Ezequiel 17

Vision d’une grand aigle, et d’un cèdre.

1 Et la parole de l’Eternel me fut adressée, en disant : 2 Fils d’homme, propose une énigme, et mets en avant une similitude à la maison d’Israël. 3 Et dis : ainsi a dit le Seigneur l’Eternel : une grand aigle à grandes ailes, et d’un long plumage, pleine de plumes comme en façon de broderie, est venue au Liban, et a enlevé la cime d’un cèdre ; 4 Elle a rompu le bout de ses jets, et l’a transporté en un pays marchand, et l’a mis dans une ville de négociants. 5 Et elle a pris de la semence du pays, et l’a mise en un champ propre à semer, et la portant près des grosses eaux, l’a plantée comme un saule. 6 Cette semence poussa, et devint un cep vigoureux, mais bas, ayant ses rameaux tournés vers cette aigle, et ses racines étant sous elle ; cette semence devint donc un cep, et produisit des sarments et poussa des rejetons. 7 Mais il y avait une autre grande aigle à grandes ailes, et de beaucoup de plumes ; et voici ce cep serra vers elle ses racines, et étendit ses branches vers elle, afin qu’elle l’arrosât des eaux qui coulaient dans les carreaux de son parterre. 8 Il était donc planté en une bonne terre, près des grosses eaux, en sorte qu’il jetait des sarments et portait du fruit, et il était devenu un cep excellent. 9 Dis : ainsi a dit le Seigneur l’Eternel, viendra-t-il à bien ? n’arrachera-t-elle pas ses racines, et ne coupera-t-elle pas ses fruits, et ils deviendront secs ? tous les sarments qu’il a jetés sécheront, et il ne faudra pas même un grand effort, et beaucoup de monde, pour l’enlever de dessus ses racines. 10 Mais voici, quoique planté, viendra-t-il pourtant à bien ? Quand le vent d’Orient l’aura touché, ne séchera-t-il pas entièrement ? il séchera sur le terrain où il était planté. 11 Puis la parole de l’Eternel me fut adressée, en disant : 12 Dis maintenant à la maison rebelle : ne savez-vous pas ce que veulent dire ces choses ? Dis : voici, le Roi de Babylone est venu à Jérusalem, et en a pris le Roi, et les Princes, et les a emmenés avec lui à Babylone. 13 Et il en a pris un de la race Royale, il a traité alliance avec lui, il lui a fait prêter serment avec exécration, et il a retenu les puissants du pays. 14 Afin que le Royaume fût tenu bas, et qu’il ne s’élevât point, mais qu’en gardant son alliance, il subsistât. 15 Mais celui-ci s’est rebellé contre lui, envoyant ses messagers en Egypte, afin qu’on lui donnât des chevaux, et un grand peuple. Celui qui fait de telles choses prospérera-t-il ? échappera-t-il ? et ayant enfreint l’alliance, échappera-t-il ? 16 Je suis vivant, dit le Seigneur l’Eternel, si celui-ci ne meurt au pays du Roi qui l’a établi pour Roi, parce qu’il a méprisé le serment d’exécration qu’il lui avait fait, et parce qu’il a enfreint l’alliance qu’il avait faite avec lui, si, dis-je, il ne meurt dans Babylone. 17 Et Pharaon ne fera rien pour lui dans la guerre, avec une grande armée et beaucoup de troupes, lorsque l’ennemi aura dressé des terrasses, et bâti des bastions pour exterminer beaucoup de gens. 18 Parce qu’il a méprisé le serment d’exécration en violant l’alliance ; car voici, après avoir donné sa main, il a fait néanmoins toutes ces choses-là ; il n’échappera point. 19 C’est pourquoi ainsi a dit le Seigneur l’Eternel : je suis vivant, si je ne fais tomber sur sa tête mon serment d’exécration qu’il a méprisé, et mon alliance qu’il a enfreinte. 20 Et j’étendrai mon rets sur lui, et il sera pris dans mes filets, et je le ferai entrer dans Babylone, et là j’entrerai en jugement contre lui pour le crime qu’il a commis contre moi. 21 Et tous ses fugitifs avec toutes ses troupes tomberont par l’épée, et ceux qui demeureront de reste seront dispersés à tout vent ; et vous saurez que moi l’Eternel j’ai parlé. 22 Ainsi a dit le Seigneur l’Eternel : je prendrai aussi un rameau de la cime de ce haut cèdre, et je le planterai ; je couperai, dis-je, du bout de ses jeunes branches un tendre rameau, et je le planterai sur une montagne haute et éminente. 23 Je le planterai sur la haute montagne d’Israël, et là il produira des branches, et fera du fruit, et il deviendra un excellent cèdre ; et des oiseaux de tout plumage demeureront sous lui, et habiteront sous l’ombre de ses branches. 24 Et tous les bois des champs connaîtront que moi l’Eternel j’aurai abaissé le grand arbre, et élevé le petit arbre, fait sécher le bois vert, et fait reverdir le bois sec ; moi l’Eternel, j’ai parlé, et je le ferai.

Juudan petollinen kuningas on viinipuu, joka revitään juuriltaan. Herra istuttaa Israelin vuorelle uuden vesan, joka kasvaa suureksi.

1 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2 "Ihmislapsi, esitä arvoitus ja lausu vertaus Israelin heimolle 3 *Jer. 48:40; Jer. 49:22ja sano: Näin sanoo Herra, Herra:

Suuri kotka, suurisiipinen, pitkäsulkainen,

täysihöyheninen, kirjava, tuli Libanonille

ja otti latvuksen setripuusta.

4 Hän taittoi siitä latvalehvän

ja vei sen kauppiasten maahan,

asetti sen kauppurien kaupunkiin.

5 Sitten hän otti siitä maasta taimen

ja pani sen kylvöpeltoon.

Hän otti sen ja pani pajuksi runsaan veden ääreen.

6 Se versoi, ja siitä tuli rehevä viinipuu,

matalakasvuinen;

sen oksien tuli kääntyä kotkaan päin

ja sen juurten olla hänen allansa.

Siitä tuli viinipuu, se teki haaroja, työnsi oksia.

7 Mutta oli toinen suuri kotka,

suurisiipinen, runsashöyheninen;

ja katso, tämä viinipuu

ojensi juurensa sitä kotkaa kohti

ja työnsi oksansa siihen päin, sen kasteltaviksi,

siitä penkereestä, johon se oli istutettu.

8 Se oli istutettu hyvään peltoon,

runsaan veden ääreen,

että se tekisi lehviä, kantaisi hedelmää

ja tulisi ihanaksi viinipuuksi.

9 Sano: Näin sanoo Herra, Herra:

Menestyyköhän se?

Eiköhän kotka kisko ylös sen juuria

ja raasta sen hedelmiä;

niin että kaikki siitä versoneet lehdet kuivuvat

ja puu kuivuu?

Eikä tarvita suurta voimaa, ei paljoa väkeä

sen nostamiseksi juuriltansa.

10 Katso, istutettu se on — menestyyköhän se?

Eiköhän se kuivu, kun siihen käy itätuuli,

kuivu penkereessä, jossa se versoi?"

11 Ja minulle tuli tämä Herran sana:

12 *2. Kun. 24:10"Sano uppiniskaiselle suvulle:

Ettekö te tiedä, mitä tämä tarkoittaa?

Sano: Katso, Baabelin kuningas tuli Jerusalemiin,

otti sen kuninkaan ja päämiehet

ja vei heidät luoksensa Baabeliin.

13 *2. Kun. 24:17; 2. Aik. 36:10Ja hän otti yhden kuninkaallisesta suvusta,

teki hänen kanssansa liiton

ja otti häneltä valan,

mutta maan mahtavat hän vei mukanaan,

14 että valtakunta tulisi vähäpätöiseksi

eikä kohoaisi,

että se pitäisi liittonsa ja liitto pysyisi.

15 *Jer. 37:5Mutta hän kapinoi häntä vastaan

ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin,

että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä.

Menestyyköhän se, pelastuukohan se,

joka tällaista tekee?

Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?

16 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: sen kuninkaan asuinpaikalla, joka hänet kuninkaaksi teki, jonka valan hän on halpana pitänyt ja jonka liiton hän on rikkonut, sen luona, keskellä Baabelia, hänen totisesti on kuoltava. 17 *2. Kun. 25:1; Hes. 4:2Ja farao suurella sotajoukollaan ja paljolla väellään ei tee mitään hänen hyväkseen sodassa, kun luodaan valli ja rakennetaan saartovarusteet paljojen ihmisten hävittämiseksi. 18 Hän piti halpana valan ja rikkoi liiton; katso, vaikka oli kättä lyönyt, hän teki kaiken tämän — ei hän pelastu.

19 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Niin totta kuin minä elän,

niin valani, jonka hän halpana piti,

ja liittoni, jonka hän rikkoi,

minä annan totisesti tulla hänen päänsä päälle.

20 *Hes. 12:13; Hes. 32:3Minä levitän verkkoni hänen ylitsensä,

ja hän takertuu minun pyydykseeni.

Minä vien hänet Baabeliin ja käyn siellä oikeutta hänen kanssansa hänen uskottomuudestaan, jota hän on osoittanut minua kohtaan. 21 Ja kaikki hänen pakolaisensa kaikista hänen sotajoukoistaan kaatuvat miekkaan, ja jäljellejääneet hajotetaan kaikkiin tuuliin. Ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut.

22 *Jes. 11:1; Jer. 23:5; Jer. 33:15Näin sanoo Herra, Herra:

Mutta minä otan yhden latvuksen

siitä korkeasta setripuusta ja istutan sen;

hennon latvalehvän minä siitä taitan

ja istutan korkealle ja jyrkälle vuorelle.

23 *Jes. 2:2; Matt. 13:31Israelin vuoren korkeuteen minä sen istutan:

ja se kantaa lehviä ja tekee hedelmää,

ja siitä tulee mahtava setri.

Ja sen alla asuvat kaikki linnut,

kaikki, mitä siivekästä on;

ne asuvat sen oksain varjossa.

24 Ja kaikki metsän puut tulevat tietämään,

että minä olen Herra,

joka teen korkean puun matalaksi

ja matalan puun korkeaksi,

tuoreen puun kuivaksi

ja kuivan puun kukoistavaksi.

Minä, Herra, Herra, olen puhunut,

ja minä sen teen."