1 *Sananl. 28:6Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa,

kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi,

ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä,

mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

4 *Sananl. 14:20Tavara tuo ystäviä paljon,

mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

5 *5. Moos. 19:18; Sananl. 21:28Väärä todistaja ei jää rankaisematta,

ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

6 Monet etsivät ylhäisen suosiota,

ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

7 *Sananl. 14:20Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu,

vielä vierotumpi ystävilleen.

Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa;

joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta,

ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

10 *Sananl. 17:16; Sananl. 26:1; Sananl. 30:22Ei sovi tyhmälle hyvät päivät,

saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

11 *Sananl. 14:17,29; Sananl. 16:32Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi,

ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

12 *Sananl. 16:14; Sananl. 20:2Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta,

mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

13 *Sananl. 15:20; Sananl. 17:25; Sananl. 27:15Tyhmä poika on isänsä turmio,

ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

14 *Sananl. 18:22; Sananl. 31:10Talo ja tavara peritään isiltä,

mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

15 *Sananl. 10:4; Sananl. 12:24,27; Sananl. 13:4; Sananl. 20:13Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen,

ja veltto joutuu näkemään nälkää.

16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää;

joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

17 *Matt. 10:42; Matt. 25:40Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle,

ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

18 *Sananl. 13:24; Sananl. 22:15; Sananl. 23:13Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on;

ethän halunne hänen kuolemaansa.

19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin:

vain yllytät, jos yrität apuun.

20 *Sananl. 1:8Kuule neuvoa, ota kuritus varteen,

että olisit vasta viisaampi.

21 *Ps. 33:11; Sananl. 16:1,9; Jes. 46:10Monet ovat miehen mielessä aivoitukset,

mutta Herran neuvo on pysyväinen.

22 *Mark. 12:43Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa,

ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

23 Herran pelko on elämäksi:

saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

24 *Sananl. 26:15Laiska pistää kätensä vatiin,

mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

25 *Sananl. 21:11Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä,

ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

26 *Sananl. 20:20Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois,

se on kunnoton ja rietas poika.

27 *Sananl. 23:12Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta,

niin eksyt pois tiedon sanoista.

28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan,

ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

29 *Sananl. 10:13; Sananl. 20:30; Sananl. 26:3Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille

ja lyönnit tyhmien selkään.

1 Melhor é o pobre que

anda na sua integridade

do que o perverso

de lábios e tolo.

2 Assim como não é bom ficar a alma sem conhecimento,

peca aquele que se apressa com seus pés.

3 A estultícia do homem

perverterá o seu caminho,

e o seu coração se

irará contra o Senhor.

4 As riquezas granjeiam

muitos amigos,

mas ao pobre,

o seu próprio amigo o deixa.

5 A falsa testemunha

não ficará impune

e o que respira

mentiras não escapará.

6 Muitos se deixam acomodar

pelos favores do príncipe,

e cada um é amigo daquele que dá presentes.

7 Todos os irmãos

do pobre o odeiam;

quanto mais se afastarão

dele os seus amigos! Corre

após eles com palavras,

que não servem de nada.

8 O que adquire entendimento

ama a sua alma;

o que cultiva

a inteligência achará o bem.

9 A falsa testemunha

não ficará impune;

e o que profere mentiras perecerá.

10 Ao tolo não é certo

gozar de deleites;

quanto menos ao servo

dominar sobre os príncipes!

11 A prudência do homem faz reter a sua ira,

e é glória sua o passar

por cima da transgressão.

12 Como o rugido do leão jovem

é a indignação do rei,

mas como o orvalho sobre a relva

é a sua benevolência.

13 O filho insensato é

uma desgraça para o pai,

e um gotejar contínuo

as contendas da mulher.

14 A casa e os bens são

herança dos pais;

porém do Senhor vem

a esposa prudente.

15 A preguiça faz cair

em profundo sono,

e a alma indolente padecerá fome.

16 O que guardar

o mandamento

guardará a sua alma;

porém o que desprezar

os seus caminhos morrerá.

17 Ao Senhor empresta o que

se compadece do pobre,

ele lhe pagará o seu benefício.

18 Castiga o teu filho

enquanto há esperança,

mas não deixes que o teu ânimo

se exalte até o matar.

19 O homem de grande indignação

deve sofrer o dano;

porque se tu o livrares ainda

terás de tornar a fazê-lo.

20 Ouve o conselho,

e recebe a correção,

para que no fim sejas sábio.

21 Muitos propósitos há

no coração do homem,

porém o conselho

do Senhor permanecerá.

22 O que o homem mais deseja

é o que lhe faz bem;

porém é melhor ser pobre do que mentiroso.

23 O temor do Senhor

encaminha para a vida;

aquele que o tem ficará satisfeito,

e não o visitará mal nenhum.

24 O preguiçoso esconde

a sua mão ao seio;

e não tem disposição

nem de torná-la à sua boca.

25 Açoita o escarnecedor,

e o simples

tomará aviso;

repreende ao entendido,

e aprenderá conhecimento.

26 O que aflige o seu pai,

ou manda embora sua mãe,

é filho que traz vergonha

e desonra.

27 Filho meu,

ouvindo a instrução,

cessa de te desviares

das palavras do conhecimento.

28 A testemunha ímpia

escarnece do juízo,

e a boca dos perversos

devora a iniquidade.

29 Preparados estão os juízos

para os escarnecedores,

e os açoites para as costas dos tolos.