1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.

2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.

3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.

4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.

5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.

6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.

7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.

8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.

9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.

10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.

11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.

12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.

13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.

14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.

15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.

16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.

17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.

18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.

19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.

20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.

21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.

22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.

23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.

24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.

25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.

26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.

27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!

28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.

29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.

30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.

31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

1 Kei roto te ngakau o te kingi i te ringa o Ihowa ano he awa rerenga wai; e whakaangahia ana e ia ki nga wahi katoa e pai ai ia.

2 Ko nga ara katoa o te tangata, tika kau ki ona kanohi ake: ko Ihowa ia hei pauna i nga ngakau.

3 Ko te mahi i te tika, i te whakawa, ki ta Ihowa, pai atu i te patunga tapu.

4 He kanohi whakakake, he ngakau whakapehapeha, a ko te rama hoki o te hunga kino, he hara kau.

5 Ko nga whakaaro o te tangata uaua e ahu anake ana ki te hua o te taonga: ko te hunga takare katoa ia e whawhai kau ana ki te muhore.

6 E rite ana ta te arero teka ami i te taonga ki te mamaoa e aia noatia ana; ko te hunga e rapu ana i era e rapu ana i te mate.

7 Ma te pahua a te hunga kino e tahi atu ratou; mo ratou kahore e pai ki te whakawa.

8 He ara tino kopikopiko to te tangata e waha ana i te hara: tena ko te tangata ma, he tika tana mahi.

9 He pai ke te noho i te kokonga o te tuanui, i te noho tahi me te wahine ngangare i roto i te whare mahorahora.

10 Ko ta te wairua o te tangata kino he hiahia ki te kino; e kore ona kanohi e manako ki tona hoa.

11 Ki te whiua te tangata whakahi, ka whai whakaaro te kuware: a, ki te whakaakona te tangata whakaaro nui, ka whiwhi ia ki te matauranga.

12 Ka ata whakaaroa e te tangata tika te whare o te tangata kino; te peheatanga e whakataka ai te hunga kino ki te mate mo ratou.

13 Ko te tangata e puru ana i ona taringa ki te karanga a te rawakore, tera hoki ia e karanga, heoi e kore e whakarangona.

14 Ma te mea homai puku ka marie ai te riri, ma te moni whakapati hoki i roto i te uma ka marie ai te aritarita kaha.

15 He mahi koa na te tangata tika te whakawa; mo nga kaimahi ia i te kino, ko te whakangaromanga.

16 Ko te tangata e kotiti ke ana i te huarahi o te mahara, ka noho ia i te whakaminenga o nga tupapaku.

17 Ko te tangata matenui ki nga ahuareka, ka rawakore: a, ko te tangata e matenui ana ki te waina, ki te hinu, e kore e whai taonga.

18 Hei utu te tangata kino mo te tangata tika; a ka haere mai te tangata kopeka hei whakakapi mo te tangata tu tika.

19 He pai ke te noho i te koraha, i te noho tahi me te wahine tohetohe, wahine pukukino.

20 Kei te nohoanga o te tangata whakaaro nui te taonga momohanga me te hinu; heoi maumauria ake e te wairangi.

21 Ko te tangata e whai ana i te tika, i te atawhai, ka whiwhi ki te ora, ki te tika, ki te honore.

22 Ka pikitia e te tangata whakaaro nui te pa o nga marohirohi, ka taka hoki i a ia te kaha i whakawhirinaki ai ratou.

23 Ko te tangata e tiaki ana i tona mangai, i tona arero, e tiaki ana i tona wairua kei raru.

24 Ko te tangata whakakake, whakapehapeha, ko te tangata whakahi tona ingoa, e mahi ana ia i runga i te whakahirahira o tona whakamanamana.

25 Ka mate te tangata mangere i tona hiahia ano; e kore hoki ona ringa e pai ki te mahi.

26 Tera te hanga he kaiapo tonu a pau noa te ra: ko ta te tangata tika ia he homai, kahore hoki ana kaiponu.

27 He mea whakarihariha te whakahere a te tangata kino; tera noa ake ina he te whakaaro i kawea mai ai e ia.

28 Ka mate te kaiwhakaatu teka; na, ko te tangata whakarongo, ka korero, kahore he kaiwhakahe.

29 Ka whakamaro te tangata kino i tona mata: tena ko te tangata tika, ka whakapai i ona ara.

30 I to Ihowa aroaro kahore he whakaaro nui, kahore he matauranga, kahore he kupu mohio, e tu.

31 Kua rite noa ake he hoiho mo te ra o te whawhai; kei a Ihowa ia te whakaoranga.