1 Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi:

2 -- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa.

3 Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta?

4 Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan.

5 Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta,

6 niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on,

7 ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan.

8 Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.

9 Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.

10 Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä.

11 Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta?

12 Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.

13 Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo.

14 Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta:

15 seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa.

16 Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,

17 jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin.

19 Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu.

20 Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan.

21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!

22 Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.

1 Then answered Bildad the Shuhite, and said,

2 How long wilt thou speak these things?

And how long shall the words of thy mouth be like a mighty wind?

3 Doth God pervert justice?

Or doth the Almighty pervert righteousness?

4 If thy children have sinned against him,

And he hath delivered them into the hand of their transgression;

5 If thou wouldest seek diligently unto God,

And make thy supplication to the Almighty;

6 If thou wert pure and upright:

Surely now he would awake for thee,

And make the habitation of thy righteousness prosperous.

7 And though thy beginning was small,

Yet thy latter end would greatly increase.

8 For inquire, I pray thee, of the former age,

And apply thyself to that which their fathers have searched out

9 (For we are but of yesterday, and know nothing,

Because our days upon earth are a shadow);

10 Shall not they teach thee, and tell thee,

And utter words out of their heart?

11 Can the rush grow up without mire?

Can the flag grow without water?

12 Whilst it is yet in its greenness, and not cut down,

It withereth before any other herb.

13 So are the paths of all that forget God;

And the hope of the godless man shall perish:

14 Whose confidence shall break in sunder,

And whose trust is a spider’s web.

15 He shall lean upon his house, but it shall not stand:

He shall hold fast thereby, but it shall not endure.

16 He is green before the sun,

And his shoots go forth over his garden.

17 His roots are wrapped about the stone-heap,

He beholdeth the place of stones.

18 If he be destroyed from his place,

Then it shall deny him, saying, I have not seen thee.

19 Behold, this is the joy of his way;

And out of the earth shall others spring.

20 Behold, God will not cast away a perfect man,

Neither will he uphold the evil-doers.

21 He will yet fill thy mouth with laughter,

And thy lips with shouting.

22 They that hate thee shall be clothed with shame;

And the tent of the wicked shall be no more.