1 Eis que o dia do Senhor está a chegar! Nesse dia, o Senhor juntará as nações para combaterem Jerusalém. A cidade será tomada, as casas saqueadas, o despojo repartido e as mulheres violadas. Metade da população será levada como escravos; a outra metade será deixada no que ficar em pé da cidade.

3 Então o Senhor sairá armado para a batalha para combater contra essas nações.

4 No dia em que os seus pés poisarem sobre o Monte das Oliveiras, a oriente de Jerusalém, esse monte fender-se-á em dois, formando-se um largo vale no meio, correndo de leste para oeste, porque uma metade do monte afastar-se-á para o norte e a outra para o sul.

5 Vocês escaparão através desse vale, pois que atingirá o portão da cidade. Sim, escaparão tal como o fez o vosso povo, há muitos séculos atrás, aquando do terramoto nos dias de Uzias, rei de Judá, e o Senhor meu Deus virá, assim como todos os santos e os anjos com ele.

6 Nesse dia não haverá luz, nem frio, nem gelo

7 Só o Senhor sabe como é isso! Não haverá dia e noite, como normalmente - chegada a hora da noite, ainda será dia

8 Águas vivas correrão de Jerusalém, metade para o Mar Morto e metade para o Mar Mediterrâneo, correndo continuamente, tanto de Inverno como de Verão.

9 O Senhor será rei em toda a Terra. Haverá um só Senhor - só o seu nome será adorado

10 Toda a terra, desde Geba (na fronteira norte de Judá) até Rimom (na fronteira sul), tudo será uma vasta campina; Jerusalém será exaltada, cobrindo toda a área desde a porta de Benjamim, até ao sítio da velha entrada, e daí até à porta da Esquina; desde a torre de Hananel até aos lagares do rei. Jerusalém será habitada, em segurança, finalmente; e nunca mais será amaldiçoada nem destruída.

12 O Senhor mandará pragas contra os povos que combateram Jerusalém. Tornar-se-ão como esqueletos ambulantes, sem vestígios de carne; os olhos encovados dentro do que não é mais uma caveira; a língua apodrecida dentro da boca.

13 Serão cativos de pânico; o Senhor lançará o terror nos seus corações; combaterão uns contra os outros, numa luta corpo a corpo.

14 Todo Judá combaterá em Jerusalém. A riqueza de todas as nações vizinhas será confiscada - grandes quantidades de ouro e de ricas peças de roupa.

15 (Esta mesma praga ferirá também os cavalos, os machos, os camelos, os burros, e todos os outros animais no campo inimigo.)

16 Por fim, os que sobreviverem da praga irão a Jerusalém, cada ano, para prestar culto ao rei, o Senhor dos exércitos celestiais, para celebrar a festa dos tabernáculos.

17 E toda a nação, em qualquer parte do mundo, que recusar vir a Jerusalém para adorar o rei, o Senhor dos exércitos celestiais não beneficiará de chuva

18 Se o povo do Egipto se recusar a subir, Deus puni-lo-á com alguma outra praga./

19 Será assim que o Egipto e todas as outras nações serão castigadas se recusarem vir adorar.

20 Nesse tempo, as campainhas dos cavalos terão escritas estas palavras: Propriedade santa do Senhor. As panelas do templo de Deus serão tão consagrados como as taças de serviço do altar.

21 Com efeito, todos os recipientes em Jerusalém e em Judá serão consagrados ao Senhor dos exércitos celestiais; todos os que se apresentarem para o culto de adoração poderão usar qualquer deles livremente, para preparar os seus sacrifícios. Não haverá mais comerciantes exploradores no templo do Senhor dos exércitos celestiais!

1 Katso, Herran päivä on tuleva, ja sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi.

2 Minä kokoan kaikki pakanat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan, talot ryöstetään, naiset raiskataan, ja puoli kaupunkia lähtee pakkosiirtolaisuuteen, mutta jäljelle jäävää kansaa ei hävitetä kaupungista.

3 Ja Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan, niinkuin sotimispäivänänsä, taistelun päivänä.

4 Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin suureksi laaksoksi: toinen puoli mäkeä siirtyy pohjoiseen ja toinen puoli etelään päin.

5 Ja te pakenette minun mäkieni väliseen laaksoon, sillä mäkien välinen laakso on ulottuva Asaliin asti. Te pakenette, niinkuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani, tulee; kaikki pyhät sinun kanssasi.

6 Sinä päivänä ei ole valoa: loistavat tähdet sammuvat.

7 Se on oleva yhtämittaista päivää-Herralle on se tunnettu-ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata.

8 Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja talvet.

9 Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi.

10 Koko maa muuttuu tasaiseksi kuin Aromaa Gebasta Rimmoniin asti, Jerusalemin eteläpuolelle. Ja tämä on oleva korkea ja oleva asuttu, paikallansa, Benjaminin portista entisen portin sijaan asti, Kulmaporttiin ja Hananelin-torniin asti, kuninkaan viinikuurniin asti.

11 He asuvat siellä, eikä vihitä sitä enää tuhon omaksi, ja Jerusalem on oleva asuttu, oleva turvassa.

12 Ja tämä on oleva vitsaus, jolla Herra rankaisee niitä kansoja, jotka sotivat Jerusalemia vastaan: hän mädättää siltä kansalta lihan, kun se vielä seisoo jaloillaan, sen silmät mätänevät kuopissansa, ja sen kieli mätänee sen suussa.

13 Sinä päivänä on tuleva Herralta suuri hämminki heidän sekaansa, niin että he käyvät kiinni toinen toisensa käteen ja toisen käsi kohoaa toisen kättä vastaan.

14 Myös Juuda on sotiva Jerusalemissa, ja kaikkien pakanakansojen rikkaudet kootaan joka taholta: kullat ja hopeat ja ylen paljon vaatteita.

15 Samoin on vitsaus kohtaava hevosia ja muuleja ja kameleja ja aaseja ja kaikkea karjaa, mitä niissä leireissä on-samankaltainen vitsaus.

16 Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.

17 Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta.

18 Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.

19 Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka, jotka eivät käy sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.

21 Ja jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki uhraajat tulevat ja ottavat niitä ja keittävät niissä. Eikä ole enää sinä päivänä yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin temppelissä.