1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.

2 Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.

3 Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.

4 Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.

5 Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.

6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

7 Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.

8 Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.

9 Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.

10 Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.

11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.

13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.

14 Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

15 Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.

16 Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.

17 Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,

18 ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.

19 Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.

20 Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.

21 Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.

22 Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.

23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.

25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.

26 Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.

27 Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.

28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?

30 Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.

31 Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.

32 Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:

33 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

34 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

1 Kei hae koe ki te hunga kino, kaua hoki e hiahia hei hoa mo ratou.

2 Ko ta to ratou ngakau hoki e whakaaro ai, he tukino, ko ta o ratou ngutu e korero ai, he whanoke.

3 Ma te whakaaro nui ka hanga ai te whare, a ma te matauranga ka u ai:

4 Ma te mohio hoki ka ki ai nga ruma i nga taonga utu nui katoa, i nga mea ahuareka.

5 He kaha te tangata whakaaro nui; ae, e whakanuia ana e te tangata mohio te kaha.

6 Na kia pai te ngarahu ina anga koe ki te whawhai: kei te tokomaha hoki o nga kaiwhakatakoto whakaaro te ora.

7 He tiketike rawa te whakaaro nui mo te wairangi: e kore e kuihi tona mangai i te kuwaha.

8 Ko te tangata e whakaaro ana ki te kino, ka kiia he whanoke.

9 He hara te whakaaro wairangi: he mea whakarihariha ano ki te tangata te tangata whakahi.

10 Ki te ngoikore koe i te ra o te he, he iti tou kaha.

11 Whakaorangia te hunga e kawea atu ana ki te mate, a puritia mai hoki e koe te hunga e meatia ana kia whakamatea.

12 Ki te mea koe, Nana, kihai tenei i mohiotia e matou: kahore ianei te kaipauna ngakau i te whakaaro ki tera? a, ko te kaitiaki o tou wairua, kahore ranei ia e mohio? e kore ranei e homai e ia ki te tangata kia rite ki tana mahi?

13 Kainga, e taku tama, te honi, he pai hoki; me te honikoma, he mea reka hoki ki tou mangai:

14 Ka mohio ai koe ki te whakaaro nui, he mea ki tou wairua: ki te kitea e koe, he tukunga iho ano tona, e kore hoki tau i tumanako ai e hatepea.

15 Kaua, e te tangata kino, e whanga ki te nohoanga o te tangata tika; kei tukino koe ki tona takotoranga.

16 E hinga ana hoki te tangata tika, e whitu hinganga, ka ara ake ano: ka whakataka ia te hunga kino e te he.

17 Kaua e harakoa ki te hinga tou hoariri, kaua hoki tou ngakau e hari ina taka ia:

18 Kei kite a Ihowa, a ka he ki tana titiro, a ka tahuri atu tona riri i a ia.

19 Kei mamae koe, he mea mo nga kaimahi i te kino, kei hae hoki ki te hunga kino.

20 Kahore hoki he mutunga pai ki te tangata kino; ka keto hoki te rama a te hunga kino.

21 E taku tama, e wehi ki a Ihowa, ki te kingi hoki: a, kaua e whakauru noa atu ki te hunga e mea ana ki te whakaputa ke.

22 No te mea ka puta tata te aitua mo ratou: a ko wai ka mohio ki te whakangaromanga o raua tokorua?

23 He whakatauki ano hoki enei na te hunga whakaaro nui. Ehara i te mea pai kia whakaaro ki te kanohi tangata ina whakawa.

24 Ko te tangata e mea ana ki te tangata kino, He tika koe; ka kanga nga iwi ki a ia, ka whakarihariha nga tauiwi ki a ia.

25 Otiia ka koa nga ngakau o te hunga e riria ai tona he, ka tau iho ano hoki te manaaki pai ki runga ki a ratou.

26 Ka kihia e ia nga ngutu e whakahoki ana i nga kupu tika.

27 Meinga kia takoto pai tau mahi i waho, kia rite hoki hei meatanga mau i te mara; muri iho ka hanga i tou whare.

28 Kaua koe e tu hei kaiwhakaatu he mo tou hoa, i te mea kahore he take; a kaua e tinihanga ki ou ngutu.

29 Kaua e ki, Ka meatia ano e ahau ki a ia tana i mea ai ki ahau; ka rite ki ta te tangata mahi taku e whakahoki ai ki a ia.

30 I haere ahau i te taha o te mara a te mangere, i te taha hoki o te mara waina a te tangata kahore ona mahara;

31 Na, kua tupuria katoatia e te tataramoa, kapi tonu te mata o te mara i te ongaonga, a ko to reira taiepa kohatu kua oti te wahi.

32 Katahi ahau ka titiro, ka ata whakaaroaro: ka kite ahau, a ka hopu mai hei ako moku.

33 Kia iti ake nei te wahi e parangia ai, kia iti ake nei te moe, kia iti ake te kotuituitanga o nga ringa ka moe ai:

34 Ka pera te haerenga mai o tou muhore ano he kaipahua; o tou rawakore hoki ano he tangata mau patu.