1 Kuin kastelupuro on Herran kädessä kuninkaan sydän, hän ohjaa sen minne tahtoo.
2 Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee sydämet.
3 Noudata oikeutta ja vanhurskautta, se on Herralle enemmän kuin teurasuhri.
4 Ylpeät silmät, pöyhkeä sydän -- jumalattoman lyhdyt synnin tiellä.
5 Uutteruus ja harkinta tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen.
6 Joka kokoaa omaisuutta valheen keinoin, se tuulta tavoittaa ja tuhonsa löytää.
7 Omaan pahuuteensa jumalaton kaatuu, kun hän hylkää sen, mikä on oikein.
8 Syyllisen tie on mutkainen, kunnon ihminen on teoissaan suora.
9 Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa.
10 Jumalaton himoitsee pahaa, lähimpiäänkään hän ei säästä.
11 Rankaise rehentelijää, se on kokemattomille opiksi, opeta viisasta, ja hänen tietonsa kasvaa.
12 Oikein tekee oikeamielinen jumalattomille, hän syöksee tuhoon koko joukkion.
13 Joka sulkee korvansa köyhän pyynnöltä, joutuu itse pyytämään saamatta vastausta.
14 Salaa annettu lahja lepyttää vihan, poveen kätketty lahjus kiivaankin kiukun.
15 Oikea teko on oikeamielisen ilo mutta väärämielisen kauhistus.
16 Joka eksyy ymmärryksen tieltä, päätyy lopulta varjojen maahan.
17 Ilonpitäjää odottavat ankeat ajat, juomari ja syömäri ei rikastu.
18 Jumalattoman ja hurskaan osat vaihtuvat: petollinen joutuu uskollisen lunnaaksi.
19 Parempi asua autiomaassa kuin pahansisuisen vaimon kanssa.
20 Viisaalla on varastossa kalleuksia ja herkkuja, tyhmä panee kaiken menemään.
21 Joka pyrkii oikeuteen ja laupeuteen, saa elämän, kunnian ja vanhurskauden.
22 Viisas mies valtaa vahvankin kaupungin ja repii sen muurit ja varustukset.
23 Joka suutaan ja kieltään varoo, varjelee itsensä ahdingoilta.
24 Rehentelijä saa herjaajan nimen, hänen röyhkeydellään ei ole mittaa eikä määrää.
25 Omiin mielitekoihinsa laiska kuolee, kun kädet kieltäytyvät työnteosta.
26 Ahne on aina ottamassa, vanhurskas antaa, ei kitsastele.
27 Jumalattoman uhrilahja on iljettävä, vielä iljettävämpi, jos hän hautoo pahaa.
28 Väärän todistajan käy huonosti, tarkkaa todistajaa kuunnellaan aina.
29 Jumalaton katsoo uhmakkaasti, vilpitön kulkee vakaasti tietään.
30 Ei auta viisaus Herran edessä, ei ymmärrys, ei ihmisen harkinta.
31 Itse valjastat hevosesi taisteluun, mutta voitto on Herran kädessä.
1 Como correntes de água é o coração do rei na mão de Jeová, Ele o inclina para onde quiser.
2 Todo o caminho do homem parece direito aos seus olhos, Mas Jeová pesa os corações.
3 Fazer justiça e juízo É mais aceitável a Jeová do que oferecer-lhe sacrifícios.
4 O olhar altivo, e o coração soberbo, Esta lâmpada dos perversos, é pecado.
5 Os planos do diligente conduzem à abundância, Mas todo o precipitado apressa-se para a penúria.
6 A aquisição de tesouros por meio de uma língua mentirosa É uma vaidade fugitiva; os que os buscam, buscam a morte.
7 A violência dos perversos os arrebatará, Porque recusam fazer o que é justo.
8 Tortuoso é o caminho daquele que é carregado de vícios; Mas quanto ao puro, a sua conduta é reta.
9 Melhor é morar no canto do eirado, Do que com a mulher de contendas numa casa espaçosa.
10 A alma do perverso deseja o mal, O seu vizinho não acha graça aos seus olhos.
11 Quando o escarnecedor for punido, o simples torna-se sábio; E quando o sábio for instruído, cresce na ciência.
12 O justo considera a casa do perverso, Precipita os perversos na ruína.
13 Aquele que tapa os seus ouvidos ao clamor do pobre, Também clamará, e não será ouvido.
14 A dádiva que se dá em segredo desvia a ira, E o presente posto no seio, a grande indignação.
15 O fazer justiça é para o justo alegria, Mas é destruição para os que obram iniqüidade.
16 O homem que se afasta do caminho do entendimento, Repousará na congregação dos mortos.
17 Quem ama os prazeres, empobrecerá; Quem ama o vinho e o azeite, não enriquecerá.
18 O perverso serve de resgate para o justo, E o prevaricador é entregue em lugar do reto.
19 Melhor é habitar numa terra erma Do que com a mulher rixosa e iracunda.
20 Há tesouros preciosos e azeite na casa do sábio, Mas o homem insensato os devora.
21 Aquele que segue a justiça e a benignidade, Acha a vida, a justiça e a honra.
22 O sábio escala a cidade dos valentes, E derruba a fortaleza em que ela confia.
23 Quem guarda a sua boca e a sua língua, Guarda das angústias a sua alma.
24 Escarnecedor é o nome do homem soberbo e arrogante, Daquele que procede com insolente orgulho.
25 O desejo do preguiçoso o mata, Porque as suas mãos recusam trabalhar.
26 Todo o dia ele passa a cobiçar, Mas o justo dá e não retém.
27 O sacrifício que os perversos oferecem, é abominação; Quanto mais oferecendo-o com intenção maligna!
28 A testemunha falsa perecerá; Mas o homem que ouve, falará sem ser contestado.
29 O homem perverso endurece o seu rosto; Mas quanto ao reto, ele considera os seus caminhos.
30 Não há sabedoria, nem entendimento, Nem conselho contra Jeová.
31 O cavalo prepara-se para o dia da batalha, Mas a Jeová pertence a vitória.