1 Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria, tyhmä se, joka nuhteita vihaa.
2 Hyvä ihminen on Herralle mieleen, mutta juonittelijan hän tuomitsee.
3 Vääryyden varassa ei kukaan kestä, mutta vanhurskas on vankasti juurillaan.
4 Kunnon vaimo on miehensä kruunu, kunnoton on kuin hivuttava tauti.
5 Hurskaiden aikeet ovat puhtaat, jumalattomilla on vilppi mielessä.
6 Väärämielisen sanat ovat tappava loukku, oikeamielisen puhe on pelastukseksi.
7 Jumalaton kaatuu, eikä mitään jää, mutta vanhurskaiden suku säilyy.
8 Mitä viisaampi, sitä kiitetympi, tyhmyri kerää vain halveksuntaa.
9 Parempi elää vaatimattomasti ja palvelijatta kuin leveästi mutta leivättä.
10 Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet, jumalaton ei sääliä tunne.
11 Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy, mieletön se, joka tavoittelee tyhjää.
12 Jumalaton tavoittelee pahojen saalista, vanhurskas pysyy juurillaan.
13 Joka pahoja puhuu, kaatuu omaan ansaansa, vanhurskas selviää ahdingosta.
14 Puheistaan ihminen palkitaan, teot kiertyvät tekijänsä eteen.
15 Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee.
16 Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.
17 Oikeutta auttaa, joka totta puhuu, valehtelija on vääryyden asialla.
18 Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.
19 Totuuden sanat kestävät iäti, valheen sanat vain tuokion.
20 Itsensä pettää, joka pahoja hautoo, iloita saa, joka hyviä neuvoja antaa.
21 Hurskas on turvassa kaikelta pahalta, jumalaton suistuu onnettomuuksiin.
22 Petollista puhetta Herra ei siedä, sanansa pitävä on hänelle mieleen.
23 Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä.
24 Ahkera päätyy päälliköksi, laiskuri toisten käskettäväksi.
25 Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen ilahduttaa.
26 Hurskas pysyy kaukana pahasta, jumalattomien tie vie harhaan.
27 Veltto pyyntimies ei tavoita saalista, ahkeralle kertyy rikkauksia.
28 Vanhurskauden polku vie elämään, mutta monet kulkevat kuoleman tietä.
1 Quem ama a correção, ama o conhecimento; Mas aquele que aborrece a repreensão, é estúpido.
2 O homem de bem alcançará de Jeová o favor, Mas o homem de desígnios perversos será condenado por ele.
3 O homem não se estabelecerá pela perversidade, Mas a raiz dos justos jamais será abalada.
4 A mulher virtuosa é a coroa de seu marido; Mas a que causa vergonha, é como apodrecimento nos seus ossos.
5 Os pensamentos dos retos são justos, Mas os conselhos dos perversos são engano.
6 As palavras dos perversos são emboscadas para derramar sangue, Mas a boca dos retos é um livramento.
7 Os perversos são derrubados e deixam de existir, Mas a casa dos justos permanecerá.
8 Segundo a sua inteligência será louvado o homem; Mas aquele que é de coração perverso, será desprezado.
9 Melhor é aquele que é estimado em pouco e tem servo, Do que quem se engrandece a si mesmo, e tem falta de pão.
10 O justo atende pela vida dos seus animais, Mas as entranhas dos perversos são cruéis.
11 Aquele que lavra a sua terra, será farto de pão; Mas o que se entrega ao ócio, é falto de entendimento.
12 O perverso deseja a rede dos maus, Mas a raiz dos justos dá fruto.
13 Pela transgressão dos lábios se enlaça o mau, Mas o justo escapará da angústia.
14 Pelo fruto da sua boca o homem se fartará de bem; E o que fazem as suas mãos, isso se lhes retribuirá.
15 O caminho do insensato é direito aos seus olhos; Mas quem é sábio, ouve conselhos.
16 A vexação do insensato, logo se revela; Mas o homem prudente encobre a afronta.
17 Quem profere a verdade manifesta a justiça, Mas a testemunha falsa, o engano.
18 Quem fala levianamente fere como espada, Mas a língua dos sábios produz a cura.
19 O lábio de verdade permanece para sempre, Mas o lábio de mentira, só um momento.
20 Engano há no coração dos que maquinam o mal, Mas há gozo para os que aconselham a paz.
21 Nenhuma desgraça acontecerá ao justo, Mas os perversos estarão cheios de males.
22 Os lábios mentirosos são abominação a Jeová; Mas os que falam a verdade são seu prazer.
23 O homem prudente encobre o conhecimento, Mas o coração dos tolos proclama a estultícia.
24 A mão dos diligentes dominará; Mas a que é remissa será sujeita a trabalhos forçados.
25 A ansiedade no coração do homem o abate, Mas uma boa palavra o alegra.
26 O justo serve de guia para o seu vizinho, Mas o caminho dos perversos os faz errar.
27 O preguiçoso não assa a sua caça, Mas a fazenda preciosa dos homens é para o diligente.
28 A vida está na vereda da justiça, E no seu caminho não há morte.