2 Reis 10

Tous les fils d’Achab et les Prophètes de Bahal exterminés.

1 Or Achab avait soixante et dix fils à Samarie. Et Jéhu écrivit des Lettres et les envoya à Samarie aux principaux de Jizréhel, aux Anciens, et aux nourriciers d’Achab, leur mandant en ces termes : 2 Aussitôt que ces Lettres vous seront parvenues, à vous, qui avez avec vous les fils de votre maître, les chariots, les chevaux, la ville forte, et les armes ; 3 Regardez qui est le plus considérable et le plus agréable d’entre les fils de votre maître, et mettez-le sur le trône de son père, et combattez pour la maison de votre maître. 4 Et ils eurent une très-grande peur, et dirent : Voilà, deux Rois n’ont point pu tenir contre lui, comment donc pourrions-nous nous soutenir ? 5 Ceux-là donc qui avaient la charge de la maison, et ceux qui étaient commis sur la ville, et les Anciens, et les nourriciers mandèrent à Jéhu, en disant : Nous sommes tes serviteurs, nous ferons tout ce que tu nous diras ; nous ne ferons personne Roi, fais ce qui te semblera bon. 6 Et il leur écrivit des Lettres pour la seconde fois, en ces termes : Si vous êtes à moi, et si vous obéissez à ma voix, prenez les têtes des fils de votre maître, et venez vers moi demain à cette heure-ci à Jizréhel. Or les fils du Roi, qui étaient soixante et dix-hommes, étaient avec les plus grands de la ville qui les nourrissaient. 7 Aussitôt donc que ces Lettres leur furent parvenues, ils prirent les fils du Roi, et mirent à mort soixante et dix hommes, et ayant mis leurs têtes dans des paniers, ils les lui envoyèrent à Jizréhel. 8 Et un messager vint qui le lui rapporta, et dit : Ils ont apporté les têtes des fils du Roi. Et il répondit : Mettez-les en deux monceaux à l’entrée de la porte, jusqu’au matin. 9 Et il sortit au matin, et s’étant arrêté, il dit à tout le peuple : Vous êtes justes ; voici j’ai fait une ligue contre mon Seigneur, et je l’ai tué ; et qui est-ce qui a frappé tous ceux-ci ? 10 Sachez maintenant qu’il ne tombera rien en terre de la parole de l’Eternel, laquelle l’Eternel a prononcée contre la maison d’Achab ; et que l’Eternel a fait ce dont il avait parlé par le moyen de son serviteur Elie. 11 Jéhu tua aussi tous ceux qui étaient demeurés de reste de la maison d’Achab à Jizréhel, et tous ceux qu’il avait avancés et ses familiers amis, et ses principaux officiers, en sorte qu’il ne lui en laissa pas un de reste. 12 Puis il se leva, et partit, et alla à Samarie ; et comme il fut près d’une cabane de bergers sur le chemin, 13 Il trouva les frères d’Achazia Roi de Juda, et il leur dit : Qui êtes-vous ? Et ils répondirent : Nous sommes les frères d’Achazia, et nous sommes descendus pour saluer les fils du Roi, et les fils de la reine. 14 Et il dit : Empoignez-les vifs. Et ils les empoignèrent tous vifs, et les mirent à mort, savoir quarante-deux hommes, auprès du puits de la cabane des bergers, et on n’en laissa pas un de reste. 15 Et Jéhu étant parti de là, trouva Jonadab fils de Réchab, qui venait au-devant de lui, lequel il salua, et lui dit : Ton coeur est-il aussi droit envers moi que mon coeur l’est à ton égard ? Et Jonadab répondit : Il l’est ; oui il l’est, donne-moi ta main ; et il lui donna sa main, et le fit monter avec lui dans le chariot. 16 Puis il dit : Viens avec moi, et tu verras le zèle que j’ai pour l’Eternel. Ainsi on le mena dans son chariot. 17 Et quand Jéhu fut venu à Samarie, il tua tous ceux qui étaient demeurés de reste de la maison d’Achab à Samarie, jusqu’à ce qu’il eût tout exterminé, selon la parole que l’Eternel avait dite à Elie. 18 Puis Jéhu assembla tout le peuple, et leur dit : Achab n’a servi qu’un peu Bahal ; mais Jéhu le servira beaucoup. 19 Maintenant donc appelez-moi tous les Prophètes de Bahal, tous ses serviteurs, et tous ses Sacrificateurs ; qu’il n’y en manque pas un, car j’ai à faire un grand sacrifice à Bahal. Quiconque ne s’y trouvera pas il ne vivra point. Or Jéhu faisait cela par finesse, pour faire périr les serviteurs de Bahal. 20 Et Jéhu dit : Sanctifiez une fête solennelle à Bahal ; et ils la publièrent. 21 Et Jéhu envoya par tout Israël, et tous les serviteurs de Bahal vinrent ; il n’y en eut pas un qui n’y vînt ; et ils entrèrent dans la maison de Bahal, et la maison de Bahal fut remplie depuis un bout jusqu’à l’autre. 22 Alors il dit à celui qui avait la charge du revestiaire : Tires-en des vêtements pour tous les serviteurs de Bahal ; et il leur en tira des vêtements. 23 Et Jéhu et Jonadab fils de Réchab entrèrent dans la maison de Bahal, et Jéhu dit aux serviteurs de Bahal : Cherchez diligemment, et regardez que par hasard il n’y ait ici entre vous quelqu’un des serviteurs de l’Eternel ; et prenez garde qu’il n’y ait que les seuls serviteurs de Bahal. 24 Ils entrèrent donc pour faire des sacrifices et des holocaustes. Or Jéhu avait fait mettre par dehors quatre-vingts hommes, et leur avait dit : S’il y a quelqu’un de ces hommes que je m’en vais mettre entre vos mains, qui en échappe, la vie de chacun de vous répondra pour la vie de cet homme. 25 Et il arriva que dès qu’on eut achevé de faire l’holocauste, Jéhu dit aux archers et aux capitaines : Entrez, tuez-les, et que nul n’échappe. Les archers donc et les capitaines les passèrent au fil de l’épée, et les jetèrent là, puis ils s’en allèrent jusqu’à la ville de la maison de Bahal. 26 Et ils tirèrent dehors les statues de la maison de Bahal, et les brûlèrent. 27 Et ils démolirent la statue de Bahal. Ils démolirent aussi la maison de Bahal, et la firent servir de retraits, jusqu’à ce jour. 28 Ainsi Jéhu extermina Bahal d’Israël. 29 Toutefois Jéhu ne se détourna point des péchés de Jéroboam fils de Nébat, par lesquels il avait fait pécher Israël, savoir des veaux d’or qui étaient à Bethel, et à Dan. 30 Et l’Eternel dit à Jéhu : Parce que tu as fort bien exécuté ce qui était droit devant moi, et que tu as fait à la maison d’Achab tout ce que j’avais en mon coeur, tes fils seront assis sur le trône d’Israël jusqu’à la quatrième génération. 31 Mais Jéhu ne prit point garde à marcher de tout son coeur dans la loi de l’Eternel le Dieu d’Israël, et il ne se détourna point des péchés de Jéroboam par lesquels il avait fait pécher Israël. 32 En ce temps-là l’Eternel commença à retrancher quelque partie du Royaume d’Israël, car Hazaël battit les Israëlites dans toutes les frontières. 33 Depuis le Jourdain jusqu’au soleil levant savoir dans tout le pays de Galaad, des Gadites, des Rubénites, et de ceux de Manassé, depuis Haroher, qui est sur le torrent d’Arnon, jusqu’en Galaad et en Basan. 34 Le reste des faits de Jéhu, tout ce, dis-je, qu’il a fait, et tous ses exploits, ne sont-ils pas écrits au Livre des Chroniques des Rois d’Israël. 35 Et Jéhu s’endormit avec ses pères, et fut enseveli à Samarie ; et Joachaz son fils régna en sa place. 36 Or les jours que Jéhu régna sur Israël à Samarie furent vingt-huit ans.

Jeehu hävittää Ahabin suvun ja tuhoaa Baalin palvelijat. Hasael valloittaa osan Israelin aluetta. Jeehun kuolema.

1 Mutta Ahabilla oli seitsemänkymmentä poikaa Samariassa. Ja Jeehu kirjoitti kirjeet ja lähetti ne Samariaan, Jisreelin päämiehille, vanhimmille ja Ahabin poikien holhoojille; hän kirjoitti näin: 2 "Kun tämä kirje tulee teille, joiden hallussa herranne pojat ovat ja joiden hallussa ovat sotavaunut, hevoset, varustettu kaupunki ja aseet, 3 niin valitkaa herranne pojista paras ja oikeamielisin ja asettakaa hänet isänsä valtaistuimelle ja sotikaa herranne suvun puolesta". 4 *2. Kun. 9:24,27Mutta he peljästyivät kovin ja sanoivat: "Katso, ne kaksi kuningasta eivät kestäneet hänen edessään, kuinka me kestäisimme?" 5 Niin linnan päällikkö ja kaupungin päällikkö sekä vanhimmat ja holhoojat lähettivät Jeehulle sanan: "Me olemme sinun palvelijoitasi; me teemme kaiken, mitä sinä meille määräät. Emme me tee ketään kuninkaaksi; tee, mitä tahdot."

6 Silloin hän kirjoitti heille toisen kirjeen, näin kuuluvan: "Jos te olette minun puolellani ja kuulette minua, niin ottakaa herranne poikien päät ja tulkaa huomenna tähän aikaan minun luokseni Jisreeliin". Ne seitsemänkymmentä kuninkaan poikaa asuivat näet kaupungin ylimysten luona, jotka heitä kasvattivat. 7 *Tuom. 9:5Kun kirje tuli heille, ottivat he kuninkaan pojat ja tappoivat heidät, seitsemänkymmentä miestä, panivat heidän päänsä koreihin ja lähettivät ne Jeehulle Jisreeliin. 8 Ja sanansaattaja tuli ja ilmoitti hänelle sanoen: "He ovat tuoneet kuninkaan poikien päät". Hän sanoi: "Pankaa ne kahteen roukkioon portin oven edustalle huomiseen saakka". 9 Ja aamulla hän meni ulos, asettui siihen ja sanoi kaikelle kansalle: "Te olette syyttömät. Katso, minä olen tehnyt salaliiton herraani vastaan ja tappanut hänet; mutta kuka on surmannut kaikki nämä? 10 *1. Kun. 21:19,21Tietäkää siis, ettei ainoakaan Herran sana, jonka Herra on puhunut Ahabin sukua vastaan, varise maahan. Herra on tehnyt, minkä hän on puhunut palvelijansa Elian kautta." 11 Sitten Jeehu surmasi kaikki, jotka olivat Ahabin suvusta jäljellä Jisreelissä, sekä kaikki hänen ylimyksensä, uskottunsa ja pappinsa, päästämättä pakoon ainoatakaan.

12 Sitten hän nousi ja lähti Samariaan; mutta tullessaan paimenten Beet-Eekediin, joka on tien varrella, 13 *2. Aik. 22:8Jeehu kohtasi Ahasjan, Juudan kuninkaan, veljet ja kysyi: "Keitä te olette?" He vastasivat: "Me olemme Ahasjan veljiä ja menemme tervehtimään kuninkaan poikia ja kuninkaan äidin poikia". 14 Hän sanoi: "Ottakaa nämä elävinä kiinni". Ja he ottivat heidät elävinä kiinni ja tappoivat heidät ja heittivät Beet-Eekedin vesisäiliöön, neljäkymmentä kaksi miestä. Hän ei jättänyt heistä eloon ainoatakaan.

15 *Jer. 35:6Kun hän sitten lähti sieltä, kohtasi hän Joonadabin, Reekabin pojan, joka tuli häntä vastaan. Ja hän tervehti häntä ja sanoi hänelle: "Onko sinun sydämesi yhtä vilpitön minua kohtaan, kuin minun sydämeni on sinua kohtaan?" Joonadab vastasi: "On". — "Jos niin on, niin lyö kättä minun kanssani." Ja hän löi kättä, ja hän otti hänet vaunuihinsa. 16 Ja hän sanoi: "Tule minun kanssani katsomaan minun kiivailuani Herran puolesta". Niin hän sai ajaa hänen vaunuissansa. 17 Tultuaan Samariaan hän surmasi kaikki, jotka olivat Ahabin jälkeläisistä jäljellä Samariassa, kunnes hän oli hävittänyt hänen sukunsa, Herran sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut Elialle.

18 *1. Kun. 16:31Sitten Jeehu kokosi kaiken kansan ja sanoi heille: "Ahab on palvellut Baalia vähän; Jeehu on palveleva häntä paljon. 19 Kutsukaa nyt minun luokseni kaikki Baalin profeetat, kaikki hänen palvelijansa ja kaikki hänen pappinsa, älköönkä kukaan jääkö pois; sillä minä aion uhrata suuret uhrit Baalille. Eloon ei jää kukaan, joka jää pois." Mutta Jeehu menetteli kavalasti, tuhotakseen Baalin palvelijat. 20 Niin Jeehu sanoi: "Kuuluttakaa pyhä juhlakokous Baalin kunniaksi". Ja se kutsuttiin koolle. 21 Ja Jeehu lähetti sanan kaikkeen Israeliin, ja kaikki Baalin palvelijat tulivat; ei yksikään jäänyt tulematta. Niin he menivät Baalin temppeliin, ja Baalin temppeli täyttyi ääriään myöten. 22 Ja hän sanoi vaatekammion hoitajalle: "Tuo puvut kaikille Baalin palvelijoille". Ja tämä toi heille puvut. 23 Kun Jeehu Joonadabin, Reekabin pojan, kanssa tuli Baalin temppeliin, sanoi hän Baalin palvelijoille: "Tutkikaa ja katsokaa, ettei täällä teidän joukossanne ole ketään Herran palvelijaa, vaan ainoastaan Baalin palvelijoita". 24 Sitten he menivät uhraamaan teurasuhreja ja polttouhreja. Mutta Jeehu oli asettanut ulkopuolelle kahdeksankymmentä miestä ja sanonut: "Jos kuka päästää pakoon yhdenkään niistä miehistä, jotka minä tuon teidän käsiinne, menee henki hengestä". 25 *1. Kun. 18:40Ja päätettyänsä polttouhrin uhraamisen sanoi Jeehu henkivartijoille ja vaunusotureille: "Menkää sisään ja surmatkaa heidät; älköön yksikään pääskö ulos". Niin he surmasivat heidät miekan terällä, ja henkivartijat ja vaunusoturit heittivät ulos heidän ruumiinsa. Sitten he menivät Baalin temppelilinnaan 26 *2. Kun. 11:18ja toivat ulos Baalin temppelin patsaat ja polttivat ne, 27 ja he kukistivat Baalin patsaan. He hävittivät Baalin temppelin ja tekivät siitä käymälöitä; niin aina tähän päivään asti. 28 Näin Jeehu hävitti Baalin Israelista. 29 *1. Kun. 12:28Mutta Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, Beetelissä ja Daanissa olevista kultavasikoista, Jeehu ei luopunut. 30 *2. Kun. 15:12Niin Herra sanoi Jeehulle: "Koska olet hyvin toimittanut sen, mikä oli oikein minun silmissäni, ja koska teit Ahabin suvulle aivan minun mieleni mukaan, niin istukoot sinun poikasi Israelin valtaistuimella neljänteen polveen". 31 Mutta Jeehu ei vaeltanut tarkoin, kaikesta sydämestänsä, Herran, Israelin Jumalan, lain mukaan; hän ei luopunut Jerobeamin synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä. 32 *1. Kun. 19:17; 2. Kun. 8:12Niihin aikoihin Herra rupesi lohkomaan Israelia, sillä Hasael voitti heidät kaikkialla Israelin raja-alueella 33 ja valloitti Jordanista auringonnousuun päin koko Gileadin maan, gaadilaiset, ruubenilaiset ja manasselaiset, alkaen Aroerista, joka on Arnon-joen rannalla — sekä Gileadin että Baasanin.

34 Mitä muuta on kerrottavaa Jeehusta ja kaikesta, mitä hän teki, ja kaikista hänen urotöistänsä, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa. 35 *2. Kun. 13:1Sitten Jeehu meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan. Ja hänen poikansa Jooahas tuli kuninkaaksi hänen sijaansa. 36 Ja aika, jonka Jeehu hallitsi Israelia Samariassa, oli kaksikymmentä kahdeksan vuotta.