1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.

2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.

3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.

4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.

5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.

6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.

7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.

8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.

9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.

10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.

11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.

12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.

14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.

15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.

16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.

17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.

18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.

19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.

20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.

21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!

22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!

23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.

25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.

26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.

27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.

29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.

30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.

31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.

32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.

33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.

34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.

35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.

1 Ko ta te wahine whakaaro nui he hanga i tona whare; ko ta te wahine wairangi, ko ona ringa hei wahi iho.

2 Ko te tangata e haere ana i runga i tona tika, e wehi ana i a Ihowa; ko te tangata he parori ki ona ara e whakahawea ana ki i ia.

3 Kei te mangai o te wairangi he patu whakapehapeha; ma nga ngutu ia o te hunga whakaaro nui ratou ka ora ai.

4 Ki te kahore he kau, ka ma te takotoranga kai; ma te kaha ia o te kau ka nui ai nga hua.

5 E kore te kaiwhakaatu pono e teka; ka puaki ia te teka i te kaiwhakaatu teka.

6 E rapu ana te tangata whakahi i te whakaaro nui, heoi kahore e kitea e ia; ki te tangata matau ia he mama noa te matauranga.

7 Haere atu ki te aroaro o te kuware, ina kahore e kitea e koe he ngutu matau ona.

8 Ko te whakaaro nui o te tangata tupato, he matau ki tona ara; ko te wairangi o nga kuware, he tinihanga.

9 Ko ta nga wairangi he kata ki te he: na kei te hunga tika te whakaaro pai.

10 E mohio ana te ngakau ki tona ake mamae, e kore ano hoki tona koa e pikitia e te tangata ke.

11 Ka whakangaromia te whare o te hunga kino: ka tupu ia te teneti o te hunga tika.

12 He huarahi ano tera e tika ana ki ta te tangata titiro, ko tona mutunga ia ko nga huarahi ki te mate.

13 Ahakoa e kata ana, e mamae ana te ngakau; a, ko te mutunga o te koa, he pouri.

14 Ko te tangata i te ngakau tahuri ke, ka makona i ona ara ake: a ko te tangata pai ka makona i tana ake ano.

15 Ko ta te kuware he whakapono ki nga kupu katoa; tena ko te tangata tupato, ka ata titiro ki tana hikoi.

16 E wehi ana te tangata whakaaro nui, ka neke atu i te kino; ko te kuware ia ka whakahi, ka tohe.

17 Ko te tangata riri wawe ka mahi i te wairangi; ka kinongia ano hoki te tangata i nga rauhanga kino.

18 He wairangi te whakarerenga iho mo nga kuware; ko te tangata tupato ia ka karaunatia ki te matauranga.

19 E piko ana te hunga kino ki te aroaro o te hunga pai; a ko te hunga he ki nga kuwaha o te tangata tika.

20 E kinongia ana te rawakore e tona hoa ake nei ano; he tokomaha ia nga tangata e aroha ana ki te tangata taonga.

21 Ko te tangata e whakahawea ana ki tona hoa, e hara ana; ko te tangata ia e atawhai ana ki nga rawakore, ka hari.

22 He teka ianei e kotiti ke ana nga kaiwhakatakoto i te kino? He atawhai ia, he pono, kei nga kaihanga i te pai.

23 He hua to nga mauiuitanga katoa; tena ko te korero o nga ngutu e ahu ana ki te rawakore.

24 Hei karauna mo nga whakaaro nui o ratou taonga; ko te wairangi ia o nga kuware, he wairangi kau.

25 Ka ora nga wairua i te kaiwhakaatu pono: ko te tangata korero teka ia e mea ana kia tinihanga.

26 U tonu, kaha tonu te whakaaro ina wehi ki a Ihowa; ka whai rerenga atu ano hoki ana tamariki.

27 He puna ora te wehi ki a Ihowa, e mahue ai nga reti o te mate.

28 Ma te nui o te iwi ka whai honore ai te kingi; ma te kore o te iwi ka taka ai te rangatira.

29 He matauranga nui to te tangata manawanui; ko te tangata riri wawe ia, e whakaneke ake ana ia i te wairangi.

30 He ora ki nga kikokiko te ngakau ora; ko te hae ia, he pirau ki nga wheua.

31 Ko te tangata e tukino ana i te ware, he tawai tana ki tona Kaihanga; ko te tangata ia e atawhai ana i te rawakore, e whakahonore ana i a ia.

32 E uakina iho ana te tangata kino i runga i tona he; ko te tangata tika ia ka whai tumanakohanga i tona matenga.

33 Ka noho te whakaaro nui ki te ngakau o te tangata matau; engari ko te mea kei te wahi ki roto o nga kuware e whakaaturia ana.

34 Ma te tika ka kake ai te iwi; ma te hara ia ka ingoa kino ai nga iwi.

35 Ka manako te kingi ki te pononga mahara; a ka riri ki te tangata i takea ai te whakama.