2 Reis 8

La Sunamite. Hazaël.

1 Or Elisée avait parlé à la femme au fils de laquelle il avait rendu la vie, en disant : Lève-toi, et t’en va, toi et ta famille, et fais ton séjour où tu pourras ; car l’Eternel a appelé la famine, et même elle vient sur le pays pour y demeurer sept ans. 2 Cette femme-là donc s’étant levée avait fait selon la parole de l’homme de Dieu, et s’en était allée, elle et sa famille, et avait demeuré sept ans au pays des Philistins. 3 Mais il arriva qu’au bout des sept ans cette femme-là s’en retourna du pays des Philistins, puis elle s’en alla pour faire requête au Roi touchant sa maison, et ses champs. 4 Alors le Roi parlait à Guéhazi serviteur de l’homme de Dieu, en disant : Je te prie récite-moi toutes les grandes choses qu’Elisée a faites. 5 Et il arriva que lorsqu’il récitait au Roi comment Elisée avait rendu la vie à un mort, voici, la femme, au fils de laquelle il avait rendu la vie, vint faire requête au Roi touchant sa maison, et ses champs. Et Guéhazi dit : Ô Roi mon Seigneur ! c’est ici la femme, et c’est ici son fils, à qui Elisée a rendu la vie. 6 Alors le Roi interrogea la femme ; et elle lui raconta ce qui s’était passé. Et le Roi lui donna un Eunuque, auquel il dit : Fais lui r’avoir tout ce qui lui appartenait, même tous les revenus de ses champs depuis le temps qu’elle a quitté le pays jusqu’à maintenant. 7 Or Elisée alla à Damas, et alors Ben-hadad Roi de Syrie était malade, et on lui rapporta, et on lui dit : L’homme de Dieu est venu ici. 8 Et le Roi dit à Hazaël : Prends quelque présent avec toi, et t’en va au devant de l’homme de Dieu, et par son moyen enquiers-toi de l’Eternel ; en disant : Relèverai-je de cette maladie ? 9 Et Hazaël s’en alla au-devant de lui, ayant pris avec soi un présent, savoir, quarante chameaux chargés de tout ce qu’il y avait de meilleur à Damas, et il vint, et se présenta devant lui, et dit : Ton fils Ben-hadad Roi de Syrie m’a envoyé vers toi, pour te dire : Relèverai-je de cette maladie ? 10 Et Elisée lui répondit : Va, et dis-lui : Certainement tu en pourrais relever ; toutefois l’Eternel m’a montré que certainement il mourra. 11 Et l’homme de Dieu arrêta sa vue sur Hazaël, et se retint longtemps ; puis l’homme de Dieu pleura. 12 Et Hazaël dit : Pourquoi pleure mon Seigneur ? Et il répondit : Parce que je sais combien tu feras de mal aux enfants d’Israël ; tu mettras le feu à leurs villes fortes, et tu tueras avec l’épée leurs jeunes gens, et tu écraseras leurs petits enfants, et tu fendras leurs femmes enceintes. 13 Et Hazaël dit : Mais qui est ton serviteur, qui n’est qu’un chien, pour faire de si grandes choses ? Et Elisée répondit : L’Eternel m’a montré que tu seras Roi de Syrie. 14 Ainsi Hazaël se retira d’avec Elisée, et revint vers son maître, qui lui demanda : Que t’a dit Elisée ? Et il répondit : Il m’a dit, que certainement tu peux relever de cette maladie. 15 Mais il arriva que le lendemain Hazaël prit un drap épais, et l’ayant plongé dans l’eau, il l’étendit sur le visage de Ben-hadad, dont il mourut ; et Hazaël régna en sa place. 16 0r la cinquième année de Joram fils d’Achab Roi d’Israël, Josaphat étant Roi de Juda, Joram fils de Josaphat Roi de Juda, commença à régner sur Juda. 17 Il était âgé de trente-deux ans quand il commença à régner, et il régna huit ans à Jérusalem. 18 Et il suivit le train des Rois d’Israël comme avait fait la maison d’Achab ; car la fille d’Achab était sa femme, de sorte qu’il fit ce qui est déplaisant à l’Eternel. 19 Toutefois l’Eternel ne voulut point détruire Juda, pour l’amour de David son serviteur, selon ce qu’il lui avait dit, qu’il lui donnerait une lampe, à lui et à ses fils, à toujours. 20 De son temps ceux d’Edom se révoltèrent de l’obéissance de Juda, et établirent un Roi sur eux. 21 C’est pourquoi Joram passa à Tsahir avec tous ses chariots, et se leva de nuit, et frappa les Iduméens qui étaient autour de lui, et les Gouverneurs des chariots ; mais le peuple s’enfuit dans ses tentes. 22 Néanmoins les Iduméens se révoltèrent de l’obéissance de Juda, et cela a duré jusqu’à aujourd’hui. En ce même temps-là Libna aussi se révolta. 23 Le reste des faits de Joram, tout ce, dis-je, qu’il a fait, n’est-il pas écrit au Livre des Chroniques des Rois de Juda ? 24 Et Joram s’endormit avec ses pères, et fut enseveli avec eux dans la Cité de David ; et Achazia son fils régna en sa place. 25 La douzième année de Joram fils d’Achab Roi d’Israël, Achazia fils de Joram Roi de Juda, commença à régner. 26 Achazia était âgé de vingt-deux ans quand il commença à régner, et il régna un an à Jérusalem ; sa mère avait nom Hathalia, et était fille de Homri Roi d’Israël. 27 Il suivit le train de la maison d’Achab, et fit ce qui déplaît à l’Eternel, comme avait fait la maison d’Achab ; car il était gendre de la maison d’Achab. 28 Or il s’en alla avec Joram fils d’Achab à la guerre contre Hazaël Roi de Syrie, et Ramoth de Galaad, et les Syriens frappèrent Joram. 29 Et le Roi Joram s’en retourna pour se faire panser à Jizréhel des plaies que les Syriens lui avaient faites à Rama, quand il combattit contre Hazaël Roi de Syrie, et Achazia fils de Joram, Roi de Juda, descendit pour voir Joram fils d’Achab à Jizréhel, parce qu’il était malade.

Elisa auttaa suunemilaista vaimoa ja lupaa kuninkuuden Hasaelille. Jooram Juudan kuninkaana. Israelin kuningas Jooram haavoittuu taistelussa Hasaelia vastaan.

1 *Ruut 1:1; 2. Kun. 4:33Ja Elisa puhui vaimolle, jonka pojan hän oli palauttanut henkiin, ja sanoi: "Nouse ja lähde, sinä ja sinun perheesi, asumaan muukalaisena, missä vain voit asua, sillä Herra on käskenyt nälänhädän tulla, ja se myös tulee maahan seitsemäksi vuodeksi". 2 Niin vaimo nousi ja teki Jumalan miehen sanan mukaan: hän lähti ja asui perheinensä muukalaisena filistealaisten maassa seitsemän vuotta. 3 Mutta niiden seitsemän vuoden kuluttua vaimo palasi filistealaisten maasta; ja hän tuli anomaan kuninkaalta taloansa ja peltoansa. 4 Ja kuningas puhutteli juuri Geehasia, Jumalan miehen palvelijaa, ja sanoi: "Kerro minulle kaikki ne suuret teot, jotka Elisa on tehnyt". 5 Juuri kun hän kertoi kuninkaalle, kuinka Elisa oli palauttanut kuolleen henkiin, tuli vaimo, jonka pojan hän oli palauttanut henkiin, anomaan kuninkaalta taloansa ja peltoansa. Silloin Geehasi sanoi: "Herrani, kuningas, tämä on se vaimo; ja tämä on se poika, jonka Elisa palautti henkiin". 6 Ja kuningas kyseli vaimolta, ja tämä kertoi sen hänelle. Niin kuningas antoi hänen mukaansa hoviherran ja sanoi: "Toimita tälle takaisin kaikki, mikä on hänen omaansa, ja lisäksi kaikki pellon sadot siitä päivästä alkaen, jona hän jätti maan, aina tähän asti".

7 Ja Elisa tuli Damaskoon. Ja Aramin kuningas Benhadad oli sairaana. Kun hänelle ilmoitettiin: "Jumalan mies on tullut tänne", 8 *1. Kun. 14:2; 2. Kun. 1:2sanoi kuningas Hasaelille: "Ota mukaasi lahja ja mene Jumalan miestä vastaan ja kysy hänen kauttansa Herralta: 'Toivunko minä tästä taudista?'" 9 Ja Hasael meni häntä vastaan ja otti mukaansa lahjaksi kaikkea, mitä Damaskossa oli parasta, neljäkymmentä kamelinkuormaa. Ja hän tuli ja astui hänen eteensä ja sanoi: "Poikasi Benhadad, Aramin kuningas, lähetti minut sinun luoksesi ja käski kysyä: 'Toivunko minä tästä taudista?'" 10 Elisa sanoi: "Mene ja sano hänelle: 'Toivut'. Mutta Herra on ilmoittanut minulle, että hänen on kuoltava." 11 Ja hän tuijotti eteensä kauan ja liikahtamatta; sitten Jumalan mies alkoi itkeä. 12 *2. Kun. 10:32; 2. Kun. 12:17; 2. Kun. 13:7Niin Hasael sanoi: "Minkätähden herrani itkee?" Hän vastasi: "Sentähden, että minä tiedän, kuinka paljon pahaa sinä olet tekevä israelilaisille: sinä pistät heidän varustetut kaupunkinsa tuleen, sinä surmaat miekalla heidän valiomiehensä, sinä murskaat heidän pienet lapsensa ja halkaiset heidän raskaat vaimonsa". 13 *1. Sam. 24:15; 2. Sam. 9:8; 1. Kun. 19:15Hasael sanoi: "Mikä on palvelijasi, tällainen koira, tekemään näitä suuria asioita?" Elisa vastasi: "Herra on ilmoittanut minulle, että sinusta on tuleva Aramin kuningas". 14 Niin hän meni Elisan tyköä, ja kun hän tuli herransa tykö, kysyi tämä häneltä: "Mitä Elisa sanoi sinulle?" Hän vastasi: "Hän sanoi minulle, että sinä toivut". 15 Mutta seuraavana päivänä hän otti peitteen ja kastoi sen veteen ja levitti sen hänen kasvoillensa; niin hän kuoli. Ja Hasael tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

16 *2. Aik. 21:1Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, viidentenä hallitusvuotena tuli Jooram, Juudan kuninkaan Joosafatin poika, kuninkaaksi. 17 Hän oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. 18 Mutta hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt, sillä hänellä oli puolisona Ahabin tytär. Ja niin hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. 19 *2. Sam. 17:13,16; 1. Kun. 11:36; 1. Kun. 15:4; Ps. 132:17; Sananl. 13:9Mutta palvelijansa Daavidin tähden Herra ei tahtonut tuhota Juudaa, koska hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojilleen lampun ainiaaksi.

20 *2. Sam. 8:14; 1. Kun. 22:48; 2. Kun. 3:9; 1. Aik. 18:12Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta ja asettivat itsellensä kuninkaan. 21 Ja Jooram lähti Saairiin kaikkine sotavaunuinensa. Ja hän nousi yöllä ja voitti edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet, sekä sotavaunujen päälliköt. Mutta väki pakeni majoillensa; 22 *1. Moos. 27:40; Joos. 21:13ja edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta; niin aina tähän päivään asti. Siihen aikaan luopui myös Libna.

23 Mitä muuta on kerrottavaa Jooramista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa. 24 *2. Aik. 22:1Sitten Jooram meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Ahasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

25 *2. Kun. 9:29Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, kahdentenatoista hallitusvuotena tuli Ahasja, Juudan kuninkaan Jooramin poika, kuninkaaksi. 26 *1. Kun. 16:29; 2. Aik. 21:6Ja Ahasja oli kahdenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa vuoden. Hänen äitinsä oli nimeltään Atalja, Israelin kuninkaan Omrin tytär. 27 Ahasja vaelsi Ahabin suvun tietä ja teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, samoin kuin Ahabin suku; sillä hän oli lankoutunut Ahabin suvun kanssa. 28 Ja hän lähti Jooramin, Ahabin pojan, kanssa sotimaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan Gileadin Raamotiin; mutta aramilaiset haavoittivat Jooramin. 29 *2. Kun. 9:15Niin kuningas Jooram tuli takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen Raamassa hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Ahasja, Jooramin poika, Juudan kuningas, tuli Jisreeliin katsomaan Jooramia, Ahabin poikaa, koska tämä oli sairas.