1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.

19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.

20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.

21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.

27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.

28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

1 He pai ke te rawakore e haere ana i runga i tona tapatahi, i te ngutu whanoke, i te whakaarokore.

2 Na ehara hoki i te mea pai kia kaua he matauranga mo te wairua; a, ko te tangata e hohoro ana ona waewae, ka hara.

3 E whakaparoritia ana te ara o te tangata e tona wairangi: e amuamu ana hoki tona ngakau ki a Ihowa.

4 Ma te rawa ka tokomaha atu ai nga hoa aroha: e wehea atu ana ia te rawakore i tona hoa aroha.

5 E kore te kaiwhakapae teka e whakaharakoretia; e kore hoki e mawhiti te tangata korero teka.

6 He tokomaha e whai kia manakohia e te tangata ringa mahora; he hoa aroha hoki nga tangata katoa no te tangata e homai mea ana.

7 E kino ana nga teina katoa o te rawakore ki a ia: na nui ke atu te mataratanga atu o ona hoa i a ia! Whai noa ana kupu i a ratou, heoi kua riro ratou.

8 Ko te tangata e mea ana ki te whakaaro nui mona, e aroha ana ki tona wairua ake: ko te tangata e pupuri ana i te matauranga, ka tutaki ki te pai.

9 E kore te kaiwhakapae teka e whakaharakoretia; ka huna hoki te tangata korero teka.

10 E kore e tau te noho rangatira ki te whakaarokore; he makere rawa te noho ko te pononga hei rangatira mo nga rangatira.

11 Ko te ngarahu tupato ka pupuri i tona riri; a hei whakakororia mona te whakarere noa iho i te he.

12 Ko te riri o te kingi rite tonu ki te hamama o te raiona; ko tana manako ia ano he tomairangi i runga i te tarutaru.

13 He aitua mo tona papa te tamaiti whakaarokore: a, ko nga ngangare a te wahine, me te maturuturu puputu tonu.

14 He whare, he taonga i tuku iho i nga matua: ko te hoa wahine mahara i a Ihowa.

15 Ma te mangere e mea kia moe i te moe reka; ka matekai hoki te wairua o te rora.

16 Ko te tangata e pupuri ana i te whakahau e pupuri ana i tona wairua: engari ko te tangata kore whakaaro ki ona ara ka mate.

17 Ko te tangata e ohaoha ana ki te rawakore e whakatarewa moni ana ki a Ihowa, a ka utua ki a ia tana mahi atawhai.

18 Pakia tau tama, i te mea kua whai manakohanga; kaua hoki tou ngakau e whai tonu i te whakangaromanga mona.

19 Ko te tangatariri nui mana e waha tona he: ki te whakaora hoki koe i a ia, ka waiho tonu tena hei mahi mau.

20 Whakarongo ki te kupu tohutohu, tahuri mai hoki ki te ako, kia whai whakaaro ai koe i tou mutunga iho.

21 He maha nga whakaaro i roto i te ngakau o te tangata; e tu tonu ana ia ta Ihowa tikanga.

22 Ko te hiahia o te tangata te aronga o tana atawhai: engari te rawakore i te tangata teka.

23 Ko te wehi ki a Ihowa te ara ki te ora: a, ko te tangata kei a ia tera, ka noho makona; e kore tetahi he e pa ki a ia.

24 E kuhua ana e te mangere tona ringa ki te rihi, e kore rawa nei e whakahokia e ia ki tona mangai.

25 Pakia te tangata whakahi, a ka tupato nga kuware: akona hoki te tangata mahara, a ka mohio ia ki te matauranga.

26 Ko te tangata e pahua ana i tona papa, e pei atu ana hoki i tona whaea, he tama ia e whakama ai, e ingoa kino ai hoki.

27 Kati, e taku tama, te whakarongo ki te ako hei mea kau e kotiti atu ai i nga kupu o te matauranga.

28 E whakahi ana te kaiwhakaatu he ki te whakawa; e horomia ana hoki te kino e te mangai o te hunga kino.

29 Kua rite he whakawa mo nga whakahi, he whiu mo te tuara o nga whakaarokore.