2 Reis 17

Hosée Roi d’Israël. Crimes des Israëlites.

1 La douzième année d’Achaz Roi de Juda, Hosée fils d’Ela commença à régner à Samarie sur Israël, et il régna neuf ans. 2 Et il fit ce qui déplaît à l’Eternel, non pas toutefois comme les Rois d’Israël qui avaient été avant lui. 3 Salmanéser Roi des Assyriens monta contre lui, et Hosée lui fut asservi, et il lui envoyait des présents. 4 Mais le Roi des Assyriens découvrit une conspiration en Hosée ; car Hosée avait envoyé des messagers vers So, Roi d’Egypte, et il n’envoyait plus de présents tous les ans au Roi d’Assyrie ; c’est pourquoi le Roi des Assyriens l’enferma, et le mit en prison. 5 Le Roi des Assyriens monta par tout le pays, et monta à Samarie, et l’assiégea pendant trois ans. 6 La neuvième année d’Hosée, le Roi des Assyriens prit Samarie, et transporta les Israëlites en Assyrie, et les fit habiter à Chalach, et sur Chabor fleuve de Gozan, et dans les villes des Mèdes. 7 Car il était arrivé que les enfants d’Israël avaient péché contre l’Eternel leur Dieu qui les avait fait monter hors du pays d’Egypte, de dessous la main de Pharaon Roi d’Egypte, et avaient révéré d’autres dieux. 8 Et ils avaient suivi le train des nations que l’Eternel avait chassées de devant les enfants d’Israël, et le train des Rois d’Israël qu’ils avaient établis. 9 Et les enfants d’Israël avaient fait couvertement des choses qui n’étaient point droites devant l’Eternel leur Dieu ; et s’étaient bâti des hauts lieux par toutes leurs villes, depuis la tour des gardes jusqu’aux villes fortes. 10 Ils s’étaient dressé des statues, et planté des bocages, sur toutes les hautes collines et sous tout arbre verdoyant. 11 Ils avaient fait là des encensements dans tous les hauts lieux, à l’imitation des nations que l’Eternel avait chassées de devant eux ; et ils avaient fait des choses méchantes pour irriter l’Eternel. 12 Et ils avaient servi les dieux de fiente, au sujet desquels l’Eternel leur avait dit : Vous ne ferez point cela. 13 Et l’Eternel avait sommé Israël et Juda par le moyen de tous les Prophètes, ayant toute sorte de vision, en disant : Détournez-vous de toutes vos méchantes voies ; retournez, et gardez mes commandements, et mes statuts, selon toute la Loi que j’ai commandée à vos pères, et que je vous ai envoyée par mes serviteurs les Prophètes. 14 Mais ils n’avaient point écouté, et ils avaient roidi leur cou, comme leurs pères avaient roidi leur cou, lesquels n’avaient point cru à l’Eternel leur Dieu. 15 Et ils avaient dédaigné ses statuts, et son alliance, qu’il avait traitée avec leurs pères, et ses témoignages, par lesquels il les avait sommés, et avaient marché après la vanité, et étaient devenus vains, et avaient suivi les nations qui étaient autour d’eux, touchant lesquelles l’Eternel avait commandé qu’ils ne fissent point comme elles. 16 Et ayant abandonné tous les commandements de l’Eternel leur Dieu, ils s’étaient fait des simulacres de fonte, c’est-à-dire deux veaux, et avaient planté des bocages, et s’étaient prosternés devant toute l’armée des cieux, et avaient servi Bahal. 17 Ils avaient fait aussi passer leurs fils, et leurs filles par le feu, et s’étaient adonnés aux divinations, et aux enchantements, et s’étaient vendus pour faire ce qui déplaît à l’Eternel afin de l’irriter. 18 C’est pourquoi l’Eternel fut fort irrité contre Israël, et il les rejeta, en sorte qu’il n’y eut que la seule Tribu de Juda, qui restât. 19 Et même Juda ne garda point les commandements de l’Eternel son Dieu, mais ils marchèrent dans les ordonnances qu’Israël avait établies. 20 C’est pourquoi l’Eternel rejeta toute la race d’Israël, car il les affligea, et les livra entre les mains de ceux qui les pillaient, jusqu’à ce qu’il les eût rejetés de devant sa face. 21 Parce qu’Israël s’était retranché de la maison de David, et avait établi Roi Jéroboam fils de Nébat, car Jéroboam avait débauché Israël, afin qu’il ne suivît plus l’Eternel, et leur avait fait commettre un grand péché. 22 C’est pourquoi les enfants d’Israël marchèrent dans tous les péchés que Jéroboam avait faits, et ils ne s’en sont point retirés. 23 Jusqu’à ce que l’Eternel les a rejetés de devant soi, selon qu’il en avait parlé par le moyen de tous ses serviteurs les Prophètes ; et Israël a été transporté de dessus la terre en Assyrie, jusqu’à ce jour. 24 Et le Roi des Assyriens fit venir des gens de Babel, et de Cuth, et de Hava, et de Hamath, et de Sépharvajim, et les fit habiter dans les villes de Samarie, en la place des enfants d’Israël ; et ils possédèrent la Samarie, et ils habitèrent dans ses villes. 25 Or il arriva qu’au commencement qu’ils habitèrent là, ils ne révérèrent point l’Eternel, et l’Eternel envoya contr’eux des lions, qui les tuaient. 26 Et on dit au Roi des Assyriens : Les nations que tu as transportées et fait habiter dans les villes de Samarie, ne savent pas la manière de servir le Dieu du pays ; c’est pourquoi il a envoyé contr’eux des lions, et voilà, ces lions les tuent, parce qu’ils ne savent pas la manière de servir le Dieu du pays. 27 Alors le Roi des Assyriens commanda, en disant : Faites aller là quelqu’un des Sacrificateurs que vous en avez transportés ; qu’on aille donc, et qu’on demeure là, et qu’on enseigne la manière de servir le Dieu du pays. 28 Ainsi un des Sacrificateurs qu’on avait transportés de Samarie, vint et habita à Béthel, et il leur enseignait comment ils devaient révérer l’Eternel. 29 Mais chaque nation fit ses dieux, et ils les mirent dans les maisons des hauts lieux que les Samaritains avaient faits ; chaque nation les mit dans ses villes où ils habitaient. 30 Car les gens de Babel firent Succoth-benoth ; et les gens de Cuth firent Nergal ; et les gens de Hamath firent Asima. 31 Et les Haviens firent Nibchaz et Tartac ; mais ceux de Sépharvajim brûlaient leurs enfants au feu à Adrammélec et Hanammélec, les dieux de Sépharvajim. 32 Toutefois ils révéraient l’Eternel, et ils établirent pour Sacrificateurs des hauts lieux des derniers d’entr’eux, qui leur faisaient le service dans les maisons des hauts lieux. 33 Ainsi ils révéraient l’Eternel, et en même temps ils servaient leurs dieux à la manière des nations qu’on avait transportées hors de là. 34 Et jusqu’à ce jour ils font selon leurs premières coutumes ; ils ne révèrent point l’Eternel, et néanmoins ils ne font ni selon leurs statuts et selon leurs ordonnances, ni selon la Loi et le commandement que l’Eternel Dieu donna aux enfants de Jacob, lequel il nomma Israël. 35 Avec lesquels l’Eternel avait traité alliance, et auxquels il avait commandé, en disant : Vous ne révérerez point d’autres dieux, et ne vous prosternerez point devant eux ; vous ne les servirez point, et vous ne leur sacrifierez point. 36 Mais vous révérerez l’Eternel qui vous a fait monter hors du pays d’Egypte par une grande force, et avec un bras étendu ; et vous vous prosternerez devant lui, et vous lui sacrifierez. 37 Vous prendrez garde à faire toujours les statuts, les ordonnances, la Loi, et les commandements qu’il vous a écrits ; et vous ne révérerez point d’autres dieux. 38 Vous n’oublierez donc point l’alliance que j’ai traitée avec vous, et vous ne révérerez point d’autres dieux ; 39 Mais vous révérerez l’Eternel votre Dieu, et il vous délivrera de la main de tous vos ennemis. 40 Mais ils n’écoutèrent point, et ils firent selon leurs premières coutumes. 41 Ainsi ces nations-là révéraient l’Eternel, et servaient en même temps leurs images ; et leurs enfants, et les enfants de leurs enfants font jusqu’à ce jour comme leurs pères ont fait.

Israelin valtakunnan perikato. Samarialaiset ja heidän seka-uskontonsa.

1 *2. Kun. 15:30Juudan kuninkaan Aahaan kahdentenatoista hallitusvuotena tuli Hoosea, Eelan poika, Israelin kuninkaaksi Samariaan, ja hän hallitsi yhdeksän vuotta. 2 Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin ne Israelin kuninkaat, jotka olivat olleet ennen häntä. 3 Hänen kimppuunsa hyökkäsi Salmaneser, Assurin kuningas; ja Hoosea tuli hänen palvelijakseen ja maksoi hänelle veroa. 4 Mutta Assurin kuningas huomasi Hoosean olevan salahankkeissa, koska tämä lähetti sanansaattajat Soon, Egyptin kuninkaan, luo eikä suorittanut enää niinkuin ennen vuotuista veroa Assurin kuninkaalle. Niin Assurin kuningas vangitutti hänet ja piti häntä sidottuna vankilassa. 5 *2. Kun. 18:9Ja Assurin kuningas hyökkäsi koko maan kimppuun ja meni Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta. 6 Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assurin kuningas valloitti Samarian ja vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assuriin ja asetti heidät asumaan Halahiin ja Haaborin, Goosanin joen, rannoille sekä Meedian kaupunkeihin.

7 *3. Moos. 18:3Näin tapahtui, koska israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa, vastaan, joka oli johdattanut heidät Egyptin maasta, pois faraon, Egyptin kuninkaan, käsistä, ja koska he olivat peljänneet muita jumalia. 8 *1. Kun. 14:24; 2. Kun. 16:3He olivat myös vaeltaneet niiden kansain säädösten mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä, ja tehneet sitä, mitä Israelin kuninkaatkin. 9 Israelilaiset olivat tehneet Herraa, Jumalaansa, vastaan sellaista, mikä ei ole oikein: he olivat rakentaneet itsellensä uhrikukkuloita kaikkiin kaupunkeihinsa, sekä vartiotornien luo että varustettuihin kaupunkeihin. 10 *2. Kun. 16:4He olivat pystyttäneet itsellensä patsaita ja asera-karsikkoja jokaiselle korkealle kummulle ja jokaisen viheriän puun alle. 11 He olivat polttaneet uhreja kaikilla uhrikukkuloilla, niinkuin ne kansat, jotka Herra oli karkoittanut heidän tieltänsä, olivat harjoittaneet pahuutta ja vihoittaneet Herran. 12 *2. Moos. 20:2; 2. Moos. 23:13,24; 5. Moos. 5:7He olivat palvelleet kivijumalia, vaikka Herra oli heille sanonut: "Älkää tehkö sitä". 13 *1. Sam. 9:9Ja Herra oli varoittanut sekä Israelia että Juudaa kaikkien profeettainsa, kaikkien näkijäin, kautta ja sanonut: "Palatkaa pahoilta teiltänne ja noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, kaiken sen lain mukaan, jonka minä annoin teidän isillenne ja jonka minä olen teille ilmoittanut palvelijaini, profeettain, kautta". 14 *2. Moos. 34:9; 5. Moos. 31:27; Mal. 3:6Mutta he eivät kuulleet, vaan olivat niskureita niinkuin heidän isänsäkin, jotka eivät uskoneet Herraan, Jumalaansa. 15 *3. Moos. 18:3,24; Room. 1:21He hylkäsivät hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän oli tehnyt heidän isiensä kanssa, ja todistukset, jotka hän oli heille antanut. He seurasivat turhia jumalia, ja turhanpäiväisiksi he tulivat, kun seurasivat pakanakansoja, jotka asuivat heidän ympärillänsä, vaikka Herra oli kieltänyt heitä tekemästä niinkuin ne. 16 *2. Moos. 32:4,8; 1. Kun. 12:28; 1. Kun. 16:31He hylkäsivät Herran, Jumalansa, kaikki käskyt ja tekivät itsellensä valettuja kuvia, kaksi vasikkaa. Ja he tekivät itsellensä myös asera-karsikkoja ja kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa ja palvelivat Baalia. 17 *3. Moos. 18:21; 3. Moos. 20:3; 5. Moos. 18:10; 2. Kun. 16:3Ja he panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja tekivät taikoja ja harjoittivat noituutta. He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet. 18 *1. Kun. 14:15; Hoos. 1:6Niin Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvojensa edestä, niin ettei muuta jäänyt jäljelle kuin Juudan sukukunta yksin. 19 *2. Kun. 8:18Ei myöskään Juuda pitänyt Herran, Jumalansa, käskyjä, vaan he vaelsivat niiden säädösten mukaan, jotka Israel itse oli tehnyt. 20 *Tuom. 2:14Niin Herra hylkäsi koko Israelin heimon, nöyryytti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin ja heitti viimein heidät pois kasvojensa edestä. 21 *1. Kun. 12:16,20; 1. Kun. 12:28Sillä kun hän oli reväissyt Israelin Daavidin suvulta ja he olivat tehneet kuninkaaksi Jerobeamin, Nebatin pojan, käänsi Jerobeam Israelin pois Herrasta ja saattoi heidät tekemään suuren synnin. 22 Ja israelilaiset vaelsivat kaikissa synneissä, joita Jerobeam oli tehnyt; he eivät luopuneet niistä. 23 *5. Moos. 28:36,63; Aam. 5:27Ja niin Herra viimein poisti Israelin kasvojensa edestä, niinkuin hän oli puhunut kaikkien palvelijainsa, profeettain, kautta. Ja Israel vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen Assuriin, jossa he ovat tänäkin päivänä.

24 Sen jälkeen Assurin kuningas antoi tuoda kansaa Baabelista, Kuutasta, Avvasta, Hamatista ja Sefarvaimista ja asetti heidät asumaan Samarian kaupunkeihin israelilaisten sijaan. Ja he ottivat Samarian omaksensa ja asettuivat sen kaupunkeihin. 25 *3. Moos. 26:21Ja kun he sielläolonsa ensi aikoina eivät peljänneet Herraa, lähetti Herra heidän sekaansa leijonia, jotka tappoivat heitä. 26 Se ilmoitettiin Assurin kuninkaalle näin: "Kansat, jotka sinä veit pakkosiirtolaisuuteen ja asetit asumaan Samarian kaupunkeihin, eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava. Sentähden hän on lähettänyt leijonia heidän sekaansa, ja katso, ne surmaavat heitä, koska he eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava." 27 Silloin Assurin kuningas käski sanoen: "Viekää sinne joku niistä papeista, jotka toitte sieltä pakkosiirtolaisuuteen; joku heistä menköön sinne ja asukoon siellä ja opettakoon heille, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava." 28 Ja niin eräs niistä papeista, jotka he olivat vieneet Samariasta pakkosiirtolaisuuteen, tuli ja asettui Beeteliin; ja hän opetti heille, kuinka heidän oli peljättävä Herraa.

29 Mutta kukin kansa teki itselleen omat jumalansa, ja he panivat ne samarialaisten rakentamiin uhrikukkula-temppeleihin, kukin kansa niissä kaupungeissa, joissa se asui. 30 Baabelin miehet tekivät itselleen Sukkot-Benotin, Kuutin miehet tekivät Neergalin, Hamatin miehet Asiman, 31 avvalaiset tekivät Nibhaan ja Tartakin, sefarvaimilaiset polttivat poikiansa tulessa Adrammelekille ja Annammelekille, Sefarvaimin jumalille. 32 *1. Kun. 12:31Mutta he pelkäsivät myöskin Herraa. Ja he asettivat itsellensä uhrikukkula-pappeja omasta keskuudestaan, ja nämä uhrasivat heidän puolestaan uhrikukkula-temppeleissä. 33 He pelkäsivät tosin Herraa, mutta palvelivat myös omia jumaliansa samalla tavalla kuin ne kansat, joiden keskuudesta heidät oli tuotu. 34 *1. Moos. 32:28; 1. Moos. 35:10; 1. Kun. 18:31Ja vielä tänäkin päivänä he tekevät vanhan tapansa mukaan: he eivät pelkää Herraa eivätkä tee saamiensa säädösten ja oikeuksien mukaan, eivät sen lain ja niiden käskyjen mukaan, jotka Herra on antanut Jaakobin pojille, hänen, jolle hän antoi nimen Israel. 35 *2. Moos. 23:13; Tuom. 6:10Herra teki liiton näiden kanssa ja käski heitä sanoen: "Älkää peljätkö muita jumalia, älkää kumartako ja palvelko niitä älkääkä uhratko niille, 36 vaan Herraa, joka johdatti teidät Egyptin maasta suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä te peljätkää, häntä kumartakaa ja hänelle uhratkaa. 37 Ja niitä säädöksiä ja oikeuksia, sitä lakia ja niitä käskyjä, jotka hän on teille kirjoittanut, te alati tarkoin noudattakaa, mutta älkää peljätkö muita jumalia. 38 Liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne, älkää unhottako. Älkääkä peljätkö muita jumalia, 39 vaan peljätkää ainoastaan Herraa, teidän Jumalaanne, niin hän pelastaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä." 40 Mutta he eivät totelleet, vaan tekivät vanhan tapansa mukaan. 41 Niin nämä kansat pelkäsivät Herraa, mutta palvelivat samalla omia jumalankuviansa. Myöskin heidän lapsensa ja heidän lastensa lapset tekevät vielä tänä päivänä samoin, kuin heidän isänsä ovat tehneet.