1 Excelentíssimo Teófilo:Escreveram-se já várias narrativas sobre Cristo,

2 em que se usaram relatos que nos foram feitos pelos que viram o que aconteceu desde o início e que se tornaram mensageiros da boa nova de Deus.

3 Pareceu-me, contudo, que seria bom ordenar todos esses relatos, dos mais antigos aos mais recentes, e, após um exame completo, dar-te este resumo desses factos que aconteceram no nosso meio,

4 para fortalecer a tua confiança na verdade de tudo o que te foi ensinado.

5 No tempo em que Herodes era rei da Judeia, viveu um sacerdote judaico chamado Zacarias, o qual pertencia ao turno de Abias no serviço do templo. Tal como ele próprio, também sua mulher Isabel pertencia à tribo sacerdotal, sendo descendente de Arão. Zacarias e Isabel eram crentes, cuidadosos em observar todas as leis e preceitos de Deus. Sucedia que não tinham filhos, pois Isabel era estéril e ambos já eram muito velhos.

8 Certo dia, encontrando-se Zacarias ocupado no seu cargo no templo, porque naquela semana era o turno dele que estava de serviço, coube-lhe por sorteio entrar no santuário interior e queimar incenso diante do Senhor. Entretanto, grande multidão orava lá fora no pátio do templo, como sempre se fazia na altura do culto em que se queimava o incenso.

11 Achava-se Zacarias no santuário quando, de súbito, apareceu um anjo de pé à direita do altar do incenso! Zacarias ficou perturbado e cheio de medo,

13 mas o anjo disse-lhe:Não receies, Zacarias, porque vim dizer-te que Deus ouviu as tuas orações e que tua mulher Isabel vai dar à luz um filho teu, ao qual porás o nome de João!

14 O seu nascimento dar-vos-á grande prazer e contentamento, e muitos se alegrarão convosco,

15 pois ele será grande diante do Senhor. Nunca deverá beber vinho ou bebida alcoólica, e será cheio do Espírito Santo antes mesmo do seu nascimento.

16 Convencerá muitos judeus a voltarem-se para o Senhor seu Deus.

17 Será um homem forte de espírito e dotado de grande poder, tal como o profeta Elias, preparando o povo para receber o Senhor. Porá o coração dos pais de acordo com o dos filhos, e mudará as mentes desobedientes para que respeitem e obedeçam a Deus.

18 Zacarias disse ao anjo: Como posso saber que isso vai acontecer? Já sou velho, e também minha mulher é de idade bastante avançada.

19 Então o anjo disse: Eu sou Gabriel! O meu lugar é na própria presença de Deus. Foi ele quem me mandou trazer-te esta boa notícia! Mas, como não creste no que te disse, ficarás mudo e não poderás falar até que a criança nasça. E as minhas palavras irão cumprir-se no seu devido tempo.

21 Entretanto, o povo esperava que Zacarias aparecesse e admirava-se por se demorar tanto. Quando finalmente saiu, não conseguia falar, e perceberam pelos seus gestos que devia ter tido qualquer visão no templo. Zacarias ali ficou durante os dias que lhe restavam de serviço e depois voltou para casa.

24 Passado pouco tempo, sua mulher Isabel ficou grávida e viveu recolhida durante cinco meses. Como o Senhor é bom, exclamava, livrando-me assim da tristeza de não ter filhos!

26 Passados seis meses, Deus mandou o anjo Gabriel a Nazaré, uma localidade da Galileia, a uma virgem, Maria, prometida em casamento a um homem chamado José, descendente do rei David. Gabriel apareceu-lhe e disse: Eu te saúdo, mulher favorecida! O Senhor está contigo!

29 Confusa e perturbada, Maria perguntava a si própria o que quereria o anjo dizer com aquelas palavras.

30 Não tenhas medo, Maria, continuou o anjo, porque Deus vai dar-te uma bênção maravilhosa! Muito em breve ficarás grávida e terás um menino, a quem chamarás Jesus. Será grande - será chamado Filho do Altíssimo. O Senhor Deus lhe dará o trono do seu antepassado, o rei David. Governará sobre a descendência de Israel para sempre. O seu reino jamais terá fim!

34 Maria, então, perguntou ao anjo: Mas como posso ter um filho se sou virgem?

35 O anjo respondeu: O Espírito Santo virá sobre ti, e o poder do Deus altíssimo cobrir-te-á como uma sombra; por isso, o menino que de ti vai nascer será santo, e será chamado o Filho de Deus. Além disso, também há seis meses Isabel, a tua parente, que toda a gente considerava estéril, ficou grávida, apesar da sua velhice! Porque nada é impossível para Deus.

38 E Maria respondeu: Dependo só do Senhor. Que se faça em mim segundo o que disseste. Que aconteça comigo tudo o que disseste. Então o anjo desapareceu.

39 Alguns dias mais tarde, Maria foi apressadamente às terras montanhosas da Judeia, à vila onde Zacarias morava, para visitar Isabel. Quando Maria saudou a prima, o menino de Isabel saltou no seu ventre, e Isabel ficou cheia do Espírito Santo.

42 Com grande contentamento, Isabel exclamou, dirigindo-se a Maria: Bendita és tu entre as mulheres, e bendito é o filho que estás a gerar.

43 Grande honra é esta, a de ser visitada pela mãe do meu Senhor! Quando me deste a tua saudação, no momento em que ouvi a tua voz, o menino saltou de alegria dentro de mim! És feliz por teres crido que Deus cumpriria as coisas que te foram ditas.

56 Maria ficou com Isabel cerca de três meses e depois voltou para casa.

57 Entretanto, o período de espera de Isabel chegou ao seu termo, e veio a hora da criança nascer. Era um menino. A notícia de como o Senhor tinha sido bondoso para ela espalhou-se rapidamente entre vizinhos e parentes, e todos se alegraram com ela.

59 Oito dias depois de nascer, parentes e amigos vieram para a cerimónia da circuncisão . Todos julgavam que a criança se chamaria Zacarias, como o pai.

60 Mas Isabel disse: Não, ele vai chamar-se João!

61 E exclamaram: João? Em toda a tua família não há ninguém que se chame assim.

62 Então perguntaram por gestos ao pai da criança como iria ela chamar-se.

63 Ele pediu por sinais uma pequena placa e, com grande espanto de todos, escreveu, O nome dele é João.

64 E logo Zacarias conseguiu falar de novo, começando a louvar Deus.

65 O pasmo espalhou-se por toda a vizinhança e a notícia do sucedido correu pelos montes da Judeia.

66 Todos quantos ouviam falar no caso pensavam demoradamente e perguntavam: Quem virá a ser este menino no futuro? Porque, de facto, a mão do Senhor está sobre ele de maneira muito especial.

67 Então seu pai, Zacarias, cheio do Espírito Santo, falou em nome de Deus:

80 O menino ia crescendo e o seu espírito amadurecia; mais tarde vivia no deserto, até que começou com o seu trabalho público em Israel.

1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,

2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,

3 niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,

4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.

5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.

6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.

7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.

8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,

9 että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.

10 Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.

11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.

12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.

14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.

15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.

16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.

21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.

22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.

23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.

24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:

26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.

29 Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.

31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.

32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,

36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;

39 Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin

40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.

41 Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.

43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?

44 Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.

47 ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani;

48 sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.

49 Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä,

50 ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.

51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.

52 Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.

53 Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.

54 Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin, muistaaksensa laupeuttaan

56 Ja Maria oli hänen tykönänsä noin kolme kuukautta ja palasi jälleen kotiinsa.

57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan.

58 Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa.

59 Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias.

62 Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi.

64 Ja kohta hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa.

65 Ja tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista;

67 Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen:

69 ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta

70 -niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta-

71 pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat,

72 tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,

73 sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme;

74 suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä

75 pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.

76 Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään,

77 antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa,

78 meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta,

80 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.