tous les peuples nombreux;
51 Souviens-toi des outrages de tes ennemis, ô Eternel! De leurs outrages contre les pas de ton oint.
52 Béni soit à jamais l'Eternel! Amen! Amen!
1 Esrahilaisen Eetanin mietevirsi. (H89:2) Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.
2 (H89:3) Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. -
5 (H89:6) Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.
6 (H89:7) Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?
7 (H89:8) Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.
8 (H89:9) Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.
9 (H89:10) Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.
10 (H89:11) Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.
11 (H89:12) Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.
12 (H89:13) Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.
13 (H89:14) Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.
14 (H89:15) Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.
15 (H89:16) Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!
16 (H89:17) He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.
17 (H89:18) Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.
18 (H89:19) Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.
20 (H89:21) minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.
21 (H89:22) Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.
22 (H89:23) Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;
23 (H89:24) vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.
24 (H89:25) Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.
25 (H89:26) Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.
26 (H89:27) Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio'.
27 (H89:28) Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.
28 (H89:29) Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.
29 (H89:30) Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.
30 (H89:31) Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,
31 (H89:32) jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,
32 (H89:33) niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;
33 (H89:34) mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.
34 (H89:35) En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.
35 (H89:36) Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:
36 (H89:37) 'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,
38 (H89:39) Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.
39 (H89:40) Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.
40 (H89:41) Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.
41 (H89:42) Kaikki tien kulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.
42 (H89:43) Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.
43 (H89:44) Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.
44 (H89:45) Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.
45 (H89:46) Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. Sela.
46 (H89:47) Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?
47 (H89:48) Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.
48 (H89:49) Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela.
49 (H89:50) Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?
50 (H89:51) Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,
51 (H89:52) kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.
52 (H89:53) Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.