Ezequiel 42

L’homme qu’Ezéchiel voit en vision continue à mesurer les appartements du Temple.

1 Après cela il me fit sortir vers le parvis de dehors, par le chemin tirant vers le Septentrion ; et il me fit entrer vers les chambres qui étaient le long de la séparation, et qui étaient le long du bâtiment vers le Septentrion. 2 Vis-à-vis de la longueur de cent coudées il y avait une ouverture vers le Septentrion, et la largeur était de cinquante coudées. 3 Le long de vingt coudées qui étaient du parvis intérieur, et le long du perron qui était du parvis de dehors, il y avait des chambres vis-à-vis des autres chambres, à trois étages. 4 Et au devant de ces chambres il y avait un promenoir large de dix coudées en dedans, vers lequel il y avait un chemin d’une coudée, et leurs ouvertures étaient vers le Septentrion. 5 Or les chambres de dessus étaient rétrécies ; car les chambres basses et les moyennes, desquelles était composé ce bâtiment, s’avançaient plus que celles-là. 6 Car elles étaient à trois étages, et n’avaient point de colonnes, telles que sont les colonnes des parvis, et pour cela il avait été réservé quelque chose des chambres basses et des moyennes dès le sol du premier étage. 7 Et le parquet qui était au dehors vis-à-vis des chambres, et qui avait un chemin tirant vers le parvis de dehors, vis-à-vis des chambres, avait cinquante coudées de long. 8 Car la longueur des chambres qu’avait le parvis de dehors, était de cinquante coudées. Et voici, il y avait cent coudées dans ce qui était vis-à-vis du Temple. 9 Or au-dessous des chambres qui étaient dans ce parvis était l’endroit par lequel il était entré du côté d’Orient, quand il était venu là du parvis extérieur. 10 Il y avait dans la largeur, le parquet du parvis vers les chemins qui se rendaient en Orient, et des chambres vis-à-vis de la séparation, et vis-à-vis du bâtiment. 11 Et il y avait des chemins au devant d’elles, à la façon des chambres qui étaient vers le chemin du Septentrion, et elles avaient une même longueur et une même largeur, et toutes les mêmes sorties, selon leurs dispositions, et selon leurs ouvertures. 12 Même les ouvertures des chambres qui étaient vers le chemin du Midi, étaient comme les ouvertures de ces chambres-là ; tellement que l’ouverture était là où commençait le chemin, et le chemin se rendait vis-à-vis du parquet tout accommodé, savoir le chemin qui venait du parvis d’Orient pour aller vers les chambres. 13 Après cela il me dit : les chambres du parvis du Septentrion, et les chambres du parvis du Midi, qui sont le long des séparations, étant les chambres du lieu Saint, sont celles où les Sacrificateurs qui approchent de l’Eternel, mangeront les choses très-saintes. Ils poseront donc là les choses très-saintes, savoir les gâteaux, les oblations pour le péché, et les oblations pour le délit ; car ce lieu est saint. 14 Quand les Sacrificateurs y seront entrés, ils ne sortiront point du lieu Saint pour venir au parvis extérieur, qu’ils n’aient posé là leurs habits avec lesquels ils font le service ; car ils sont saints ; et qu’ils n’aient revêtu d’autres vêtements ; alors ils s’approcheront du parvis du peuple. 15 Après qu’il eut achevé les mesures de la maison intérieure, il me fit sortir par le chemin de la porte qui regardait le chemin de l’Orient, puis il mesura l’enclos qui était tout à l’entour. 16 Il mesura donc le côté d’Orient avec la canne à mesurer, et il y eut tout le long cinq cents cannes, de la canne à mesurer. 17 Ensuite il mesura le côté du Septentrion, qui eut tout le long cinq cents cannes, de la canne à mesurer. 18 Puis il mesura le côté du Midi qui eut cinq cents cannes, de la canne à mesurer. 19 Après il fit le tour du côté de l’Occident, et le mesura, et il y eut cinq cents cannes, de la canne à mesurer. 20 Il mesura donc cet enclos à ses quatre côtés, dans lesquels il y avait une muraille tout à l’entour, et cette muraille avait à l’endroit de la longueur cinq cents cannes, et à l’endroit de la largeur cinq cents cannes, et elle servait à séparer le lieu saint d’avec le lieu profane.

Profeetalle näytetään uuden temppelin sivurakennukset ja koko temppelialueen mitat.

1 Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan pohjoista kohden viepää tietä myöten, vei minut pihakammio-rakennuksen luo, joka oli eristettyä aluetta vastassa ja pohjoispuolista muurirakennusta vastassa, 2 satakyynäräisen pitkänsivun edustalle, jossa oli oviaukko pohjoiseen päin; leveys taas oli viisikymmentä kyynärää. 3 Sen kaksikymmenkyynäräisen paikan edustalla, joka kuului sisempään esipihaan, ja vastapäätä sitä kivillä laskettua permantoa, joka oli ulommassa esipihassa, oli käytävä käytävää vastassa, kolmessa kerroksessa. 4 Kammioiden editse meni kulkutie, kymmentä kyynärää leveä, sisempään esipihaan, sataa kyynärää pitkä, ja oviaukot olivat pohjoiseen päin. 5 Mutta ylimmät kammiot olivat kapeimmat, sillä käytävät ottivat niiltä tilaa enemmän kuin alimmilta ja keskimmäisiltä kammioilta rakennuksessa. 6 Sillä nämä olivat kolmikertaiset, mutta niissä ei ollut pylväitä, niinkuin esipihoissa oli pylväät; sentähden ne tulivat olemaan kaitaisemmat kuin alimmat ja keskimmäiset, maasta lukien. 7 Oli myös muuri, joka ulkopuolella kulki yhtä suuntaa kammioiden kanssa ulompaa esipihaa kohden kammioiden editse; sen pituus oli viisikymmentä kyynärää. 8 Sillä niiden kammioiden pituus, jotka olivat ulompaan esipihaan päin, oli yhteensä viisikymmentä kyynärää; mutta, katso, temppelisalin puolella sata kyynärää. 9 Ja näiden kammioiden alapuolella oli sisäänkäynti idästäpäin, kun tultiin niitten luokse ulommasta esipihasta, 10 esipihaa ympäröivän muurin leveyspuolella.

Etelää kohden, eristetyn alan edustalla ja rakennuksen edustalla, oli kammioita, 11 ja niiden editse kävi tie. Ne olivat samanmuotoisia kuin ne kammiot, jotka olivat pohjoista kohden: yhtä pitkiä ja leveitä. Samanlaisia olivat kaikki näitten uloskäytävät, laitteet ja oviaukot. 12 Ja samoin kuin olivat niiden kammioiden oviaukot, jotka olivat etelää kohden, oli se oviaukko, joka oli tien päässä — tien, joka kulki senpuolisen muurin viertä itää kohden, sinne tultaessa.

13 *3. Moos. 2:3,10Ja hän sanoi minulle: "Pohjoiskammiot ja eteläkammiot, jotka ovat eristetyn alan edustalla, ne ovat pyhiä kammioita, joissa papit, jotka lähestyvät Herraa, syövät sitä, mikä on korkeasti-pyhää. Sinne he pankoot korkeasti-pyhän: ruokauhrin, syntiuhrin ja vikauhrin; sillä se paikka on pyhä. 14 Kun papit ovat tulleet, älkööt he menkö pyhäköstä ulos esipihaan muutoin, kuin että tänne panevat vaatteensa, joissa toimittavat virkaansa, sillä ne ovat pyhät, ja pukeutuvat toisiin vaatteisiin; sitten lähestykööt paikkaa, mikä on kansaa varten."

15 Kun hän oli saanut loppuun sisemmän temppelin mittaamisen, vei hän minut ulos sille portille, jonka etupuoli oli itää kohden. Ja hän mittasi sen ympärinsä. 16 Hän mittasi itäilmalta mittaruovolla: viisi sataa ruokoa mittaruovon mukaan. Hän kääntyi 17 ja mittasi pohjoisilmalta: viisisataa ruokoa mittaruovon mukaan. Hän kääntyi 18 ja mittasi eteläilmalta: viisisataa ruokoa mittaruovon mukaan. 19 Hän kääntyi ja mittasi länsi-ilmalta: viisisataa ruokoa mittaruovon mukaan. 20 Neljältä ilmansuunnalta hän sen mittasi. Siinä oli muuri yltympäri; pituutta viisisataa ja leveyttä viisisataa. Sen tuli erottaa pyhä epäpyhästä.