1 För sångmästaren, efter »Den stumma duvan i fjärran»; en sång av David, når filistéerna grepo honom i Gat.2 Var mig nådig, o Gud, ty människor stå mig efter livet; beständigt tränga mig stridsmän.3 Mina förföljare stå mig beständigt efter livet; ja, de äro många, som i högmod strida mot mig.4 Men när fruktan kommer över mig, sätter jag min förtröstan på dig.5 Med Guds hjälp skall jag få prisa hans ord, på Gud förtröstar jag och skall icke frukta; vad kan det som är kött göra mig?6 Beständigt förbittra de livet för mig, alla deras tankar gå ut på att skada mig.7 De rota sig samman, de lägga försåt, de vakta på mina steg, ty de stå efter mitt liv.8 Skulle de räddas med all sin ondska? Nej, slå ned folken, Gud, i din vrede.9 Du har räknat min flykts dagar. Samla mina tårar i din lägel; de stå ju i din bok.10 Så måste då mina fiender vika tillbaka på den dag då jag ropar; det vet jag, att Gud står mig bi.11 Med Guds hjälp skall jag få prisa hans ord; med HERRENS hjälp skall jag få prisa hans ord.12 På Gud förtröstar jag och skall icke frukta; vad kunna människor göra mig?13 Jag har löften att infria till dig, o Gud; jag vill betala dig lovoffer.14 Ty du har räddat min själ från döden, ja, mina fötter ifrån fall, så att jag kan vandra inför Gud i de levandes ljus.

2 (H56:3) Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.3 (H56:4) Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.4 (H56:5) Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?5 (H56:6) Joka päivä he vääntelevät minun sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.6 (H56:7) He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat minun askeleitani, sillä he tavoittavat minun henkeäni.7 (H56:8) Hekö pahuudessaan pelastuisivat? Syökse, Jumala, vihassasi kansat maahan.8 (H56:9) Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.9 (H56:10) Kerran väistyvät minun viholliseni, sinä päivänä, jona minä huudan; minä tiedän, että Jumala on minun puolellani.10 (H56:11) Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.11 (H56:12) Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?12 (H56:13) Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit.13 (H56:14) Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa.