1 Poikani, noudata minun sanojani

ja kätke mieleesi minun käskyni.

2 Noudata minun käskyjäni, niin saat elää,

säilytä opetukseni kuin silmäteräsi.

3 *2. Moos. 13:16; 5. Moos. 6:8; 5. Moos. 11:18; Sananl. 3:3; Sananl. 6:21Sido ne kiinni sormiisi,

kirjoita ne sydämesi tauluun.

4 Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni",

kutsu ymmärrystä sukulaiseksi,

5 *Sananl. 2:16; Sananl. 5:3; Sananl. 6:24että varjeltuisit irstaalta naiselta,

vieraalta vaimolta, joka sanoillansa liehakoitsee.

6 Sillä minä katselin taloni ikkunasta ristikon läpi,

7 ja minä näin yksinkertaisten joukossa,

havaitsin poikain seassa nuorukaisen,

joka oli mieltä vailla.

8 Hän kulki katua erään naisen kulmaukseen

ja asteli hänen majaansa päin

9 *Joh. 3:20päivän illaksi hämärtyessä,

yön aikana, pimeässä.

10 Ja katso, nainen tulee häntä vastaan,

porton puvussa, kavala sydämeltä.

11 *Sananl. 9:13Hän on levoton ja hillitön,

eivät pysy hänen jalkansa kotona;

12 milloin hän on kadulla, milloin toreilla,

ja väijyy joka kulmassa.

13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä

ja julkeasti katsoen sanoi hänelle:

14 *3. Moos. 3:1"Minun oli uhrattava yhteysuhri,

tänä päivänä olen täyttänyt lupaukseni.

15 Sentähden läksin ulos sinua vastaan,

etsiäkseni sinua, ja olen sinut löytänyt.

16 Olen leposijalleni peitteitä levittänyt,

kirjavaa Egyptin liinavaatetta.

17 Vuoteeseeni olen pirskoitellut mirhaa,

aloeta ja kanelia.

18 Tule, nauttikaamme lemmestä aamuun asti,

riemuitkaamme rakkaudesta.

19 Sillä mieheni ei ole kotona,

hän meni matkalle kauas.

20 Rahakukkaron hän otti mukaansa

ja tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi."

21 Hän taivutti hänet paljolla houkuttelullaan,

vietteli liukkailla huulillansa:

22 äkkiä hän lähti hänen jälkeensä,

niinkuin härkä menee teuraaksi,

niinkuin hullu jalkaraudoissa kuritettavaksi,

23 *Sananl. 5:4niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan;

eikä tiennyt, että oli henkeänsä kaupalla,

kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.

24 Sentähden, poikani, kuulkaa minua,

kuunnelkaa minun suuni sanoja.

25 Älköön poiketko sydämesi tuon naisen teille,

älä eksy hänen poluillensa.

26 Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan,

lukuisasti niitä, jotka hän on kaikki tappanut.

27 *Sananl. 2:18; Sananl. 5:5; Sananl. 9:18Hänen majastaan käyvät tuonelan tiet,

jotka vievät alas kuoleman kammioihin.

1 Filho meu,

guarda as minhas palavras,

e esconde dentro de ti

os meus mandamentos.

2 Guarda os meus mandamentos e vive;

e a minha lei,

como a menina

dos teus olhos.

3 Ata-os aos teus dedos,

escreve-os na tábua

do teu coração.

4 Dize à sabedoria:

Tu és minha irmã;

e à prudência chama

de tua parenta,

5 Para que elas te guardem

da mulher alheia,

da estranha que lisonjeia

com as suas palavras.

6 Porque da janela da minha casa,

olhando eu por minhas frestas,

7 Vi entre os simples,

descobri entre os moços,

um moço falto de juízo,

8 Que passava pela rua

junto à sua esquina,

e seguia o caminho

da sua casa;

9 No crepúsculo, à tarde do dia,

na tenebrosa noite e na escuridão.

10 E eis que uma mulher

lhe saiu ao encontro

com enfeites de prostituta,

e astúcia de coração.

11 Estava alvoroçada e irrequieta;

não paravam em sua casa os seus pés.

12 Foi para fora,

depois pelas ruas,

e ia espreitando por todos os cantos;

13 E chegou-se para ele

e o beijou. Com face

impudente lhe disse:

14 Sacrifícios pacíficos

tenho comigo;

hoje paguei os meus votos.

15 Por isto saí ao teu encontro

a buscar diligentemente a tua face,

e te achei.

16 Já cobri a minha cama

com cobertas de tapeçaria,

com obras lavradas,

com linho fino do Egito.

17 Já perfumei o meu leito com mirra,

aloés e canela.

18 Vem, saciemo-nos

de amores até à manhã;

alegremo-nos com amores.

19 Porque o marido

não está em casa;

foi fazer uma longa viagem;

20 Levou na sua mão

um saquitel de dinheiro;

voltará para casa

só no dia marcado.

21 Assim, o seduziu

com palavras muito suaves

e o persuadiu com as lisonjas

dos seus lábios.

22 E ele logo a segue,

como o boi que vai

para o matadouro,

e como vai o insensato

para o castigo das prisões;

23 Até que a flecha lhe

atravesse o fígado;

ou como a ave que se

apressa para o laço,

e não sabe que está

armado contra a sua vida.

24 Agora pois, filhos,

dai-me ouvidos,

e estai atentos

às palavras da minha boca.

25 Não se desvie

para os caminhos

dela o teu coração,

e não te deixes perder

nas suas veredas.

26 Porque a muitos

feridos derrubou;

e são muitíssimos os que

por causa dela foram mortos.

27 A sua casa é caminho do inferno

que desce para as câmaras da morte.