1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.
2 Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
3 Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.
4 Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.
5 Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.
6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.
7 Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.
8 Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.
9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.
10 Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.
12 Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.
13 Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!
14 Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.
15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.
16 Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.
17 Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.
18 Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
19 Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.
20 Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.
21 Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.
22 Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.
23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
24 Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.
25 Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.
26 Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.
27 Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
28 Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.
29 Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.
30 Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.
31 Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.
32 Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.
1 Ko nga whakatauki a Horomona. He tama whakaaro nui, ka koa te papa: tena he tama kuware, he utanga nui mo tona whaea.
2 Kahore he rawa o nga taonga o te kino: ma te tika ia te oranga ake i te mate.
3 E kore a Ihowa e tuku i te wairua o te tangata tika kia hemokai: ka pana atu ia e ia te hiahia o te hunga kino.
4 He rawakore te tukunga iho o te ringa ngehe: ma te ringa kakama ia ka hua te taonga.
5 He kohi raumati ta tama ngakau mahara: he whakama ia te rawa a tama moe ngahuru.
6 He manaaki kei te tumuaki o te tangata tika: he arita ia kei te waha o te tangata kino, taupoki ai.
7 Ka manaakitia te maharatanga ki te tangata tika; ka pirau ia te ingoa o te hunga kino.
8 He ngakau whakaaro, ka tahuritia te whakahau: he ngutu wairangi, ka hinga.
9 Ko te tangata haere tika, e haere ora ana: ko te tangata parori ke ona ara, ka mohiotia ia.
10 Ma te whakakini o te kanohi ka puta ai te pouri: ko te ngutu wairangi ia, ka hinga.
11 He puna ora te mangai o te tangata tika; tena ko te mangai o te hunga kino, ka taupokina tera e te mahi nanakia.
12 Ko to te mauahara he whakaoho i nga totohe; ko te aroha he hipoki i nga he katoa.
13 E kitea te whakaaro nui ki nga ngutu o te tangata matau; ko te rakau ia te mea mo te tuara o te ngakaukore.
14 Rongoa ai te hunga whakaaro nui i te matauranga: he whakangaromanga ia kei te hori tonu, te mangai o te wairangi.
15 Ko ona rawa te pa kaha o te tangata taonga: tena ko te hunga kore taonga, hei whakangaromanga to ratou rawakore.
16 Ko te mahi a te tangata tika e ahu ana ki te ora: ko nga hua o te kino ki te hara.
17 Kei te ara ki te ora te tangata e pupuri ana i te kupu ako; ko te tangata ia e kore e pai kia riria tona he, ka kotiti ke.
18 Ko te tangata e huna ana i te mauahara he ngutu teka: a he kuware te tangata e whakapuaki ana i te ngautuara.
19 E kore nga kupu maha e hapa i te kino; he mahara nui ia te tangata he ngutu kokopi nei ona.
20 He hiriwa pai rawa te arero o te tangata tika; ko te ngakau o te hunga kino, he hauwarea rawa.
21 He tokomaha e whangaia ana e nga ngutu o te tangata tika; ka mate ia te hunga kuware, he kore no te ngakau mahara.
22 Ka hua te taonga i ta Ihowa manaaki: kahore hoki e kinakitia e ia ki te pouri.
23 Hei takaro ma te wairangi te mahi he; ma te tangata matau ia ko te whakaaro nui.
24 Ko ta te tangata kino i wehi ai ka tae ano ki a ia; a, ko ta te hunga tika i hiahia ai, ka homai.
25 Pahure rawa ake te tukauati kua kore te hunga kino: tena ko te tangata tika he turanga pumau tera.
26 He winika ki nga niho, he paowa ki nga kanohi: koia ano te mangere ki ona kaiunga.
27 Ko te wehi ki a Ihowa e whakaroa ana i nga ra: ka whakapotoa mai ia nga tau o te hunga kino.
28 Tumanako atu te hunga tika, koa iho; tumanako atu te hunga kino, ngaro iho.
29 He kaha mo te tangata tika ta Ihowa ara; he whakangaromanga ia mo nga kaimahi i te kino.
30 E kore te tangata tika e whakangaueuetia a ake ake; e kore ia e nohoia e te hunga kino te whenua.
31 Ko te mangai o te tangata tika hua ana te whakaaro nui; ka tapahia ia te arero whanoke.
32 E mohio ana nga ngutu o te tangata tika ki nga mea ka manakohia; he whanoke ia e whakapuakina ana e te mangai o te hunga kino.