1 Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3 Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
4 Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
5 Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
6 Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
7 Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
8 Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
9 Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
10 Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11 Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
12 Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
13 Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
15 Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
16 Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
17 Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19 Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20 Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
21 Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
22 Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
23 Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
24 Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
25 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
26 Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27 Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
28 Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
29 Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30 Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
31 Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
32 Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
33 Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.
1 Ko nga whakatakataka a te ngakau na te tangata; engari ko te kupu whakahoki a te arero na Ihowa.
2 Ko nga ara katoa o te tangata he ma ki ona ake kanohi; ko Ihowa ia ki te pauna i nga wairua.
3 Utaina au mahi ki runga ki a Ihowa, a ka whakapumautia ou whakaaro.
4 He mea hanga na Ihowa nga mea katoa mo tona tutukitanga, mo tona: ae ra, ko te tangata kino hoki mo te ra o te kino.
5 He mea whakarihariha na Ihowa te hunga ngakau whakakake katoa; ahakoa pupuri te ringa ki te ringa, e kore ia e kore te whiua.
6 Ko te mahi tohu tangata me te pono hei pure mo te kino; ma te wehi hoki ki a Ihowa ka mawehe atu ai te tangata i te kino.
7 Ki te pai a Ihowa ki nga ara o te tangata, ka meinga e ia ona hoariri nei ano kia mau te rongo ki a ia.
8 He pai ake te mea iti i runga i te tika, i nga hua maha ki te kahore he tika.
9 Ko te ngakau o te tangata hei whakaaro i tona ara; ko Ihowa ia hei whakatika i tona hikoi.
10 He kupu atua kei nga ngutu o te kingi; e kore tona mangai e poka ke ina whakawa.
11 Ko te taimaha tika, ko te pauna tika, na Ihowa; he mahi nana nga kohatu katoa o te putea.
12 He mea whakarihariha ki nga kingi te mahi i te kino; na te tika hoki i u ai te torona.
13 He mea ahuareka ki nga kingi nga ngutu tika: e aroha ana hoki ratou ki te tangata e korero tika ana.
14 Ko te riri o te kingi ano he karere mo te mate: engari ka whakamarietia e te tangata whakaaro nui.
15 He ora kei te marama o te mata o te kingi: a ko tana manako he rite ki te kapua o to muri ua.
16 Ko te whiwhi ki te whakaaro nui, ano te pai! pai atu i te whiwhi ki te koura; ko te whiwhi hoki ki te matauranga te mea e hiahiatia nuitia atu i te hiriwa.
17 Ko te huanui o te hunga tika he mawehe atu i te kino: ko te tangata e whai whakaaro ana ki tona ara, ka mau tona wairua.
18 Haere ai te whakakake i mua o te whakangaromanga, te wairua whakapehapeha i mua i te hinganga.
19 Ko te ngakau whakaiti i waenga i te hunga rawakore, pai atu i te uru ki te tuwahanga taonga a te hunga whakakake.
20 Ko te tangata e tahuri ana ki te kupu, ka kite i te pai: a ko te tangata e whakawhirinaki ana ki a Ihowa, ka hari.
21 Ka kiia te whakaaro nui he matau; ma te reka hoki o nga ngutu ka neke ai te mohio.
22 Ko te matauranga te puna o te ora mo te tangata i whiwhi ki tera; ko te ako ia mo te hunga wairangi ko to ratou wairangi ano.
23 Ma te ngakau o te tangata whakaaro nui e tohutohu tona mangai, e apiti hoki he kupu mohio ki ona ngutu.
24 Ko nga kupu matareka ano kei te honikoma, he reka ki te wairua, he rongoa ki nga wheua.
25 Tera he ara e tika ana ki te titiro a te tangata; ko tona mutunga ia ko nga ara ki te mate.
26 Ko te hiahia o te tangata e mahi ana, e mahi ana mona; no te mea e akiakina ana ia e tona mangai.
27 E whakatakoto ana te tangata tikangakore i te kino, a kei ona ngutu ano he ahi e ka ana.
28 Ko ta te tangata whanoke he titaritari i te raruraru; ko ta te tangata kawekawe korero he wehewehe i nga hoa tupu.
29 Whakawai ai te tangata nanakia i tona hoa, kawe ai i a ia ki te huarahi kahore i pai.
30 Ko te tangata e whakamoe ana i ona kanohi, e mea ana kia whakaaroa ai e ia nga mea whanoke; ko te tangata e kokopi ana i ona ngutu e whakatutuki ana i te kino.
31 He karauna kororia te mahunga hina, e ka kitea i runga i te ara o te tika.
32 Engari rawa te tangata manawanui i te tangata kaha, te tangata e pehia ana e ia tona wairua i te tangata i horo ai te pa.
33 E maka ana te rota ki roto ki te kokorutanga o te kakahu; kei a Ihowa ia te tikanga katoa.