1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,

2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.

3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.

4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.

6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.

8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.

9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.

10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.

11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.

13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.

15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;

16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.

17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,

18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.

20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.

21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.

22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.

23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.

25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.

26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.

27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.

29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?

30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.

31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.

32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.

33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.

34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.

35 Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.

1 Ki te noho tahi korua ko te rangatira ki te kai, ata whakaaroa marietia tera i tou aroaro:

2 Whakapakia he maripi ki tou korokoro, ki te mea he tangata kakai koe.

3 Kaua e hiahia ki ana mea reka: he kai tinihanga hoki era.

4 Kaua e taruke ki te mea taonga: kati tau mea ki tou matauranga.

5 E anga mai ranei ou kanohi ki taua mea korekore nei? He pono hoki ka whai parirau te taonga, koia ano kei te ekara, rere ana whaka te rangi.

6 Kaua e kainga te kai a te tangata kanohi kino, kei minamina hoki koe ki ana mea reka.

7 Ko tana hoki e mea ai i roto i a ia, pera tonu ia: E kai, e inu; koia tana kupu ki a koe; kahore ia ona ngakau ki a koe.

8 Ko te kongakonga i kainga e koe, ka ruakina e koe, ka maumauria ano hoki au kupu reka.

9 Kaua e korero ki nga taringa o te kuware; ka whakahawea hoki ia ki te whakaaro nui o au kupu.

10 Kei whakanekehia e koe te rohe tawhito; kei haere koe ki nga mara a te pani:

11 No te mea he kaha to ratou kaiwhakaora; ka tohea e ia ta ratou tohe ki a koe.

12 Anga atu tou ngakau ki te ako, me ou taringa ki nga kupu o te matauranga.

13 Kaua e tohungia te whiu ki te tamaiti: ki te patua hoki ia e koe ki te rakau, e kore ia e mate.

14 Tatatia ia e koe ki te rakau, a ka whakaorangia e koe tona wairua i te reinga.

15 E taku tama, ki te whakaaro nui tou ngakau, ka koa hoki toku ngakau, ae ra, toku nei ano:

16 Ae ra, ka hari oku whatumanawa, ina korero ou ngutu i nga mea tika.

17 Kei hae tou ngakau ki te hunga hara; engari kia wehi koe ki a Ihowa, a pau noa te ra.

18 He pono hoki tera ano he whakautu; e kore ano hoki tau i tumanako ai e hatepea atu.

19 Whakarongo ra, e taku tama, kia whai whakaaro hoki koe, a whakatikaia tou ngakau i te ara.

20 Kei uru ki te hunga kakai waina; ki te hunga pukukai kikokiko:

21 No te mea ka tutuki tahi te tangata inu raua ko te tangata kakai ki te rawakore; he tawhetawhe hoki te kakahu a te momoe mo te tangata.

22 Whakarongo ki tou papa nana koe; kaua hoki e whakahawea ki tou whaea ina ruruhi ia.

23 Hokona te pono, kaua hoki e whakawhitiwhitia; ae ra, te whakaaro nui, te ako hoki, me te matauranga.

24 Nui atu hoki te koa o te papa o te tangata tika; a, ko te tangata e whanau he tama whakaaro nui mana, ka hari ia ki a ia.

25 Kia hari tou papa raua ko tou whaea, ina, kia koa te wahine i whanau ai koe.

26 E taku tama, homai tou ngakau ki ahau, kia manako ano hoki ou kanohi ki aku ara.

27 No te mea he rua hohonu te wahine kairau; he poka kuiti te wahine ke.

28 Ae ra, ka whanga ia ano he kaipahua, a ka whakatokomahatia e ia nga tangata poka ke.

29 Ko wai e aue? Ko wai e tangi? Ko wai e totohe? Ko wai e ngangautia? Ko wai e maru, he mea takekore? Ko wai e whero tonu ona kanohi?

30 Ko te hunga e noho roa ana ki te waina; ko te hunga e haere ana ki te rapu i te waina whakaranu.

31 Kaua e titiro ki te waina i te mea e whero ana, ina puta tona kara i roto i te kapu, ina mania tona heke.

32 Tona tukunga iho ano he nakahi e ngau ana, koia ano kei te wero a te neke.

33 E kite hoki ou kanohi i nga mea rereke, a ka puta he kupu rereke i tou ngakau.

34 Ae ra, ka rite koe ki te tangata e takoto ana i waenga moana, ki te tangata ranei e takoto ana i te tihi o te rewa.

35 A ka mea koe, Patua ana ahau e ratou, a kihai ahau i mamae; tatatia ana ahau e ratou, a kihai ahau i mohio: a hea ahau ara ake ai? Ka rapua ano e ahau.